Oon vakituisessa työssä josta nyt jäänyt äitiyslomalle. Tytär kohta 5kk.(Rakastan suloista tytärtäni yli kaiken.) Työni on mukavaa mutta pomoni on täysi tyranni. Nyt iskee karu todellisuus eteen kun lapsi kasvaa kovaa vauhtia ja pitäisi päättää mennäkö töihin vai jäädä kotiin pienellä tuella asuntolainan kanssa. Haluaisin jäädä kotiin mutta tuen määrä.. on mitä on. Ei riitä elämiseen. Pohdimme miehen kanssa kannattaako jättää työ ikävässä ilmapiirissä ja vaihtaa pienituloisen perhepäivähoitajan työhön jolloin saisin olla lapseni kanssa ja hermoni lepäisivät. Tykkään lapsista, mutta pelottaa myös teenkö oikean ratkaisun. Onko teillä kerrottavana kokemuksia tai suositteletteko yleensäkään tätä vaihtoehtona? kuinka helposti yleensä voi päästä perhepäivähoitajaksi? Taustani on kunnossa eikä rikostaustaa ym esteitä. Vastauksia hartaasti odottaen!!!
Perhepäivähoitajaksi?
- Viestiketjun aloittaja äitiliini78
- Ensimmäinen viesti
P
Pohjoisen äiti
Vieras
Minulla ei ole omaa kokemusta, mutta ystävä piiristä löytyy... Ystäväni on ollut useita vuosia perhepäivähoitajana juuri siitä syystä,että on voinut hoitaa omat lapset myös kotona.
Hänen mielestään alaa arvostetaan huonosti, palkkaus on työhön nähden huono. Suuri vastuu ja se, että olet ainoana aikuisena lasten kanssa, ilman kavereita on myös väliin raskasta. Itsehän siinä on kaikki tehtävä, ruuat, nukutukset, pukemiset, syöttämiset jne.. ja hoitopäivän lopuksi kotona odottaa siivoamiset ja valmistelut uuteen päivään. Myös se,että oma koti joutuu muiden käyttöön ja kolhujahan sattuu.
Tässä tuli nyt hieman negatiivista tekstiä, onhan sitä toki muutakin. Työ on varmasti myös palkitsevaa, näkee lasten,niin omien kuin vieraiden kasvut ja hoitolapsista tulee varmasti monesti rakkaita..
Itse tykkään,että lasten kaverit käy meillä leikkimässä ja niitä onkin aikalailla, päivittäin meillä. Mutta perhepäivähoitajan työhän tuskin alkaisin, jossain vaiheessa sitä mietin, mutta paljon asiaa pohtineena, se saa jäädä.
Hänen mielestään alaa arvostetaan huonosti, palkkaus on työhön nähden huono. Suuri vastuu ja se, että olet ainoana aikuisena lasten kanssa, ilman kavereita on myös väliin raskasta. Itsehän siinä on kaikki tehtävä, ruuat, nukutukset, pukemiset, syöttämiset jne.. ja hoitopäivän lopuksi kotona odottaa siivoamiset ja valmistelut uuteen päivään. Myös se,että oma koti joutuu muiden käyttöön ja kolhujahan sattuu.
Tässä tuli nyt hieman negatiivista tekstiä, onhan sitä toki muutakin. Työ on varmasti myös palkitsevaa, näkee lasten,niin omien kuin vieraiden kasvut ja hoitolapsista tulee varmasti monesti rakkaita..
Itse tykkään,että lasten kaverit käy meillä leikkimässä ja niitä onkin aikalailla, päivittäin meillä. Mutta perhepäivähoitajan työhän tuskin alkaisin, jossain vaiheessa sitä mietin, mutta paljon asiaa pohtineena, se saa jäädä.
P
piipero2
Vieras
minä aloitin pari kk sitten perhepäivähoitajana juurikin tästä syystä, että saan hoitaa myös omat lapset. Tällä hetkellä minulla on (omat mukaan lukien) 4 alle 4-vuotiasta hoidossa. Kyllä se välillä voimille ottaa, mutta työ on kyllä todella antoisaa 