Pelottaa miten tulen pärjäämään kahden lapsen kanssa kun vauva syntyy :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "huolissaan"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No mulla oli just samanlainen fiilis kuin ap:lla. Ja ihan samalla ikäerolla syntyi kakkonen, eli esikko oli 2 v 9 kk ikäinen. Ja ihan yhtä h*vettiä se kyllä olikin. Vieläkin oikein tulee vilunpuistatukset siitä ekasta vuodesta, hrrr....tai jos näen ihan pikkuisia vauvoja vaikka ostoskeskuksissa, saan selittämättömiä ahdistuskohtauksia, siis sellaisia, että mä en kykenis siihen enää koskaan ja luojan kiitos se kuopuski on kohta jo 2 v.

Eli meillä meni kaikki niin huonosti kuin vain voi mennä ja arki oli tsiljoona kertaa hankalampaa kahden kanssa. Vauva oli todella itkuinen (mitä esikko ei ollu tyyliin koskaan), vauva kakkasi tunnin välein yötä päivää, imetys takkuili (esikoisen kaa imetys sujui hyvin), ulkona oli kauheat pakkaset ja lumikinokset ja monta kuukautta lähinnä olimme kotona ja tuntui, etten jaksa. Jotenkin vain selvisin, mutta niin paljon vaikeampaa oli, että ei kiitos koskaan enää. Niin ja vauva ei nukkunu kuin lyhyitä pätkiä, ei puhettakaan mistään kahden tunnin yhtäjaksoisista unista. Se oli yhtä syöttöä, vaipanvaihtoa ja puklailua. No, vauvalla todettiin paha maitoallergia vasta aika tasan 1-vuotiaana. Mua ei kukaan kuunnellu neuvolassa. Huoh.
 
Mun lapsilla on ikäeroa 1v10kk ja kieltämättä kammotti kyllä ajatuskin etukäteen, mutta hyvin on mennyt. Vauva on kyllä helponpuoleinen, esikoinen perässäjuostava ja voimakastahtoinen... Jostakin oudosta syystä ne osaa kumminkin vuorotella hyvin. Ei montaa kertaa satu samaan aikaan mikään kiireasia, joten huutokuoroa ei montaa kertaa ole kuulunut. Toki harvassa on ne hetket kun voi vaan istua ja tuijottaa esim. seinää...
 
[QUOTE="huolissaan";24504205]Olen siis tosi peloissani ja huolissani :( Esikoinen on kohta 3v ja kohta pitäs syntyä toisen. Tämä loppuraskaus on ollu vaikea ja en ole jaksanu touhuta esikoisen kanssa juuri ollenkaan. Tuntuu että hän tulee "hulluksi" täällä minun kanssa. Ja paheneeko tilanne entisestään, kun vauva tulee??? Sitten ei ainakaan pääse minnekään. Hirvittää jo valmiiksi jos pitää lähteä ulos kahden kanssa. Jos vauva rääkyy vaunuissa ja esikoinen ei tottele mitään. Ja vielä ihmisten ilmoille, kaikki katsoo ja tuomitsee, kun ei pärjää lastensa kanssa. Ja jos joskus jonnekki perhekahvilaan pääsiski, niin miten sitte jos vauva on tississä ja esikoinen alkaa tehdä jotain tuhmuutta tai karkaa tms.
Miten te muut ootte selvinny? Onko antaa jotain vinkkejä?

Tuntuu, että masentaa vaan kun en hallitse tilannetta ja on tunne että esikoinen kärsii, kun hänen elämä on niin tylsää.[/QUOTE]

Huokase syvään ja ota rauhallisesti :) Meillä ikäeroa tuli 2 v 7 kk ja pelkäsin ihan samaa kuin sä. Nyt vauva on 5 kk ja voin sanoa, et pelkäsin turhaan. Meillä on menny paljon helpommalla eli tehdään aika paljon samaa ku ennen, mut nyt vauva kulkee mukana. Varsinkin ihan pienenä oli helppoa ku vauva nukkui paljon eli ku aamusta ulkoiltiin ni vauva nukkui rattaissa. Ku tultiin sisään, syötiin eka ja vauva nukku sen ajan ja sit ku oltiin syöty ni syötin vauvan jne.

Vinkeistä semmonen et anna esikoiselle omaa aikaa yksinkertasilla asioilla eli käytte vaikka kahdestaan kaupassa. Meillä toimi!

Niin ja jos vauva rääkyy niin aina sille ei voi mitään. Turha niitä ihmisiä on pelätä, on muillakin vauvoja ja ne tietää, et mitä se arki on. Ei se aina oo helppoa tai aina ei voi tehdä mitään, et vauva lopettais itkemisen.

MÄ suosittelisin, et ulkoilaa alusta alkaen, jotta se 3 vee saa purettua energioita. Ja tekee sullekin hyvää!
 

Yhteistyössä