pelottava onni

["onnellinen"]

Haluaisin päästä eroon tästä ajattelu tavasta... jos tapahtuu jotain tosi hyvää alan heti pelkäämään ja odottamaan että koska tulee nyt sitten joku hirveä tapahtuma.. Olin kauan rakastunut mieheen jota en voinut saada.. sitten yhtäkkiä asiat muuttui sain tämän miehen, muutettiin yhteen, mentiin kihloihin ja nyt meille syntynyt vauva. Ja kokoajan ajattelen että olen ollut/olen niin huono ihminen etten ansaitse tätä kaikkea onnea, että joku hinta tällä kaikella pitää olla... pelkään että mies tai vauva sairastuu/kuolee ja kokoajan pelkään että minä sairastun johonkin hirveään tautiin(esim syöpä) ja kuolen.. miten tästä pääsee eroon??

 

[kerro mullekin jos keksit]

En tiedä, mutta täällä yksi samanlainen. Raskas tapa elää, mutta mä vaan olen sellainen (teinistä lähtien oon ollut, ja nyt ikää 34v). Ravailin milloin missäki tutkimuksissa eikä mitään fyysistä löytynyt. Päässä se suurin vika siis. Joskus käyny psykologilla yms. ja olin ehkä vähän aikaan enempi positiivinen, mutta nyt, toisen lapsen myötä on taas alkanut sama oireilu. Ja SYÖPÄ, se se on mitä mä pelkään. Nytkin pelkään leukemiaa ja luusyöpää. Enkä uskalla mennä lekuriin. :/

 

["onnellinen"]

rinta ja kohdunkaulansyöpää pelkään eniten just nyt. ja eilen olin ihan varma että veritulppa jalassa... mutta kun on se lääkärikammokin ettei uskalla minnekkään tutkittavaks mennä että sais mielenrauhan.

 

[hahaa]

tapahtunut ootte molemmat luulotautisia. ja vainoharhaisia. eli hulluja. pelätkää lisää ja istukaa nurkassa. niin toiset voi elää täysillä ,teidänkin puolesta.

 

[Alex]

Itse olen huomannut, että onni koostuu pienistä, hyvistä hetkistä. Ei pitäisi ajatella niin, ettei olisi ansainnut onnea. Jos olet nyt tyytyväinen elämäntilanteeseesi - nauti siitä. Vastoinkäymisiä saattaa tulla, mutta niitä on turha pelätä etukäteen. Yleensä ihmisen elämään kuuluu hyviä aikoja ja usein myös surua ja koettelemuksia. Vaikeudet eivät tunnu mukavilta, mutta ne ovat opettavaisia ja tekevät vahvemmaksi.