(Pätkä)työtarjous, olen raskaana. Kerronko? Otanko vastaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja työtön
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

työtön

Vieras
Nyt olen ansiosidonnaisella ja sain työtarjouksen, joka on melko varma nakki. Ei ihan omaa alaa, mutta sinne päin. Sopimusta ei ole vielä kirjoitettu, tuskin kirjoitetaakaan ennen työsuhteen ekaa päivää.
Työ jatkuisi joko niin, että jäisin työttömäksi kuukausi ennen äippälomaa tai
sitten ihan työsuhteen viimeisiltä päiviltä jäisin äitiyslomalle. Työsuhde kestäisi siis n. 3-4 kk, pituus varmistuuu myöhemmin. Olen itse aktiivisesti kertonut että olen kiinnostunut kyseisestä sijaisuudesta.

No, vaihtoehtohan olisi että olisin kotona kasvattelemassa mahaa työttömyysetuudella, joka on sekin ihan jees. Mitään huimaa työkokemusta en tuosta saa, mutta raha on aina hyväksi ja työpaikka on ihan jees. Olisi mukava tehdä vielä töitä kun voin.

Mutta, mutta... jos ilmestyn ekana työpäivänä vatsa pystyssä (vielä se ei näy, mutta työn alkaessa varmaankin) töihin, luulenpa että moni ajattelee että mitä ihmettä. Kannattaisiko vaan siis kertoa asia suoraan kun asioista sovimme? En haluasi vaikuttaa kauhealta kiipijältä/salailijaltakaan.... Vai onko tää nyt joku kiltin tytön syndrooma taas..

Olisi helpompi olla poiskin, esim. neuvoloiden takia. Sinänsähän työnantajan tilanne on hyvä kun työsuhde ei mene äippäloman päälle (ainakaan paljon), mutta koskaanhan ei voi tietää miten jaksan töissä.

Hirveästi ei haittasikaan vaikka sanoisivat ei kun kerron raskaudesta, lyhyempiä pätkiä + työttömyyskassa on kyllä olemassa.

Vai kannattaako ottaa edes koko työtä vastaan???

Hjälp.
 
Jos työkkäri saa tietää työtarjouksesta, sinulle tulee karenssi, jos et ota vastaan. Ja olen kuullut tapauksista, että on tullut karenssi, jos on työhaastattelussa kertonut olevansa raskaana -> työkkäri tulkinnut työstä kieltäytymiseksi. Jälkimmäisen paikkaansapitävyydestä en tiedä, mutta en yhtään ihmettelisi, vaikka olisi tottakin.

Eli työkkärin näkökulmasta et voi muuta kuin ottaa vastaan.
 
No kannattaahan kiinnostava työ ottaa vastaan ja ehkä tuossa tilanteessa kannattaa myös kertoa raskaudesta, ellei se nyt ole niin alussa, ettet muka siitä tietäisi. Pitäisin ehkä ekaa ultraa rajana.
 
Työkkäri ei tiedä, ainakaan vielä. Ja tiedän kyllä joo tuon karenssijutun, en aio sellaista hankkia. :)

Oon jo kyllä niin pitkällä etten voi leikkiä asiasta tietämätöntä. Toki on mahdollista että menee kesken, ja silloin kun työn peräänkyselinen ollut vielä ultrassa käynyt.
 
Ja en kyllä usko tuota juttua raskaus= työstä kieltäytyminen. Jos työkkäri lukee aisan noin, niin silloinhan työnantaja on harjoittanut laitonta syrjintää raskauden perusteella!
 
Ottaisin työn vastaan. En kertoisi, varsinkaan jos sijaisuus päättyy ennen äitiysloman alkua. Jos sairastut niin se on voi voi, saattaa niin käydä vaikka et olisikaan raskaana.
Työnlaatu tietenkin hieman vaikuttaa, voiko olettaa, että pystyt tekemään sitä täysin normaalisti loppuun asti ts. ettei ole fyysisesti raskasta tai yötyötä tms.
 
Menisin töihin, enkä kertoisi ennen kuin sopimus on taskussa. 20 viikon kieppeillä voi vaatetuksella vielä aivan hyvin piilottaa sen verran ettei tartte häpeillä. Mitä se työnantajalle muutenkaan kuuluu millään tavalla jos sijaisuus kerta päättyy ennen äitiyslomaa?
Tuommosella asenteella naiset kusee ite itteään nilkkaan ja ihmettelee miksei pärjää työelämässä. Miten sun 2010 tulot? Jos ne on hyvät niin saat tietty niiden perusteella äippärahan, mut jos ne on huonot niin kannattaa varmaan paremman äippärahankin takia mennä töihin.
 
Vieraan kommentti on kyllä totta. Saahan sitä sit saikkua jos olen ihan loppu, ja voisinhan vaikka katkaista jalkanikin. Nyt olo on hyvä.

Työ ei ole kovinkaan fyysistä eikä vuorotyötä, henkisesti kyllä voi olla raskasta, mutta koska kyseessä on pätkä ei rasita varmaankaan niin paljon.

Sinänsä hyvä tuuri, etenkin jos tuo loppuis jo kuukautta ennen äippälomaa (ei kävisi niin rankaksi), sopiva sauma tehdä vielä vähän töitä. :)
 
Totta puhuu McMarinakin... Siksi olenkin aktiivisesti "kärttänyt" paikkaa vaikka olen tiennyt raskaudesta. Nyt alkoi vaan nolottaa mennä pallomahana töihin. ;)
Ehkä vaatteilla saa piiloon vielä töiden alkaessa mutta ei kovin pitkään (olen sit jo 21 +) , olen vaan aika hoikka ja kaikki ovat mut nähneet aiemmin, joten äkkiä sen arvaa vaikka olis mikä teltta päällä.

2010 tulot on hyvät, silloin olin onneksi koko vuoden töissä. Mutta tuosta sais kääräistyä vähän säästöön/vauvan tarvikkeisiin.
 
Mä sain aikoinaan vakituisen työpaikan ja työ alkoi niin että ehdin olla 2kk töissä ennen kun jäin äitiyslomalle. Mua hävetti mennä kertomaan työn saannin jälkeen että Hahaa, jäänkin äitiyslomalle, kun tiesin että niiden täytyykin nyt siellä ettiä vielä mulle sijainen ja tavallaan "turhaan" palkkasivat mut. MUTTA, poikaystävä mut vannotti ennen haastattelua että Oot vaan nyt hiljaa asiasta äläkä oo noin kiltti ja ajattele niiden tunteita.

Älä säkään ole kiltti, varsinkin jos se työ päättyy ennen kun sun äippäloma alkaa!
 
Totta tääkin puoli... Haluaisin ehkä myöhemminkin hommia.

Toisaalta asiaa mutkistaa se, etten välttämättä sovi asiasta kuin puhelimitse joten saattavat nähdä mut vasta kun työ alkaa.. Ja tuskin edes puhun asiasta päättävän henkilön kanssa vaan toimistotyöntekijän. Mitään haastattelua tuskin siis on, jossa voisin asian luontevasti tuoda esille. Jotenka ehkä vaan olen hiljaa ja sanon sitten vaikka ekana päivänä asiasta, kun soppari on tehty.
 

Yhteistyössä