Pelkosektion saaneet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Maria"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Maria"

Vieras
Jos sinulle on myönnetty pelkosektio, ole ystävällinen ja kerro se tässä tai laita minulle spostiviesti osoitteeseen mariamaria@live.fi. Käyn itse sektiotaistelua parhaillaan ja yksi tärkeä argumenttini on potilaiden samanarvoinen hoito paikkakunnasta riippumatta.

Toivoisin että vastaisit seuraaviin kysymyksiin:

-nimesi jos haluat sen antaa (en tule käyttämään sitä missään julkisessa yhteydessä)
-paikkakunta jossa olet sektion saanut
-onko kyseessä kuinka mones raskaus
-mikäli olet synnyttänyt aiemminkin, miten se on tapahtunut ja lyhyesti miten se on mennyt
-oliko sektion saaminen mielestäsi hankalaa, ts. kävitkö sype-keskusteluja monta kertaa

Olen pohjattoman kiitollinen kaikille vastaajille. Asian etenemistä voi seurata blogissani Vaadin suunnitellun sektion.
 
Missä päin suomea tämmöistä tapahtuu?! Itselleni tehtiin sectio, koska lääkäri päätti, etten saa synnyttää vauvaa. Oli yliaikainen ja yli 5kg. Eikä olisi lähtenyt syntymääkään koska kohtu oli tiukasti kiinni. Kova oli leikkaus ja toipuminen siitä, mutta onneksi niin päin, koska vauva olisi voinut vammautua tai jopa kuolla. Tosin olin todella surullinen, etten saanut synnyttää normaalisti. Olin siihen valmistautunut. Pettymys oli kova ja itku tuli kun kuulin, että sectioon joudun.
 
Huhhuh. Minäminäminä. Pelottava potilas! Tulee vähän paremminkin mieleen 2,5-vuotiaan "MUT MÄÄ HALUUUUUN" -argumentointi.

Suhtaudun synnytyspelkoon erittäin suurella myötätunnolla, mutta lapsen saaminen vain on sellaista että jo lasta halutessaan pitää hyväksyä se, että sen synnyttäminen on (todennäköisesti) epämiellyttävää. Tällainen aggressiivinen manipulointiyritys ei auta mitään eikä ketään, vaan ainoastaan vain osoittaa vaatijan hysteeristä mielentilaa. Todennäköisesti vaatjia löytää jostakin niin pehmeän lääkärin, että saa sektion, mutta vaatimusta ei pidä yleistää ihmisoikeudeksi, siitä ei mitenkään ole kysymys.
 
[QUOTE="viiraska";22945599]Huhhuh. Minäminäminä. Pelottava potilas! Tulee vähän paremminkin mieleen 2,5-vuotiaan "MUT MÄÄ HALUUUUUN" -argumentointi.

Suhtaudun synnytyspelkoon erittäin suurella myötätunnolla, mutta lapsen saaminen vain on sellaista että jo lasta halutessaan pitää hyväksyä se, että sen synnyttäminen on (todennäköisesti) epämiellyttävää. Tällainen aggressiivinen manipulointiyritys ei auta mitään eikä ketään, vaan ainoastaan vain osoittaa vaatijan hysteeristä mielentilaa. Todennäköisesti vaatjia löytää jostakin niin pehmeän lääkärin, että saa sektion, mutta vaatimusta ei pidä yleistää ihmisoikeudeksi, siitä ei mitenkään ole kysymys.[/QUOTE]

Eipä kyllä tekstistäsi välity minkäänlainen myötätunto. Tottakai ihminen on hysteerisessä mielentilassa, jos todella pelkää jotain. Itse en usko, että pystyn hysteerisen paniikkikohtauksen aikana ponnistamaan vauvaa pihalle ja ihan oikeasti pelkää kuollakseni lapseni hengen puolesta. Olkoonkin jonkun mielestä "turha" pelko, mutta todellinen ja lamaannuttava pelko se silti on.
 
Mä sain ja voi helvetti kadun sitä mihin itseni laitoin. Minusta pitäisi kieltää nää muka "helpotussektiot" jotka ovat todennäköisemmin vielä kivuliaampi, pitkäkestoisempi ja kauheita kokemuskia kuin alatiesynnytykset.
Enpä olisi saanut sitä lupaa. :(
Laitoinkin viestiä takaisin että toivon kokemuksen mukaan että tuota tiukenettaisiin ja lupasivat näin tehdä :)
 
Hyvinkäällä olis saanut ihan yhden keskustelun jälkeen. Itse kysyivät haluaako mieluummin sektion. soittivat viikon päästä ja kysyivät mihin tulokseen päätyi, siskollani tällainen kokemus. Ei siis kovin vaikeaa. Todella kova synnytyspelko voi olla sekä äidille, että lapselle vaaraksi...
 
no, itse haluan tuoda keskusteluun uuden termin eli pelkoalatiesynnytyksen.
Ensimmäinen synnytys oli alatie jossa repesin niin pahasti (3. asteen repeämät) että en saanut enää toista lasta synnyttää alateitse. Toinen oli siis sektiolla, joka oli vielä tuplaten pahempi kokemus puudutuksen pettäessä, haavan tulehtuessa ja leikkauskomplikaatioiden takia.
Nyt olen kolmosta odottamassa ja saan tapella että en joutuisi sektioon. Molemmat tavat kokeneena en itse ymmärrä miten joku voi haluta "mukavuus"sektion. Pelon lamaannuttavan vaikutuksen kyllä ymmärrän, ja siihen toki pitää apua saadakin.
 
[QUOTE="minä";22945662]Mitä luulette pakenevanne sektiossa?
Tai mistä pääsette vähemmällä siinä?
Ihan ilman vittuilua, kiinnostaa tietää. :O[/QUOTE]

Mä tiedän, että todennäköisesti alatiesynnytys sujuu ongelmitta, mutta silti pelkään sitä mahdollisuutta, että lapsi jää jumiin, kärsii hapenpuutteesta, vammautuu, kuolee....
Suunnitellussa sektiossa tätä ei pääse tapahtumaan.
Mä en ihan oikeasti tälle pelolle mitään voi, tahtoisin kyllä tästä yli päästä, mutta kun en niin en. Lääkäri määräsi mulle jo nukahduslääkkeetkin, kun en ole asian takia pystynyt nukkumaan.
 
Hei,

Minä olen saanut pelkosektion Helsingissä muutama vuosi sitten. Hain sektiota vasta rv 37+ jotain, eli kovin myöhään. Olin ahdistunut synnytyksestä lähes koko raskauden ajan, otin sen loppumetreillä puheiksi, pääsin keskustelemaan asiasta synnytys sairaalaan kätilön kanssa, sain seuraavalle päivälle lääkäri ajan ja siinä se. Lääkäri kysyi olenko varma etten pystyisi kuvittelemaan normaali synnytystä ja sanoin että kyllä, ahdistaa liikaa ja sain sektion.
Kävi ERITTÄIN helposti, en saanut pahoja katseita vaan enemminkin sekä kätilö että lääkäri olivat tódella asiallisia ja ottivat pelkoni vakavasti. Olivat sitä mieltä että sektio oli kohdallani parempi vaihtoehto kun kamala pelko ja ahdistus päällä kokoajan.

Olen erittäin tyytyväinen, minulle on täysin sama kuka tulee puhumaan jotakin paskaa " jos lapsen haluaa niin täytyy kestää sitten synnytys ja tuska" - TÄYSIN paskapuhetta mielestäni. Jos sektio kuulostaa itselle paremmalta, mielestäni ihmisellä täytyy olla siihen oikeus. Kun kävin keskustelemassa kätilön kanssa synnytyspelostani hän sanoi ymmärtävänsä todella hyvin, kertoi että esim. jenkeissä sektiolla synnytetään ihan mielettömästi koska näin HALUTAAN. Siellä se kuulemma on jo ongelman puolella, mutta siellähän sektion saa jos on rahaa.

Mielestäni loppujenlopuksi oli helppo saada sektio ja KYLLÄ sen saa JOS HALUAA. Ei ketään voi pakottaa synnyttämään alakautta jos todella PELKÄÄT. Ja esikoinen oli kyseessä. Tämä oli minulle paras mahdollinen vaihtoehto!

Nyt jos toista lasta miettisin, en varmastikaan haluaisi sektiota. Vaikka erittäin hyvä ja ihana synnytys olikin, toivuin erittäin nopeasti, toki kipuja oli ensimmäiset 2 päivää enemmän, sen jälkeen helpotti.

Kuitenkin nyt olen enemmän valmistautunut ajatukseen normi synnytyksestä ja nyt se ei enää pelota samallatavalla. Näin me ihmiset voidaan joskus voittaa pelkomme myös. Mutta ei kaduta, ei harmita, oli hyvä kokemus ja toivottavasti ensikerralla viellä loppuun asti pystyn kohtaamaan sen normaali alatiesynnytyksen.

Tsemppia!! :)
 
Uskon että paljon on tekoa synnyttäjän asenteellakin ja sillä miten asiansa esittää, jäsentää ja tuo 'ulos' että kuinka vakavasti asia otetaan. Pelkosektion saa helposti jos siihen aihetta selkeästi on.
 
Tuolla mainitussa blogissa nimittäin kerrotaan, että kirjoittajalla on hyvä alatiesynnytyskokemus. Eli en yhtään ymmärtänyt, miksi hänen on raivokkaan PAKKO saada se sektio?

Jos oikeasti pelottaa niin paljon ettei pysty synnyttämään, voi minusta se sektio olla perusteltu. Mutta en kerta kaikkiaan ymmärrä tällaista periaatteellista "minä vaadin, mun on pakko saada" -juttua.

Miten tällainen ihminen kuolee? Rääkyen? Vastalauseita viime hetkeen asti kirjoittaen? - Elämässä on vaan kaksi pakkoa, syntymä ja kuolema. Minusta sektion uhmakas vaatimus on sen syntymän pakon kieltämistä. (Ja vastalauseita sataa, mutta en peru. Sektio on syntymä, silloin kun se on lääketieteellisesti perusteltua.)
 
Niin ja se viellä kun joku kysyin että mitä luulette pakenevanne sektiolla?
Ei se niin mene. Jollakin voi olla sektio helpompi kun toisen ihmisen huonosti mennyt synnytys. Monilla synnytys on helppo, menee hyvin ja sektio potilas voi olla kipeä pitkään. En nyt sanoisi että kummallakaan vaihtoehdolla pääsisi pakoon yhtikäs mitään, mutta jos toinen vaihtoehto ahdistaa enemmän niin mielestäni täytyy toimia sen mukaan kumpi NÄISTÄ vaihtoehdoista sopii paremmin sinulle. Kaikki on niin yksilöllistä.

Itse toivuin erittäin hyvin, nopeasti, muutaman päivän kestävällä isommalla kivulla. Ja ystäväni synnytti viisikiloisen ison vauvan ja oli ERITTÄIN kipeä sen jälkeen pitkään ja sai siitä lisäksi ongelmia kotiinkin asti. Toisaalta kolme kaveriani synnytti jälkeeni ja olivat heti jalkeilla ja erittäin hyvä vointisia. Et sinä tai kukaan ole kertomassa jonkun toisen synnytyskokemuksesta, ei sektiosta sen enempään kun alatiesynnytyksestäkään.

Mielestäni idioottia vertailla näitä, koska näihin asioihin liittyy NIIN PALJON muitakin asioita, kun vain sektio tai alatie. Ihminen on yksilö, toinen sopii toiselle, toinen toiselle.
 
"Jos ei uskalla synnyttää, ei pidä hankkia lapsia? " :D Hahhha, tää taas kertoo kuinka junttia porukkaa täälläkin on.

Mielestäni sektiokin on synnytys, siinä syntyy uusi elämä ja jos joku kokee sen paremmaksi vaihtoehdoksi tai edes ainoaksi, ON SEKIN VAIHTOEHTO! Jos ei uskalla sektiotakaan kokea, mielestäni siinävaiheessa on ongelma. Siinävaiheessa vaihtoehdot on loppu.
 
[QUOTE="JOS";22945750]ei halua, suostu, uskalla synnyttää, silloin ei pidä tulla raskaaksi ollenkaan. Pitää sitten adoptoida tai olla ilman lapsia.[/QUOTE]

VOi elämä tällaiset ihmiset ovat typeriä....
Mitä se sinulta on pois, jos joku haluaa saattaa lapsensa maailmaan sektiolla?
 
Alkuperäinen kirjoittaja PrinsessaNäitI;22945798:
Mielestäni sektiokin on synnytys, siinä syntyy uusi elämä ja jos joku kokee sen paremmaksi vaihtoehdoksi tai edes ainoaksi, ON SEKIN VAIHTOEHTO! Jos ei uskalla sektiotakaan kokea, mielestäni siinävaiheessa on ongelma. Siinävaiheessa vaihtoehdot on loppu.

Mutta ei se mikään kansalaisoikeus ole. Anteeks nyt vaan mutta kun tuota blogia lukee niin kyllähän tuosta jonkinnäköiset mt-ongelmat läpi paistaa noin niinkuin muutenkin ja semmoinen vittumaisuus jolla asiaa on heti ensikättelystä lähdetty ajamaan. Onko ihme että tulee sitten vettä niskaan.
 
Sain sektion kolmannen lapsen syntyessä Helsingissä ihan ilman mitään keskusteluja. Kävin tosin yksityislääkärillä, olisiko sillä vaikutusta asiaan. Olen kokenut sekä alatiesynnytyksen että sektion ja täytyy sanoa, että sektio oli huomattavasti helpompi tapa synnyttää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PrinsessaNäitI;22945798:
"Jos ei uskalla synnyttää, ei pidä hankkia lapsia? " :D Hahhh, tää taas kertoo kuinka junttia porukkaa täälläkin on.

Mielestäni sektiokin on synnytys, siinä syntyy uusi elämä ja jos joku kokee sen paremmaksi vaihtoehdoksi tai edes ainoaksi, ON SEKIN VAIHTOEHTO! Jos ei uskalla sektiotakaan kokea, mielestäni siinävaiheessa on ongelma. Siinävaiheessa vaihtoehdot on loppu.

Jep :) Miä itkin neljä päivää ennen sectiota. En olisi halunnut sitä, mutta oli siis pakko. Viestini ylempänä.... Mutta siis tosiaan, olin aivan paniikissa siitä sectiosta, ja edelleenkin surkuttelen, ettei minulla ollut mahdollisuutta normisynnytykseen... Ja ei ole ilemisesti jatkossakaan, synnytyslääkäri on kirjannut tietoihini, että seuraavat raskaudet sectioon. Kyseessä geneettinen "vika" että lapset ovat suuria ja kohtu ei anna periksi jotta synnytys alkaisi.
 
Olen periaatteessa samaa mieltä, että synnytyspelko on riittävä syy saada sektio. Mutta. Luin noita tekstejäsi ja vaikuitat valitettavasti epäkypsältä niiden perusteella.

Toivon kuitenkin, että saat sektion.
 
Niin ja minulle ei ainakaan kenenkään tarvitse tulla änkyttämään, että mikä HÄNEN mielestään olisi ollut minulle parempi " sinun olisi pitänyt synnyttää alateitse niinkun useimpien muidenkin tms". Tiedän itse täysin mikä on itselleni parhaaksi ja luotan senverran omaan päättelykykyyni. Enhän minä sitä sektiota turhaan suotta hakemus.

Monilla näyttää olevan se alatiesynnytys sellainen pieni leuhkimisen aihekin, minun lapseni syntymä ei kuulu muille enkä sitä huutelisi muutenkaan ympäriinsä kummalla tavalla ulos tuli. Oma henkilökohtainen/ meidän perheen asia ja ilo kun syntyi.
 
Mutta ei se mikään kansalaisoikeus ole. Anteeks nyt vaan mutta kun tuota blogia lukee niin kyllähän tuosta jonkinnäköiset mt-ongelmat läpi paistaa noin niinkuin muutenkin ja semmoinen vittumaisuus jolla asiaa on heti ensikättelystä lähdetty ajamaan. Onko ihme että tulee sitten vettä niskaan.

Ottamatta kantaa tähän tapaukseen, niin aika outo tuo väite siitä, että ei se mikään kansalaisoikeus ole. MIkä sitten on?
Onko esim. jokaisella ihmisellä kansalaisoikeus päästä kunnalliseen hoitoon, jos on vaikkapa pikkaisessa huppelissa liukastunut kadulla ja murtanut nilkkansa. Tai onko aikuisiän diabetekseen sairastuvalla kansalaisoikeus saada hoitoa, vaikka ko. tauti on varsin pitkälle itse aiheutettu? Miksi yhteiskunnan pitäisi verovaroista tällaisia vaivoja korvata?
 
[QUOTE="pöö";22945888]Olen periaatteessa samaa mieltä, että synnytyspelko on riittävä syy saada sektio. Mutta. Luin noita tekstejäsi ja vaikuitat valitettavasti epäkypsältä niiden perusteella.

Toivon kuitenkin, että saat sektion.[/QUOTE]

Mä en noita hirveesti lukenut, koska, no, en tahdo lukee enää mitään, mikä saattais vaan vahvistaa mun pelkoo... Mutta, voisin kuvitella, että jos taustalla on oikea pelko, niin jutut voi mennä aika fanaattiseks ja vaikuttaa epäkypsiltä. Itsellänikään kun ei oikein tahdo järki pelata pelätessä.
 
Ottamatta kantaa tähän tapaukseen, niin aika outo tuo väite siitä, että ei se mikään kansalaisoikeus ole. MIkä sitten on?
Onko esim. jokaisella ihmisellä kansalaisoikeus päästä kunnalliseen hoitoon, jos on vaikkapa pikkaisessa huppelissa liukastunut kadulla ja murtanut nilkkansa. Tai onko aikuisiän diabetekseen sairastuvalla kansalaisoikeus saada hoitoa, vaikka ko. tauti on varsin pitkälle itse aiheutettu? Miksi yhteiskunnan pitäisi verovaroista tällaisia vaivoja korvata?

Eli tän sun logiikan mukaan kauneusleikkauksetkin pitäis maksaa verovaroin? :headwall:
 
Sain sektion kolmannen lapsen syntyessä Helsingissä ihan ilman mitään keskusteluja. Kävin tosin yksityislääkärillä, olisiko sillä vaikutusta asiaan. Olen kokenut sekä alatiesynnytyksen että sektion ja täytyy sanoa, että sektio oli huomattavasti helpompi tapa synnyttää.

Eipä ole, luin tutkimuksenkin jonka mukaan naiset kokevat sen keskimäärin kivuliaammaksi ja hankalammaksi tavaksi. Ja mukana oli vain naisia jotka kokivat molemmat.
Ero oli vielä aika suuri.
Hyvä että sulla oli noin mutta älä tule puhumaan yleisesti tuota paskaa.
Tuonlaisten tekstien takia minäkin luulin pääseväni vähällä ja hain idioottisektiota=itse haluttua.
 

Similar threads

M
Viestiä
0
Luettu
2K
M

Yhteistyössä