A
ahistus
Vieras
Mitä voi tehdä ku on sellanen olo, että vois lähtee jonnekii ja lopettaa kaiken..? Väsyttää h*lvetisti, mut ei voi nukkua. Koko viikon ajan öisin heränny 2-5tunnin päästä nukahtamisesta, aiemmin oli sillein ettei voinu kipujen vuoksi nukkua. Nyt ku herää yöllä ni ei vaan nukahda uudelleen. Koko tää viikko ollu äärimmäisen stressaavaa, läheinen ollu sairaalassa henkihieverissä, sillä oli hengenlähtö todella lähellä ja yks idiootti puhu kokoajan syyllistävästi, niinku sillein että syyttäis mua sen läheisen sairaalaan joutumisesta. Ei se sitä suoraan sanonut, mut tuli kyllä harvinaisen selväks.. Joka ikisestä asiasta ks. tyyppi syyttää mua ja vertaa mua muihin, jos ite sanon jotain toisesta, ni se alkaa huutaa että älä aina vedä toisia tähän.
Viiltelin, jota en oo tehny ku äärimmäisen pskan olon tullen. Kenellekään en voi puhua pskasta olosta. En vanhemmille, en sisaruksille. Äiti kuuli pikkusiskon kautta siitä että oon käyny juttelupaikassa. Sano vaan että mene sinne psykiatrille, hoitoo tunnut tarviivan. Että kyllä ne sut suljetulle loppuelämäks saa, lääkkeitä pää täyteen. Jos puhuu ees sille siitä paikasta, ni se haukkuu mielisairaaks hulluks.. Nyt vaikka en oo käyny siel paikas yli kuukauteen, enkä todellakaan puhunu senkaa siitä, ni siltikii jos äitinkaa tulee jtn sanaharkkaa, ni se viestittelee että hoijata sinä itteäs siellä psykalla on tarpeen, on huomanneet muutkin. La näin ihanimpia ihmisiä ja olin niidenkaa, olin iloinen mut silti olo oli p*ska. Vaikka tekis mitä, ni silti on p*skaolo tai tulee heti jonku kivan tekemisen jälkeen hirvee olo.
Mä en jaksa elää, pelkään tappavani itteni... Mua pelottaa että oikeesti meen partsin kaiteelle ja hyppään alas.
Viiltelin, jota en oo tehny ku äärimmäisen pskan olon tullen. Kenellekään en voi puhua pskasta olosta. En vanhemmille, en sisaruksille. Äiti kuuli pikkusiskon kautta siitä että oon käyny juttelupaikassa. Sano vaan että mene sinne psykiatrille, hoitoo tunnut tarviivan. Että kyllä ne sut suljetulle loppuelämäks saa, lääkkeitä pää täyteen. Jos puhuu ees sille siitä paikasta, ni se haukkuu mielisairaaks hulluks.. Nyt vaikka en oo käyny siel paikas yli kuukauteen, enkä todellakaan puhunu senkaa siitä, ni siltikii jos äitinkaa tulee jtn sanaharkkaa, ni se viestittelee että hoijata sinä itteäs siellä psykalla on tarpeen, on huomanneet muutkin. La näin ihanimpia ihmisiä ja olin niidenkaa, olin iloinen mut silti olo oli p*ska. Vaikka tekis mitä, ni silti on p*skaolo tai tulee heti jonku kivan tekemisen jälkeen hirvee olo.
Mä en jaksa elää, pelkään tappavani itteni... Mua pelottaa että oikeesti meen partsin kaiteelle ja hyppään alas.