PELOTTAA kertoa isälleni raskaudesta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nalle-Puh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Nalle-Puh

Jäsen
11.09.2007
499
0
16
Heippa.
Tarvitsen nyt tukea ja apua.
Muutimme perheemme kassa Minä, mieheni ja kaksi lasta pieneen kaupunkiin työni perässä jota teen isäni kanssa yhdessä. Yrityksen perustin reilu vuosi sitten jossa työslentelemme isäno kanssa päivittäin. Mutta nyt olen 5-6 viikolla raskaana ja pelottaa kertoa isälleni että olen raskaana.... Mitä minun pitää tehdä....
Ostimme uuden auton japuhuimme isäni kanssa siitä ja sen takakontista ja sanoin että kyllä sinne vaunut mahtuu... Isäni siihen että ei tarvii enään vaunuja..... ;(
 
Häh, mitä sä tollasta pelkäät, on sulla vapaus tehdä lapsia huolimatta isäs mielipiteestä. Ellet ole hänen huollettavanaan? Eikä sun tartte kertoa vielä moneen viikkoon, kerro vaikka sitten kun on suurin km-riski ohi. Muutenhan sun ei tarttis kertoa ollenkaan mutta firman takia ihan reilu jossain vaiheessa infota.
 
Mä pelkään että isäni suuttuu koska yritys on minun ja se on vasta reilu vuoden ollut.... Mutta olen sen ikäinen ja kaksi aikasempaa lasta kanssa et nyt on hyvä aika tehdä se kolmas että ei olla ihan ikä loppuja kun ne on täysikäsiä ym..... Miten kerron sen sille? Haluisin kertoa mahdollisimman ajoissa kyllä hänelle mutta en muille. Tänään yritin noista vaunuista kertoa mutta pieleen meni sekin kun sanoi että ei vaunuja tarvii.
 
Kertoisin vasta kun suurin km-riski ohi. Ymmärrän että tilanne hankala mutta luulis että isäsi osaa suhtautua järkevästi ja näkee kokonaisuuden (teidän perhe ja uusi lapsenlapsi hänelle) eikä tuijottaisi vaan sitä miten vaikuttaa työhösi. Ja kai joitain yritykseen liittyviä töitä voit äitiyslomallakin hoitaa jos semmoinen tilanne on?
 
Joo en ollut aikasemmistakaan lapsista kauaan pois työ elämästä kun silleen aika joustavaaja vauva voi olla mukana ym ja mahan kanssa voi kanssa tehdä helppoja juttuja ja olla mukana.... Minun tai meidän elämä tämä on mutta pelottaa kovasti kyllä.... Sen takia tänne kirjoittelin että saisin jostain tukea ja apua kun ei oiken ole ketään ympärillä...
 
Olisiko helpompi sitten vaan läväyttää faktat tiskiin, niin ei tarvitse pidempään kärvistellä. Jos isä alkuun järkyttyy niin eiköhän siitä sitten tokene. Entä jos kertoisit tekstarilla, ei tarvisi ihan sitä ensireaktiota kuulla?

Tai sitten jatkat vihjailuja niin kauan että papalla sytyttää. :D
 
Miten raskaus+vanhempainvapaat vaikuttavat yritykseen tai isäsi työsuhteeseen? Siirtyykö vastuu sulta isällesi vai meneekö yritys pöytälaatikkoon väliajaksi? Isäsi ottaa varmasti tiedon lopulta iloisesti, mutta voi tietysti viedä hetken toipua alkujärkytyksestä - varsinkin jos raskaus vaikuttaa hänen työkuvioihinsa merkittävästi.

Odottelisin ekaan ultraan saakka kertomisen kanssa, mutten pidempään. Eiköhän se lapsenlapsi kuitenkin valloita isovanhempansa. Tsemppiä :)
 
[QUOTE="Lissu";29622011]Pahemmaksi se vaan muuttuu mitä pidempään lykkäät, mä kakaisisin ulos vaan mahdollisimman nopeasti. Oletteko menossa alkuraskauden ultraan, sen jälkeen voisi olla hyvä väli kertoa? :) Vaikka kakkukahvit ultrakuvan kanssa. ;)[/QUOTE]

...pistä isällesi kuvaviesti ultrakuvasta ja tekstiksi "tässä uusi tulokas, kakkukahvit tarjolla"?
 
Mä oon huomannu, että vanhemmat alkaa kohdella aikuista lastaan aikuisena SITTEN, kun tämä itse alkaa käyttäytyä kuin aikuinen! Mitä sä tarkalleen ottaen pelkäät? Lasten hankkiminen on täysin normaalia aikuisen ihmisen toimintaa, johon ei oo kellään muulla mitään sanomista, ei ainakaan isovanhemmilla... Nyt ryhdistäydy, ota vastuu itsestäs ja teoistas ja ymmärrä, että sä olet aikuinen ihminen, joka päättää itse asioistaan. Napanuora poikki! Eli kerrot isälles heti kun se on ajankohtaista, sitten kun isoin km-riski on ohi.
 
Meillä perheyritys ja oli kova paikka kertoa isälle. Toisesta lapsesta vetkuttelin kertomista niin pitkään, että joku kolmas osapuoli oli jo kerennyt onnitella.. onhan se vähän hankalaa, kun kaikilla on omat hommat, joita muut ei oikein osaa eikä ehdi paikkailla. Ja ärsyttää et kun itselle lapsi on toivottu ja haluttu, niin toinen on suhtautuu niin huonosti.
 
En nyt oikein ymmärrä, onko isäsi siis yrityksessäsi osakkaana vai ainoastaan työntekijänä?
Mikäli on vaan työntekijän asemassa, niin eihän sillä ole mitään nokan koputtamista. Jos alkaa märinä, niin sanot että "ei tällä ole pakko olla jos ei kiinnosta, palkkaan sitten jonkun motivoituneemman tilallesi".
 

Yhteistyössä