Peg-letku/gastrostooma!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja selma-rouva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja selma-rouva:
Jos vielä jotain kokemuksia saisin, niin helpottais tätä odottamista..

Pojallani (3v.) on ollut nappi nyt reilu vuoden. Pikkumies syö välillä itse ja välillä menee eväät nappiin. Poikani on vilkas ja välillä nappi jää "kiinni" pöydänreunaan ja se sattuu hiukan, muuta "harmia" napista ei ole ollut. Vaihdamme napin n. parin kuukauden välein (ja sen teen itse) ja tietysti sitä pitää suihkutella ja sitten kuivata hyvin, mikä kuuluu jo iltarutiineihimme. Itse leikkaushan on nopea toimenpide ja poikani toipui nopeasti. Meillä oli ennen nappia nml n.vuoden käytössä ja heti kun nappi saatiin, niin hän alkoi syömään itsekin useammin ja oli ihanaa päästä nml:stä eroon, niin ei tarvinut tuntea enää tuijottelua esim.kaupassa. Vastaab´n mielelläni kysymyksiisi, jos vielä jokin askarruttaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja selma-rouva:
Jos vielä jotain kokemuksia saisin, niin helpottais tätä odottamista..

Pojallani (3v.) on ollut nappi nyt reilu vuoden. Pikkumies syö välillä itse ja välillä menee eväät nappiin. Poikani on vilkas ja välillä nappi jää "kiinni" pöydänreunaan ja se sattuu hiukan, muuta "harmia" napista ei ole ollut. Vaihdamme napin n. parin kuukauden välein (ja sen teen itse) ja tietysti sitä pitää suihkutella ja sitten kuivata hyvin, mikä kuuluu jo iltarutiineihimme. Itse leikkaushan on nopea toimenpide ja poikani toipui nopeasti. Meillä oli ennen nappia nml n.vuoden käytössä ja heti kun nappi saatiin, niin hän alkoi syömään itsekin useammin ja oli ihanaa päästä nml:stä eroon, niin ei tarvinut tuntea enää tuijottelua esim.kaupassa. Vastaab´n mielelläni kysymyksiisi, jos vielä jokin askarruttaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja selma-rouva:
Jos vielä jotain kokemuksia saisin, niin helpottais tätä odottamista..

Pojallani (3v.) on ollut nappi nyt reilu vuoden. Pikkumies syö välillä itse ja välillä menee eväät nappiin. Poikani on vilkas ja välillä nappi jää "kiinni" pöydänreunaan ja se sattuu hiukan, muuta "harmia" napista ei ole ollut. Vaihdamme napin n. parin kuukauden välein (ja sen teen itse) ja tietysti sitä pitää suihkutella ja sitten kuivata hyvin, mikä kuuluu jo iltarutiineihimme. Itse leikkaushan on nopea toimenpide ja poikani toipui nopeasti. Meillä oli ennen nappia nml n.vuoden käytössä ja heti kun nappi saatiin, niin hän alkoi syömään itsekin useammin ja oli ihanaa päästä nml:stä eroon, niin ei tarvinut tuntea enää tuijottelua esim.kaupassa. Vastaab´n mielelläni kysymyksiisi, jos vielä jokin askarruttaa.
 
Aikanaan tein sairaalassa peg-avanteiden kanssa töitä muun työn ohella. Osalle aikuisista laitetaan käsittääkseni vieläkin se pitkä letku avanteeseen, kaikki lapset ovat jo pitkään saaneet sen pienen ”napin”, johon lyhyt syöttöletku kiinnitetään vain syötön ajaksi. Se on kyllä hyvä. Mahdollistaa liikkumisen ihan eri tavalla kun mikään ei roiku. Vaihtoväli napille oli muistaakseni noin 3 kk. Osa potilaista vaihtaa sen itse, osalle vaihdoimme niitä sairaalassa. Vaihtotoimenpide on helppo ja nopea. Syöttöletkuja tiskataan aina käytön jälkeen ihan kraanan alla ja niitä vaihdetaan hygienian takia viikoittain. Yleisesti muistan, että ravitsemustilanne koheni tosi nopeasti avanteen teon jälkeen. Eli peg-avanteeseen siirtymistä ei kannata pelätä lainkaan. Puhtaudesta avanteen ympärillä pitää toki huolehtia. Osa pääsee avanteesta sitten aikanaan eroon ja alkaa syömään suun kautta. Kaikkea hyvää teille!
 
Lapsi oli täysimetyksella puoli vuotta, mutta käytännössä eli miun maidolla 13kk asti. Sitten lehmänmaidolla ja oivariinilla pysyi hengissä, söi satunnaisesti jotain, muroja, nakkia, lihaa jne. Lapsella on krooninen aineenvaihduntatauti, jota tutkitaan ulkomailla, Suomessa ei osata. Soseita vihasi, oksenti ne ulos, ei avaa suuta. Toisena päivänä voi syödä tai purra ja sylkeä munakkaan, välillä ei viikkoon koskekaan ruokaan. Puolivuotiaana alkoi siis ongelmat.
Otan osaa😢
 
"...49-kiloiseksi kuihtuneen Käärijän tilanne oli kriittinen. Hänelle kerrottiin, että ilman asianmukaista hoitoa elinaikaa olisi ollut enää vain kaksi viikkoa jäljellä.

– Minulle tuli soitto, että nyt on saakelin kiire, Käärijä kertaa ohjelmassa leikkaukseen menoaan.

Käärijä pelkäsi ennen operaatiota, että hänelle tehdään kirurginen avanne eli vatsapeitteiden läpi tuleva ulosteen ulostuloaukko. Pelko kävi toteen.

– Mutta se pelasti minun elämäni. Kuntouduin tosi hyvin, Käärijä kiitteli Efter nio -ohjelmassa."-IL-

 

Yhteistyössä