Paula tee mulle ruokalista

https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/sallinen-manteli-800g-valkoinen-6436501000326

Sivut ei voimassa. No kerro mistä sun ruokavaliosta koostuu mitä syöt viikottain.

Sori, tuossa se jauhepussi.

 

Tietysti kannattaisi ostaa sitä luomumantelia, mut kilohinta on melkein kaksinkertainen eikä sitä saa isossa pussissa, kuten tätä 800g. Jos olisin sairas, tietysti ostaisin sen luomuna. Millaisen ruuan Kaa syöt mantelia kaikissa ei oikeen sovi. Mitä olet mieltä roasted white chili colesaw pähknöistä

"Ravintosisältö 100g
Energia 2431 kJ / 581 kcal
Rasva 50,6 g
josta tyydyttynyttä 3,9 g
Hiilihydraatit 9,5 g
josta sokereita 5 g
Ravintokuitu 10,4 g
Proteiini 21,9 g
Suola 0,07 g
Natrium 0,03 g
Laktoosi 0 g"

 

Sivut ei voimassa.

Kyllä oli.

"Tieteessä tapahtuu -lehdessä (1/2016) professori Marina Heinonen kirjoitti otsikolla ”Rikka rokassa – onko ruokamme turvallista?” Elintarvikealalla eri tehtävissä, myös teollisuudessa pitkään toimineena yhdyn moniin hänen ajatuksiinsa. Parissa kohdassa hän kuitenkin sortuu epätieteelliseen ja harhaanjohtavaan viime vuosisadan liturgiaan.

”Tyydyttynyt rasva, suola ja sokeri ovat usean eri sairauden riskitekijöitä.” Puuttumatta tässä suolaan ja sokeriin, kysyn Heinoselta, mihin sairauksiin hän viittaa mainitessaan tyydyttyneen
rasvan? 1950-luvulla luotiin virheellisin perustein niin sanottu lipidihypoteesi tyydyttyneen rasvan ja sydän- ja verisuonisairauksien välisestä suorasta yhteydestä. Tähän vanhaan tietoon Heinonen perustaa ylimalkaisen heittonsa. Uudenaikainen 2000-luvun tiede on yksiselitteisesti kumonnut lipidiolettamuksen. Laajat, satojatuhansia henkilöitä ja miljoonia seuranta vuosia kattavat meta-analyysit osoittavat, että tällaista yhteyttä ei ole (Mente ym. 2009; Skeaff
ja Miller 2009; Siri-Tarino ym. 2010; Chowdhury ym. 2014). Vastakkaisia analyysejä ei ole.

Lipidihypoteesia vielä puoltavat esittävät viimeisenä, kasvot pelastavana oljenkortenaan niinsanotun korvaushypoteesin. Sen mukaisesti korvaamalla tyydyttynyttä rasvaa tyydyttymättömillä sydän- ja verisuonisairauksien riski pienenee. Tästä pyritään tekemään johtopäätös, että tyydyttyneet rasvat olisivat haitallisia. Ei se näin mene. Eiväthän tyydyttyneet rasvat muutu haitallisiksi, jos lisäämme ravintoon monityydyttymättömiä rasvahappoja, omega-6 linolihappoa (LA) ja omega-3 alfa-linolihappoa (ALA). Lisäys kertoo vain, että ravinnostamme jossain määrin puuttuu näitä välttämättömiä rasvahappoja, etenkin ALAa suhteessa LAhan (Ramsdenym. 2010, 2013). Tämän suhteen korjaaminen on olennainen asia.

Heinonen vihjaa ”kovaa rasvaa sisältäviin maitotuotteisiin”. Rasvaisten maitovalmisteiden tai maitorasvan ei ole koskaan tieteellisesti osoi-
tettu liittyvän sydän- ja verisuonihaittoihin. Sen sijaan on osoitettu, että ne ehkäisevät sydäninfarkteja (Praagman ym. 2016) ja tyypin 2 diabe-
testa (Ericson ym. 2015).

Heinonen sortuukin epätieteelliseen sanankäyttöön käyttäessään terminologiaa ”kova” ja ”pehmeä” rasva. Ravitsemusfysiologia ei tunne
tällaisia termejä. Yhdessäkään vakavasti otettavassa tieteellisessä julkaisussa ei näitä tunneta eikä kukaan edes osaa määritellä niitä. Nehän ovatkin fysiikan piiriin kuuluvia termejä. Nämä sanonnat ovat kasviöljy- ja margariiniteollisuuden mainosnikkareiden virittämiä kaupallisia sloganeita. Tähän viritykseen ravitsemusvalistajat ja sitten heidän perässään media ovat menneet.

Jos nyt kuitenkin joku haluaisi käyttää termiä ”kova rasva”, täytyisi katse kääntää margariinien valmistusteknologiaan. Margariiniteollisuuden keskeinen ongelmahan on, miten saada juokse-
vat, luontaiset kasviöljyt rasiassa pysyviksi kiinteiksi tuotteiksi. Se on tehty ja tehdään synteettisen kemian keinoin. Vuosikymmenet käytettiin
katalyyttistä osittaishydrausprosessia. Siinä syntyy todellisia ”kovia” transrasvahappoja kiinteyttämään luontaiset kasviöljyt. Jo 1990-luvulla
osoitettiin, että transrasvat aiheuttavat sydän- ja verisuonisairauksia ja -kuolemia. Tästä kaikki asiantuntijat ovat nykyisin yksimielisiä. Kuiten-
kin margariinit ja kasvirasvaseokset markkinoitiin ”sydänterveellisinä pehmeinä” rasvoina aina vuosituhannen loppuun saakka. ”Pehmeä”-ter
mi ja transrasvat tekivät vuosikymmenien ajan sydäntuhojaan.
Margariiniteollisuus onkin pääosin luopunut osittaishydrausprosessista.

Ongelma jäi: miten nyt sitten juoksevat, luontaiset kasviöljyt saadaan kiinteiksi margariineiksi? Avuksi on otettu toinen synteettisen kemian keino, katalyyttinen vaihtoesteröinti. Se tuottaa kymmeniä ”kovia” uusrasvoja, joita ravinnossamme ei koskaan aikaisemmin ole ollut. Niiden turvallisuudesta emme tiedä mitään. Muutamia lyhytkestoisia tutkimuksia on tehty ristiriitaisin tuloksin. Yhtään pitkäkestoista tutkimusta niiden vaikutuksista ei ole. Vaihtoesteröidyt rasvat livahtivat ruokavalioomme ennen toukokuuta 1997 voimaan tullutta Uuselintarvikeasetusta ja sen edellyttämiä turvallisuustutkimuksia. Ne
markkinoidaan nyt ”pehmeinä” rasvoina, mutta valmistusaineluettelossa vaihtoesteröityjä rasvoja ei avoimesti mainita. Elintarviketietoasetus kuitenkin edellyttää kaikkien valmistusaineiden
selkokielistä ilmoittamista elintarvikepakkauksissa. Miksi vaihtoesteröityjä uusrasvoja piilotellaan? Kiinnitin asiaan huomiota jo vuonna 1990 (Salminen 1990, 2015). Eikö Heinosenkin pitäisi tuoda esille juuri tämänkaltaista pohdintaa?

Heinonen kirjoittaa ”Ruoan prosessointikin tarkoittaa tavallista ruoan valmistusta, jota tehdään myös kotikeittiössä”. En ole vielä nähnyt
ainuttakaan kotikeittiötä, missä harrastettaisiin katalyyttistä hydrausta tai katalyyttistä vaihtoesteröintiä. Ei pidä luoda liian sinisilmäistäkään
kuvaa elintarvikeprosesseista.

Onko ruokamme turvallista?
Kari Salminen
TIETEESSÄ TAPAHTUU 2/2016"

 

Harmi, et tuli nuo rivit noin, enkä esikatsellut sitä. Olis muuten hyvä kokeilla luomumantelin kasvatusta täällä soisilla pelloilla, kun meillä sentään on vielä pölyttäjiäkin jossakin - muualla ei olekaan!

 

Exotic gardenissa
"PRUNUS dulcis
Manteli 0600085
Kotoisin Aasiasta. Kukkii ennen lehtien puhkeamista vaaleanpunaisin kukin. Tekee syksyllä sametinsileitä, kellanvihreitä hedelmiä, joiden sisällä on manteli. Kasvatetaan säleikköpuuna. Kesällä kasvatetaan ulkona ruukussa, ja talveksi siirretään suojaan pakkaselta.

6,95 €
Korkeus 3m
Itämisaika 180 - 360 vrk
Kylvöaika Helmiuu - huhtikuu
Kukinta-/korjuuaika - Maaliskuu - Huhtikuu
Kasvupaikka
Määrä pakkauksessa

4 siementä" 6,96 euroa

 

Kyllä oli.

"Tieteessä tapahtuu -lehdessä (1/2016) professori Marina Heinonen kirjoitti otsikolla ”Rikka rokassa – onko ruokamme turvallista?” Elintarvikealalla eri tehtävissä, myös teollisuudessa pitkään toimineena yhdyn moniin hänen ajatuksiinsa. Parissa kohdassa hän kuitenkin sortuu epätieteelliseen ja harhaanjohtavaan viime vuosisadan liturgiaan.

”Tyydyttynyt rasva, suola ja sokeri ovat usean eri sairauden riskitekijöitä.” Puuttumatta tässä suolaan ja sokeriin, kysyn Heinoselta, mihin sairauksiin hän viittaa mainitessaan tyydyttyneen
rasvan? 1950-luvulla luotiin virheellisin perustein niin sanottu lipidihypoteesi tyydyttyneen rasvan ja sydän- ja verisuonisairauksien välisestä suorasta yhteydestä. Tähän vanhaan tietoon Heinonen perustaa ylimalkaisen heittonsa. Uudenaikainen 2000-luvun tiede on yksiselitteisesti kumonnut lipidiolettamuksen. Laajat, satojatuhansia henkilöitä ja miljoonia seuranta vuosia kattavat meta-analyysit osoittavat, että tällaista yhteyttä ei ole (Mente ym. 2009; Skeaff
ja Miller 2009; Siri-Tarino ym. 2010; Chowdhury ym. 2014). Vastakkaisia analyysejä ei ole.

Lipidihypoteesia vielä puoltavat esittävät viimeisenä, kasvot pelastavana oljenkortenaan niinsanotun korvaushypoteesin. Sen mukaisesti korvaamalla tyydyttynyttä rasvaa tyydyttymättömillä sydän- ja verisuonisairauksien riski pienenee. Tästä pyritään tekemään johtopäätös, että tyydyttyneet rasvat olisivat haitallisia. Ei se näin mene. Eiväthän tyydyttyneet rasvat muutu haitallisiksi, jos lisäämme ravintoon monityydyttymättömiä rasvahappoja, omega-6 linolihappoa (LA) ja omega-3 alfa-linolihappoa (ALA). Lisäys kertoo vain, että ravinnostamme jossain määrin puuttuu näitä välttämättömiä rasvahappoja, etenkin ALAa suhteessa LAhan (Ramsdenym. 2010, 2013). Tämän suhteen korjaaminen on olennainen asia.

Heinonen vihjaa ”kovaa rasvaa sisältäviin maitotuotteisiin”. Rasvaisten maitovalmisteiden tai maitorasvan ei ole koskaan tieteellisesti osoi-
tettu liittyvän sydän- ja verisuonihaittoihin. Sen sijaan on osoitettu, että ne ehkäisevät sydäninfarkteja (Praagman ym. 2016) ja tyypin 2 diabe-
testa (Ericson ym. 2015).

Heinonen sortuukin epätieteelliseen sanankäyttöön käyttäessään terminologiaa ”kova” ja ”pehmeä” rasva. Ravitsemusfysiologia ei tunne
tällaisia termejä. Yhdessäkään vakavasti otettavassa tieteellisessä julkaisussa ei näitä tunneta eikä kukaan edes osaa määritellä niitä. Nehän ovatkin fysiikan piiriin kuuluvia termejä. Nämä sanonnat ovat kasviöljy- ja margariiniteollisuuden mainosnikkareiden virittämiä kaupallisia sloganeita. Tähän viritykseen ravitsemusvalistajat ja sitten heidän perässään media ovat menneet.

Jos nyt kuitenkin joku haluaisi käyttää termiä ”kova rasva”, täytyisi katse kääntää margariinien valmistusteknologiaan. Margariiniteollisuuden keskeinen ongelmahan on, miten saada juokse-
vat, luontaiset kasviöljyt rasiassa pysyviksi kiinteiksi tuotteiksi. Se on tehty ja tehdään synteettisen kemian keinoin. Vuosikymmenet käytettiin
katalyyttistä osittaishydrausprosessia. Siinä syntyy todellisia ”kovia” transrasvahappoja kiinteyttämään luontaiset kasviöljyt. Jo 1990-luvulla
osoitettiin, että transrasvat aiheuttavat sydän- ja verisuonisairauksia ja -kuolemia. Tästä kaikki asiantuntijat ovat nykyisin yksimielisiä. Kuiten-
kin margariinit ja kasvirasvaseokset markkinoitiin ”sydänterveellisinä pehmeinä” rasvoina aina vuosituhannen loppuun saakka. ”Pehmeä”-ter
mi ja transrasvat tekivät vuosikymmenien ajan sydäntuhojaan.
Margariiniteollisuus onkin pääosin luopunut osittaishydrausprosessista.

Ongelma jäi: miten nyt sitten juoksevat, luontaiset kasviöljyt saadaan kiinteiksi margariineiksi? Avuksi on otettu toinen synteettisen kemian keino, katalyyttinen vaihtoesteröinti. Se tuottaa kymmeniä ”kovia” uusrasvoja, joita ravinnossamme ei koskaan aikaisemmin ole ollut. Niiden turvallisuudesta emme tiedä mitään. Muutamia lyhytkestoisia tutkimuksia on tehty ristiriitaisin tuloksin. Yhtään pitkäkestoista tutkimusta niiden vaikutuksista ei ole. Vaihtoesteröidyt rasvat livahtivat ruokavalioomme ennen toukokuuta 1997 voimaan tullutta Uuselintarvikeasetusta ja sen edellyttämiä turvallisuustutkimuksia. Ne
markkinoidaan nyt ”pehmeinä” rasvoina, mutta valmistusaineluettelossa vaihtoesteröityjä rasvoja ei avoimesti mainita. Elintarviketietoasetus kuitenkin edellyttää kaikkien valmistusaineiden
selkokielistä ilmoittamista elintarvikepakkauksissa. Miksi vaihtoesteröityjä uusrasvoja piilotellaan? Kiinnitin asiaan huomiota jo vuonna 1990 (Salminen 1990, 2015). Eikö Heinosenkin pitäisi tuoda esille juuri tämänkaltaista pohdintaa?

Heinonen kirjoittaa ”Ruoan prosessointikin tarkoittaa tavallista ruoan valmistusta, jota tehdään myös kotikeittiössä”. En ole vielä nähnyt
ainuttakaan kotikeittiötä, missä harrastettaisiin katalyyttistä hydrausta tai katalyyttistä vaihtoesteröintiä. Ei pidä luoda liian sinisilmäistäkään
kuvaa elintarvikeprosesseista.

Onko ruokamme turvallista?
Kari Salminen
TIETEESSÄ TAPAHTUU 2/2016"

Eli et käytä esim voita ollenkaan vai ymmärsinkö ton tekstin oikein? Mitä öljyä käytät ruuan laitossa?.

 

Harmi, et tuli nuo rivit noin, enkä esikatsellut sitä. Olis muuten hyvä kokeilla luomumantelin kasvatusta täällä soisilla pelloilla, kun meillä sentään on vielä pölyttäjiäkin jossakin - muualla ei olekaan!

Onko oikeasti mantelin kasvattaminen Suomessa mahdollista. Vaatisiko se kasvihuonetta? Vai kesällä . Nyt luen ton artikelin

 

https://www.youtube.com/watch?v=Ub1YtWECsw0

(ei ole kovin kallista se luomukaan enää )

 

Eli et käytä esim voita ollenkaan vai ymmärsinkö ton tekstin oikein? Mitä öljyä käytät ruuan laitossa?.

Suolatonta luomuvoita olen käyttänyt vuosikaudet, en koskaan margariineja. Nikkeliallerginen ei siedä niitä ollenkaan.

 

Onko oikeasti mantelin kasvattaminen Suomessa mahdollista. Vaatisiko se kasvihuonetta? Vai kesällä . Nyt luen ton artikelin

Ledivaloilla sisätiloissa, miksei olisi? Kahvikin kasvaa ihan itsestään ja mandariini - ei tarvi lisävala edes talvella. Ei ne saa jäätyä, mut onhan tyhjiä tiloja kaikkialla. Korkeus yli 3 metriä...!

 

Tomaatit on oltava luomua, ettei lähde nahka suusta.
http://www.kemikaalicocktail.fi/2008/10/kiellettya-kemikaalia-kotimaisissa-tomaateissa/

 

Luomussakin sallitaan ties mitä, oten kannattaa kasvattaa ne itse:
http://www.kemikaalicocktail.fi/2010/06/one-organic-tomato-please/

 

Exotic gardenissa
"PRUNUS dulcis
Manteli 0600085
Kotoisin Aasiasta. Kukkii ennen lehtien puhkeamista vaaleanpunaisin kukin. Tekee syksyllä sametinsileitä, kellanvihreitä hedelmiä, joiden sisällä on manteli. Kasvatetaan säleikköpuuna. Kesällä kasvatetaan ulkona ruukussa, ja talveksi siirretään suojaan pakkaselta.

6,95 €
Korkeus 3m
Itämisaika 180 - 360 vrk
Kylvöaika Helmiuu - huhtikuu
Kukinta-/korjuuaika - Maaliskuu - Huhtikuu
Kasvupaikka
Määrä pakkauksessa

4 siementä" 6,96 euroa

Paljonkohan tuottaa hedelmää vuoden tarpeiksi.

 

https://www.irishexaminer.com/lifestyle/outdoors/gardening/grow-your-own-almonds-for-beauty-and-health-380054.html
Voiko tuon kauniimpaa ollakaan

 

Suolatonta luomuvoita olen käyttänyt vuosikaudet, en koskaan margariineja. Nikkeliallerginen ei siedä niitä ollenkaan.

Mistäs ostat tuota suolatonta voita?. Mistä sait nikkeli allergian?

 

Ledivaloilla sisätiloissa, miksei olisi? Kahvikin kasvaa ihan itsestään ja mandariini - ei tarvi lisävala edes talvella. Ei ne saa jäätyä, mut onhan tyhjiä tiloja kaikkialla. Korkeus yli 3 metriä...!

Ledi valot taitaa olla aika kalliita ja riittääkö tehot?

 

Paljonkohan tuottaa hedelmää vuoden tarpeiksi.

Riippuu kai niistä pölyttäjistä? Kiinassa sen tupsuttelee ihmiset pensselillä. Tässä käännöskoneen muokkaamaa tekstiä edellisestä.

 

Tomaatit on oltava luomua, ettei lähde nahka suusta.
http://www.kemikaalicocktail.fi/2008/10/kiellettya-kemikaalia-kotimaisissa-tomaateissa/

Täh nahka suusta . Mut eikös tuon mukaan piti olla luomua mut ei ollutkaan?.

 

Mistäs ostat tuota suolatonta voita?. Mistä sait nikkeli allergian?

Lidl `stä. Se on ollut mulla kauan. Mitään leviä en voi syödä muruakaan. No, niillähän puhdistetaan likavesiä, niin miksi ihmisen pitäisi niitä syödäkään?

 

Luomussakin sallitaan ties mitä, oten kannattaa kasvattaa ne itse:
http://www.kemikaalicocktail.fi/2010/06/one-organic-tomato-please/

Onko sulla kuin omavarainen oma talou

 

Täh nahka suusta . Mut eikös tuon mukaan piti olla luomua mut ei ollutkaan?.

Ei, tavallisia ne oli, mut luomussa sallitaan rajuja aineita, kuten askorbiinihappo: hirvittävä närästys" Mut esim kotimainen luomuvoi turvottaa ihan järkysti, koska siinä on vaikka mitä muuta, suolan lisäksi. Varottava esimerkki siis:
http://www.juustoportti.fi/luomu_kirnuvoi

 

https://www.irishexaminer.com/lifestyle/outdoors/gardening/grow-your-own-almonds-for-beauty-and-health-380054.html
Voiko tuon kauniimpaa ollakaan

ai tuo puu?

 

Onko sulla kuin omavarainen oma talou

Osittain on: luomuperunaa koko vuoden, Rosamundaa
nyt kalaa ja tomaatteja, herukoita, mansikkaa yms
https://www.syngenta.fi/product/crop-protection/tuhohyonteisten-torjunta-aine/vertimec

Huomaa, mansikan -aineena myös!

 

Parempi olla syömättä mitään

 

https://www.youtube.com/watch?v=Ub1YtWECsw0

(ei ole kovin kallista se luomukaan enää )

Siis onko almond manteli