Pelko vauvan kalleudesta

[Taapero______]

Olemme miettineet vaimoni kanssa lapsen hankintaa n. vuoden verran. Minä olen perheen rahantuoja tällä hetkellä, vaimo opiskelija. Itse olen 26 ja vaimo 24 -v.

Nettotulot 1600 eur/kk + verovapaa km-korvaukset n. 700 eur
Vaimolla pelkkä opintotuki jotain 250 eur

Omakotitalossa asumme, minulla on säästöjä n. 12000 euroa,
Asuntolainaa n. 80.000 euroa, vaimolla vähän opintolainaa, ei muita lainoja.

Pelottaa, pelottaa niin hemmetisti lapsen hankinta. Määräaikainen työsuhde minulla.
Säästöön on jäänyt rahaa nyt mukavasti n. 800-1200 eur/kk mutta vauva vie rahaa, ei se ilmaista ole.

Älkää ajatelko minua kylmänä, ainostaan rahaa miettivänä, koska tiedän, että vauva tuo paljon iloa, ehkä enemmän kuin mikään muu asia maailmassa.

Näkökantoja, kiitos

 

[...-...]

Minulla aika sama tilanne, mutta meillä on jo se lapsi. Ollaan miehen kanssa aika saman ikäisiä kuin te ja muutenkin tilanne aika sama kuin teillä. Meillä myös mies maksaa, itse olen yhä opiskelija ja työttömyys luultavasti edessä. Asuntolainaa on (140 000€) ja säästöjä ei taasen ole lainkaan.

Me mentiin tunteen mukaan, tuli tunne, että nyt olisi hyvä aika lapselle. Sain lapsen kesken opiskelujen ja olin kotona minimi äityisrahoilla. Emme miettineet rahaa, kun päätimme lapsen haluta. Tiesimme pärjäävämme taloudellisesti, vaikka jostain täytyisi tietysti luopua.. Lapsi on tuonut niin paljon iloa ja sisältöä elämään, etten ole kertaakaan (tai mitenkään katunut lasta) laskenut rahamäärää mitä vaunuihin, vaatteisiin, ruokaan, vaippoihin jne olisi rahaa mennyt. Tässä lyhyesti meidän tarina. Toivottavasti oli apua ja toi näkökulmaa ko. asiaan.

Mielestäni teillä on asiat hyvällä mallilla lasta varten, kuten omakotitalo, säästöjä ja selkeästi olet miettinyt asiaa. Teette niin kuin parhaaksi näette!

 

[Aurora Vee]

En pysty laskemaan teidän tuloista, menoista ja säästöistä miten pärjäisitte vauvan kanssa, mutta pohdinta ja pelot ovat tuttuja - varsinkin mieheni on pähkäillyt pitkään rahojen riittämistä joka lapsen kohdalla (3. tulossa).

Ensimmäisen ja toisen lapsen aikaan olimme opiskelijoita, tulot olivat samaa luokkaa kuin teillä (vuorotellen jompi kumpi pienipalkkaisessa työssä, vähän säästöjä, halpa opiskelija-asunto). Pärjäsimme ihan mukavasti kun elimme halvalla ja saimme hieman apua vanhemmiltamme (ostivat lapsille lahjaksi mm. ulkovaatteita, lainasivat rahaa auton ostoon). Opinnot olivat loppusuoralla ja varsinkin miehellä hyvät mahdollisuudet työllistyä heti valmistumisen jälkeen.

Kolmatta odottaessamme kumpikin on töissä (tosin minä määräaikaisena ilman mahdollisuutta jatkoon), joten tuloja on enemmän mutta niin on menojakin omistusasunnon takia. Pihistellä ei ole tarvinnut, mutta suurempien ostosten tarpeellisuutta on mietitty tarkkaan. Harrastuksiin ja matkoihin ei ole ollut edes aikaa! Tiukempaa tulee olemaan kun jään hoitovapaalle ilman työpaikkaa jonne palata.

Suurin kysymysmerkki teidän tilanteessanne taitaa olla sinun työpaikkasi määräaikaisuus. Onko mahdollisuutta jatkoon? Millainen on alasi työllisyystilanne? Entä miten pitkään vaimosi vielä opiskelee? Onko teillä mahdollisuutta vuorotella työnteossa? Säännölliset työtulot helpottavat huomattavasti elämistä.

 

[Osa-aikaduunari]

Itse en olisi niinkään huolissani pikkulapsivaiheen rahatilanteesta, vaan lapsen iän myötä kasvavista tarpeista (uudet vaatteet, harrastusvälineet jne.). Paljon säästöä kuitenkin syntyy, kun minimoi turhat hankinnat ja ostaa välttämättömät käytettynä esimerkiksi kirpputoreilta ja netistä. Kierrätys kannattaa!

 

[yks mami]

Itse en olisi niinkään huolissani pikkulapsivaiheen rahatilanteesta, vaan lapsen iän myötä kasvavista tarpeista (uudet vaatteet, harrastusvälineet jne.). Paljon säästöä kuitenkin syntyy, kun minimoi turhat hankinnat ja ostaa välttämättömät käytettynä esimerkiksi kirpputoreilta ja netistä. Kierrätys kannattaa!

Sama tuli minullekin mieleen kun jo useamman lapsen kanssa olen puljannut. Vauva-aika on suhteellisen edullista ja onhan se järkevää että tavara ja vaatteet kierrätetään. Voi päästä yllättävän helpollakin kulujen suhteen. Mutta kun lapsia tulee useampi ja ovat melkein samaan aikaan koulu- ja murkkuikäisiä. kulut kasvavat. Usein kuitenkin käy niin että siinä vaiheessa on jo tulotasokin parempi. Eikä niiden kaikkiin vaatimuksiin todellakaan tarvitse myöntyä!!! (vanhemmat joskus luulee näin)

Ei kun vauvoja hankkimaan vaan. On niistä niin paljon iloa elämän varrella, isompinakin.

 

[Bete]

Mielestäni tässä kannattaa nyt pohtia sitä elämän tärkeysjärjestystä. Suomessa on asiat sen verran hyvin, että ruokaa saa ja katon päänsä päälle, vaikka olisi millaisessa tilanteessa ja oli lapsia tai ei. Enemmänkin kysymys on siitä, haluaako käyttää tienatun elintasonsa itseensä vai lapsiinsa. Eli päteekö ennemmin "ollaan sitten vaikka köyhiä, kunhan olemme lapsiperhe" vaiko "köyhyydessä emme halua elää, lapsille pitää taata hyvät oltavat". Alkuperäinen kysyjä taitaa haluta lapsia joka tapauksessa jossain vaiheessa, joten vaihtoehdot ovat lähinnä lasten hankkiminen nyt tai sitten myöhemmin. Voisitte ehkä odottaa muutaman vuoden?

Tuo on kyllä tosi, mitä "yks mami" sanoi, murkkuikäiset vievät rahaa. Kulut on suurimmillaan, kun lapsi on 16-vuotias... ja sen jälkeen heti loppuukin lapsilisät.