Pelottaa.

Kävin alkuraskauden ultrassa ja alkion viikot eivät vastanneet viikkojen määrää jotka kuukautisista laskettuina pitäisi jo olla. Reilu viikko oli heittoa ja alkio niin pieni, ettei sydänääniäkään vielä löytynyt.
Nyt on reilun viikon päästä uusi ultra, jossa sydänäänten pitäisi jo näkyä jos kaikki on hyvin. Pelottaa vaan tosi paljon, koska vaihtoehtoja ei oikeastaan ole kuin kaksi. Että pienen ihmisen kasvu olisi jostain syystä loppunut ennen aikojaan tai hedelmöittyminen on vaan tapahtunut myöhempään ja siksi alkio on vielä niin pieni... mutta tässä jälkimmäisessä vaihtoehdossa olisi ihmeellistä miten aikaisin raskaustesti sitten näyttikin plussaa. Raskausoireet on kyllä pysynyt samoina koko ajan mutta en tiedä takaako se mitään. Ei vuotoja eikä kipuja. Ahdistaa vaan tämä odottaminen :'(

 

:hug:

 

Hei Surku! Olen pahoillani pelottavasta olosta. Saanko kysyä, miten pitkällä raskausviikot oli
kun kävit ekassa ultrassa? Mä kävin ekassa ultrassa viikolla 9+ ja mulle sanottiin, että pieniä kaikuja on, mutta ei sykettä eikä mittoja vielä pystytä saamaan. Olin mennyt siis liian aikaisin koko toimitukseen! Ultratäti sanoi, että raskaus on voitu arvioida väärin siis että kun mulla on pitkäkierto, niin voi olla, ettei raskaus ole niin pitkällä kuin arvellaan. Siksi sain uuden ajan kahden viikon päähän siitä. Tiedän mitä piinaa se on ja valmistauduin pahimpaan. Toivon, että sulla on kaikki hyvin ja sieltä löytyy pieni sykkivä sydän! Mulle valitettavasti kävi niin, että seuraavassa ultrassa ei ollut tapahtunut mitään muutosta. Sain lähetteen polille ja siellä alakautta ultratessa todettiin sikiön olevan eloton ja menehtyneen viikolla 7. Olin tuolloin viikolla 11+. En halua lietsoa surkeuttasi ja toivon todella, että sisälläsi on elämää. Neuvolatäti sanoi, että tuollaiset parin viikon heitot ovat ihan normaaleja alussa. Täti ei antanut mitään syytä paniikkiin. Sikiö siis on tosiaan voinut hedelmöittyä vasta myöhemmin kuin kuukautiskierto antaa olettaa. Toisaalta jos käy ultrassa kovin aikaisin, tulos ei ole luotettava. Ultraan kuulemma pitäisi mennä vasta rv:lla 10-12, jotta sikiö vatsanpeitteiden päältä ultrattuna näkyisi kunnolla! Pidän sulle peukkuja ja toivon jaksamista! Jos haluat, voithan käydä yksityisellä ultrassa aiemmin. Alateitse sykkeen ja sikiön näkee jo aiemmin luotettavasti. Se ikävä kyllä maksaa...

 

\

Hei Surku! Olen pahoillani pelottavasta olosta. Saanko kysyä, miten pitkällä raskausviikot oli
kun kävit ekassa ultrassa? Mä kävin ekassa ultrassa viikolla 9+ ja mulle sanottiin, että pieniä kaikuja on, mutta ei sykettä eikä mittoja vielä pystytä saamaan. Olin mennyt siis liian aikaisin koko toimitukseen! Ultratäti sanoi, että raskaus on voitu arvioida väärin siis että kun mulla on pitkäkierto, niin voi olla, ettei raskaus ole niin pitkällä kuin arvellaan. Siksi sain uuden ajan kahden viikon päähän siitä. Tiedän mitä piinaa se on ja valmistauduin pahimpaan. Toivon, että sulla on kaikki hyvin ja sieltä löytyy pieni sykkivä sydän! Mulle valitettavasti kävi niin, että seuraavassa ultrassa ei ollut tapahtunut mitään muutosta. Sain lähetteen polille ja siellä alakautta ultratessa todettiin sikiön olevan eloton ja menehtyneen viikolla 7. Olin tuolloin viikolla 11+. En halua lietsoa surkeuttasi ja toivon todella, että sisälläsi on elämää. Neuvolatäti sanoi, että tuollaiset parin viikon heitot ovat ihan normaaleja alussa. Täti ei antanut mitään syytä paniikkiin. Sikiö siis on tosiaan voinut hedelmöittyä vasta myöhemmin kuin kuukautiskierto antaa olettaa. Toisaalta jos käy ultrassa kovin aikaisin, tulos ei ole luotettava. Ultraan kuulemma pitäisi mennä vasta rv:lla 10-12, jotta sikiö vatsanpeitteiden päältä ultrattuna näkyisi kunnolla! Pidän sulle peukkuja ja toivon jaksamista! Jos haluat, voithan käydä yksityisellä ultrassa aiemmin. Alateitse sykkeen ja sikiön näkee jo aiemmin luotettavasti. Se ikävä kyllä maksaa...

Surullista, että sinulla on asiat menneet noin
Raskausviikkoja piti olla utraan mennessä 7+4 mutta alkion koko vastasi vain viikkoja 6+0. Ultra tehtiin alakautta ja niin tehdään seuraavakin. Ja yksityiselle menen, taas. Neuvolaan soitin tuskissani mutta sieltä sanottiin ettei tarvitsisi hätäillä. Mutta en voi sille mitään, koska jos kiertoni olisikin ollut pitempi kuin tavallisesti niin olisin plussannut melkein heti (n. viikko) kiinnittymisen jälkeen ja se tuntuu uskomattomalta :\| Ei auta kuin odottaa ja toivoa parasta... jospa omat laskut olisikin mennyt jossain välissä sekaisin.
Kiitos kannustavasta kirjoituksestasi :flower:

 

Hei.Toivottavasti kohdallasi kaikki ok.En osannut epäillä mitään itse,kun 3 lasta aikaisemmin,olin vain lehdistä lukenut keskenmenoista,mutta ohittanut ne ikäänkuin minua koskemattomina asioina.Viime syksynä totesin olevani raskaana,oireet,testit kaikki ok.Tilasin neuvolaan ajan viikolla 11 ja ennenkuin ehdin sinne alkoi pieni vuoto,joka loppui.Ultrassa kävin ja todettiin keskeytynyt keskenmeno,sikiö n.7 viikon ikäinen.Lääkkeellinen tyhjennys tehtiin,joka ei ollut niin kamala kuin kuvittelin,normaali kuukautiskivut.Olo tietty tyhjä ja kummallinen.Yritin ajatella,että onneksi tässä vaiheessa tuli tietoon,ettei joskus raskauden loppuvaiheessa.Voimia sinulle.

 

Mulle sanottiin, kun kaavinta tehtiin, että on parempi, että kävi näin kuin että sikiö olisi sitten syntynyt myöhemmin kuolleena. Luonto on siinä viisas, että se itse hoitaa asiat, jotka eivät ole kohdallaan. Yleensä sikiössä on jokin kromosomihäiriö tai vaikea kehityshäiriö, minkä takia luonto keskeyttää raskauden itsestään. Vaikka raskauden loppuminen on pieni maailman loppu sillä hetkellä, minua tuo tieto kuitenkin lohduttaa, kun pahimman ajan yli pääsin. Pikkuisella on parempi näin kuin olla sairaana täällä maailmassa. Toisaalta lohduttaa myös gynen sanat siitä, että jo hedelmöittyminen on suuri alku. se osoittaa, että on mahdollista tulla ylipäänsä raskaaksi ja kropassa siltä osin on kaikki kunnossa.

Surku, sinulla oli kuitenkin tosi aikaiseen tuo ultra ja viikon heitto lasketussa ajassa on ihan mahdollinen. Toivon, että kaikki sulla ja pikkuisella hyvin!

 

Kontrolli-ultrassa näkyi ettei kasvua ole tapahtunut 6:nnen viikon jälkeen joten tämä raskaus on ohi. Eilen sairaalassa selvisi, että vauvoja olisi ollut tulossa kaksi ja syy voi olla siinä. Kaksoisraskaus voi olla riski. Tää tuskan määrä on niin valtava etten välillä tiedä miten jaksaa eteenpäin. Onneks meillä on kultaisia ihmisiä ympärillä. Voimia kaikille keskenmenon kokeneille.

 

Hei Surku,

paljon voimia ja jaksamista sinulle. Aika auttaa surun käsittelemisessä. Elämä jatkuu kyllä, ja tämä kokemuksesi muuttuu muistoksi muiden joukossa. Suru ei koskaan häviä, mutta sen kanssa oppii elämään. Olen itse menettänyt pikkuiseni viikolla 17, joten voin ainakin osittain ymmärtää, mitä käyt läpi tällä hetkellä.

Tärkeää on, että jaksaisit hoitaa itseäsi, sekä kroppaa että mieltä. Toivoa ei saa menettää.

t. myös kovia kokenut

 

:hug: kesken jääminen on aina iso suru! :hug:
mulla oli spontaani km -03 alkutalvesta, kesketynyt keskenmeno keväällä -04...
asiaa ei paljon auttaneet kolme isompaa muksua. Aika vähän on auttanut ja keväällä -05 syntynyt kuopus..osaltaan isommatkin lapset ja mies ovat olleet enemmän kuin ihania! :heart:
nyt taas on pelko ilmassa kun kuukautisia ei ole kuulunut sitten viime kesän..yhdesti tein, ennen joulua, raskaustestin labrassa ja oli neg.
Vieläkään ei ole kuuluvissa menkkoja... :/
Huomiseksi varasin lähetteen labraan...ja sitten gynen polille ottamaan selvää..mikä mättää...toivottavasti masusta ei löydy pikkuista joka ei meille halunnutkaan... :\|