Pelon tunne vaivaa minua ajoittain.. :(

[vieras]

Olen raskaana kolmannella kuulla.
Meillä on aijemmin jo yksi aivan ihana prinsessa tyttö. Ikää hänellä on kohta 2 vuotta.

Tämä kakkonen kun syntyy hän olisi reilu 2vuotias.

Vaikka lapsi on erittäin toivottu ja haluttu minua on alkanut pelottaa millaista elämä on sitten kahden kanssa.
Päähäni on herännyt kysymyksiä, Onko minusta siihen? Kuinka jaksan? Riittääkö rakkaus? Tiedän todella tyhmää miettiä riittääkö rakkaus mutta rakastan esikkoa niin paljon että kuinka jaan sen sitten molemmille. Tai siis tottahan toki rakastan molempia mutta tunnen että kuinka sitten osaan olla molemmille yhtä aikaa se syli ja lämmin haluas...

äähh sekava sepostus.. ajatukseni jotenkin sekaisin. Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan..

Suurimmaksi osaksi kuitenkin odotan innolla että vauva syntyisi ja meitä olisi sitten kaikki neljä.

Onko kellään muulla ollut samanlaisia fiiliksiä ja kuinka ootte sitten pärjännyt kun vauva on syntynyt?

 

[Mä]

Älä stressaa etukäteen. kaikki menee varmasti omalla painollaan.

 

[mam]

Älä stressaa etukäteen. kaikki menee varmasti omalla painollaan.

helppohan se on varmaan sanoa mut tiedätkö sä tuon tunteen.

 

[sipuli]

Eiköhän suurimmalla osalla noita tunteita ole
Kun vauva syntyy niin se vain on siinä eikä noita enää edes niinkään ajattele, asiat menee sitten omalla painollaan

 

[Nellah]

Älä stressaa etukäteen. kaikki menee varmasti omalla painollaan.

helppohan se on varmaan sanoa mut tiedätkö sä tuon tunteen.

mäkin kovasti oon miettiny että miten sitä jaksaa vauvan ja uhmaikäsen 3v:n kanssa mutta päivä kerrallaan se on elettävä. en mä pelkää ollenkaan sitä ettenkö rakastais vauvaa yhtä paljon kun esikkoakin rakastan häntä jo nyt vaikka masussa se vasta on. tosin mulla ei oo kun enään pari kuukautta laskettuun aikaan.

 

[tiedän]

olin itsekin tokaa odottaessa välillä ahdistunut ja pelkäsin,että rakkaus ei riitä sille toiselle, ja miten tästä nyt selvitään jne.... Aivan hyvin on selvitty ja voin lohduttaa , että kolmatta ja neljättä odottaessa en enää ajatellut moisia. Tiesin , että ei se rakkaus lopu , vaan lisääntyy.

 

[Mä]

Mutta kun sun on ihan suotta sitä asiaa miettiä, ainakaan enää kun ns. paska on jo housussa. Kaikki menee ihan varmasti omalla painollaan, aikanaan. Nauti raskaudestas ja mieti sitten vasta kun vauva syntyy tilannetta, jos sitä enää sitten edes tarvii miettiä.

 

[ap]

Mutta kun sun on ihan suotta sitä asiaa miettiä, ainakaan enää kun ns. paska on jo housussa. Kaikki menee ihan varmasti omalla painollaan, aikanaan. Nauti raskaudestas ja mieti sitten vasta kun vauva syntyy tilannetta, jos sitä enää sitten edes tarvii miettiä.

Siis kyllä mä nautin raskaudestani. Tulee vaan välillä tälläisiä ajatuksia tulevasta. Ja se saa hieman jännittymään. Vaikka tiedänet kaikki menee sit painollaan mut silti tulee meitittyä.