pelko hiipii taas

Heipä hei, minulla on viimeisen vuoden aikana ollut 4km ja alkukesästä pääsimme sitten vihdoin tutkimukseen mieheni kanssa.Odotin kuin kuuta nousevaa jotain selittävää syytä jonka voisi hoitaa sitten pois päiväjärjestyksestä ja yrittää vielä uutta raskautta. Eipäs vaan löytynyt mitään syytä ja toisaaltahan se on hyvä, mutta toisaalta uusi raskaus on ajatuksenakin pelottanut entistä enemmän.Ajateltiin sitten olla kesän yli stressaamatta ja "yrittämättä"uutta raskautta ja minä jopa laskeskelin päiviä "varmoja"päiviä, kunnes raskausoireet pukkasi päälle.Pissatti ja paleli ja oksetti, mutta ajattelin etten voi olla raskaana. Lopulta kun menkkoja ei alkanut kuulumaan tein testin eilen joka näytti plussaa! Tänään sitten tein vielä toisen testin varmistuksen varmistukseksi ja plussaa oli.Nyt pitäisi iloita ja olla murehtimatta, mutta en pysty. Laskeskelen jo viikkoja ja valmistaudun km.Ramppaan yhtenään veskissä tarkistamassa mahd.vuodot ja reagoin jokaiseen masun nipistelyyn ja vihlontaan.Kaiken kukkuraksi en uskalla kertoa raskaudesta miehelleni, koska totesi jokin aika sitten että elämä ilman ainaista kipua ja ahdistusta ja pelkoa km tuntuu pitkästä aikaa todella hyvältä ja hänen mielestään voisimme pitää pidemmänkin tauon uuden raskauden suunnittelussa. Kaikki kesäilo saati odottamisen ilo on tipotiessään ja tilalle on hiipinyt pelko ja epätoivo! Onko ketään muuta yhtä tukalassa tilanteessa ollutta/elävää tai kokemuksia voiko näinkin monen km jälkeen olla norm.raskaus josta lopputuloksena vihdoinkin olisi oma nyytti? Kaiken lisäksi joka puolella näkee onnellisia äpylejä isoine mahoineen ja haluaisin osaksi tuota iloa itsekkin!

 

Onneks olkoon :flower: Tiiän ton tunteen...Itellä oli kaks peräkkäistä km,ei vielä tutkittu,mut kiltti neuvolan lekuri määräs mulle lugesteronit tukemaan raskautta ja nyt on viikot 22+0,eli ilmeisesti mun hormonaalisessa toiminnassa oli jotain häikkää...Onko sulta tutkittu keltarauhashormonitasoa?

 

kyllä kaikki hormonitasot ja hyytymistekijät tutkittu, eikä pitäisi olla mitään tavallisesta poikkeavaa.Viime raskauteen yritin saada tuta keltarauhashormonia, mutta ykskään lääkäri ei sitä suostunut kirjottamaan vaikka kävin ihan yksityiselläkin! Ensi viikolla aion sen hankkia hinnalla millä hyvänsä ja ehkä vielä jotain verenohennukseenkin, kerran sitä neuvolalääkäri ehdottikin mutta sekin oli km jälkeen.Lääkäreissäkin tuntuu olevan niin montaa kuppikuntaa! Alavatsaa kyllä 2polttelee"oudosti kaiken aikaa, mutta muuten kaikki ok toistaiseksi!

 

Mulle taas se lääkäri sano,et ei siitä mitään haittaakaa oo.Km tuli n.5.vk tietämillä,molemmat...Sano sitä et varmaanki hormonia on nii vähä,ettei pääse kunnolla kiinnittymään.Onneks määräs...jotenki se jo rauhotti mieltä.Kyllä minäki ramppasin aikas usein tarkistuksilla.Toivottavasti kaikki menee nyt ok,itestä ainaki tuntu,et jossain vaiheessa kai ois tarkotus kaverin pysyäkki mukana ku tulin nii helposti aina uudelleen raskaaks!

 

minulla takana kaksi onnistunutta raskautta. Viime vuonna sitten kolme perättäistä keskenmenoa. Tuo alavatsan polttelu oli yksi oire, jonka takia näiden keskenmenneiden raskauksien aikana oli koko ajan tunne, ettei kaikki ole hyvin.
Meillä sitten kaikkien tutkimusten jälkeen lekuri sanoi, että seuraavassa raskaudessa voidaan kokeilla joko hepariini pistoshoitoa tai disperiniä, koska saattavat johtua jonkinasteisista tukoksista...Raskaudet keskeytyivät viikoilla 16, 12 ja 19 siis tosi "myöhäisessä" vaiheessa
Meillä kanssa parisuhde on nyt niin kovalla koetuksella, etten raskautta uskalla edes ajatella.
Tarkoitus oli siis tsempata ja sanoa, että vaadi kaikki mahdollinen apu neuvolan kautta. Keskenmeno on kovaa henkisesti ja fyysisesti.

 

Neuvolan kautta? Miksei minulleole tullut mieleenkään, kaikki ovat aina vain puhuneet terveyskeskus lääkäristä/yksityisestä, että sinne sitten aluksi :$ Hmmm...

 

Tänään olinkin puh.yhteydessä Kätilöopistolle jonne sain kehotuksen soittaa Naikkarin hormonipolilta.Kysymyksessä olis se hepariini pistos hoito ja sainkin lekurin kiinni mutta ei voinut sillä hetkellä puhua ja lupasi soittaa ip:llä uudelleen.Odotin soittoa kuin kuuta nousevaa, eikä sitä sitten tullut! Täytyy aamulla soittaa uudestaan, mutta ärsyttää vastaavanlainen toiminta.Km kuitenkin tosi kova paikka, sekä henk.että fyysisesti myös.Verenhukka on ollut pari kertaa tosi kova ja olen joutunut kaavintaa kesken lääkkeellisen tai spontaanin km kun verta tullut holona ja Hb pudonnut, eikä kohtu meinaa kunnolla tyhjentyä itsestään.Tänään taas ollut sellanen pvä, että mahaa poltellu ja supistellu.Olen yhtenään rampannu veskissä katsomassa vuototilanteen.Miehellekkin sitten kerroin,kun arvaili raskautta koska yölläkin ravaan pissalla ja menkat myöhässä.Vastaanotto oli odotetun kaltainen, että "ajankohta täysin väärä ja miehen täyty nyt miettiä onko valmis tulemaan isäksi tai läpikäymään taas mahdollista km." Itsekästä!!!Itse yritän selviytyä päivästä toiseen sekoamatta ja iloita raskaudesta sen minkä uskallan! Onko joku pistänyt hepariinia eli napapiikkiä ja onko ollut apua? Neulakammosena sekin jänskättää, mutta aion siitä suoriutua jos sen hoidon vaan saan alotetuksi.Näin myös kamalaa painajaista jossa olin ultrassa vko 12 ja vauvan sydänääniä ei saatu kuulumaan ja ajattelin, että "ei voi olla todellista:" Aloin sitten jo miettimään niin pitkälle ja murehtimaan sitäkin ja mahdollisia aikasempia ulrauksia, että toisaalta en niitä tahtois läpikäydä!

 

jos kiinnostaa niin liity kenguru.fi osoitteessa veriryhmään. Siellä on ihmisiä, joilla on kokemusta näistä pistoasioista ja onnistumisen kokemuksia.

 

no niinhän siinä sitten kävi, että eilen aamulla alkoi rusehtava vuoto ja kättärille lähdin samantein.Ultrassa näkyi sikiöpussi ja ruskuaispussi vastaten vko 5+2 ja Hcg oli hyvällä tasolla.Vatsakipu oli kova ja sain siihen tolki helpotusta, mutta henkisesti ottaa koville.Vuoto sitten lopahti ja kivutkin tulee ja menee, ei tosin yhtä kovana mutta onko tämä nyt sitä "tyyntä myrskyn edellä?" Lääkäri totesi että kaikki mahdollisuudet on vielä hyvät je ei ehkä meniskään kesken, mutta itse en oikein jaksa uskoa siihen! Viikko pitäisi odotella ja ens to pääsen tutkimuspotilaaksi keskenmenoon perehtyneelle lääkärille.Tulee tosi pitkä vko ja saikkuakin vain pe asti.Miten sitä jaksaa raskasta duunia tehdä kun möykky ja pelko rinnassa kaiken aikaa.Lääkäri sanoi, että lepo ei pelasta keskenmenolta, jos se on tullakseen se tulee vaikka päällä seisoen! Oiskohan noin? Jaksamisia kaikille, voikaa hyvin

 

Toivottavasti ois jotain ihan muuta ku km,pidän ainaki peukkuja... :hug: Voihan se vuoto johtua jostain muustaki ja jos siltä tuntuu,haet lisää saikkua!