Paska äijä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pikkis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pikkis

Vieras
Mulla on siis niin p***a äijä, ettei tosikaan! Viina maistuu, perhe-elämä ei. Nytkin hilluu jossain tuolla kaupungilla, 4tuntia sitten päässy töistä eikä edes oo käyny kotona!! Viime yön oli jossain ryyppäämässä ja aamulla soitti, että veisinkö sen töihin..En sitten s****na vieny!! Pitäis jättää koko paska, mutta kun ei jaksa!
 
Itteensä tässä vaan kiduttaa, paha olo koko ajan. Ja sitten vielä kuvittelen että vika on minussa, kun ei äijää kiinnosta. Mutta eihän se niin ole!! Äijän vika!
 
Joo, tuttu tunne.
Meillä päätettiin erosta pari viikkoa sitten. Ei ole ukkoa sen koommin näkynyt, pitäisi mun yksin kaikki hoitaa..
Ei jaksaisi.
Toisaalta surutyön keskellä on välillä pilkahtanut salaa ilo, pian tämä kärsimys loppuu, ja saan olla vapaa, vaikka pelottaahan sekin hieman..
 
Pakkaa kamasi ja jätä se. Aluksi on raskasta, mutta jo muutaman kuukauden kuluttua huomaat ja ihmettelet, mikset tehnyt sitä aiemmin. Älä pilaa elämääsi tuollaisen miehen kanssa koska voit saada jotain paljon parempaa.

Voimia !
 
8-vuoden kokemuksella sanoisin, että jos ei mies mene hoitoon jne, ei se elämä sen kanssa parane, eikä alkoholismista pääse eroon ihan helposti.
Lisäks siihen ilmestyy kaikenlaista muuta surua ja murhetta liittyen tuohon alkoholiin.
Voi Luoja kun olisin aiemmin tajunnut, mutta kun on pienet lapset, sitä ei ole ollut voimavaroja.
 
Voisin sanoa että tee hyvä teko itselles ja pakkaa ukon kamat valmiiks ja potki se ulos. Se kun tuosta tuskin muuttuu! Kassi vaan oven eteen ja sitä rataa - alkuun rankkaa mut se helpottaa :) Voimia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja juopon pian ex:
8-vuoden kokemuksella sanoisin, että jos ei mies mene hoitoon jne, ei se elämä sen kanssa parane, eikä alkoholismista pääse eroon ihan helposti.
Lisäks siihen ilmestyy kaikenlaista muuta surua ja murhetta liittyen tuohon alkoholiin.
Voi Luoja kun olisin aiemmin tajunnut, mutta kun on pienet lapset, sitä ei ole ollut voimavaroja.

Toi mihinkään hoitoon mene. Antabus-purkki ollu kolme kuukautta kaapissa, ja yhtään ole niistä ottanu! Ja on se a-klinikalla käyny puhumassa. Mutta se vaan on niin h****tin mukavaa olla kännissä. Ei tarvi murehtia mistään ja kyllä kaverit tarjoo jos omat rahat loppuu!
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiedän:
Sori..en voinut tietää, toivon sulle vaan että pääset eroon tuollaisesta miehestä. Se on rankkaa koska varmaan hänestä kaikesta huolimatta välität..

Sepä se, kun rakastan niin kovasti, että syrämeen sattuu!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pikkis:
Alkuperäinen kirjoittaja juopon pian ex:
8-vuoden kokemuksella sanoisin, että jos ei mies mene hoitoon jne, ei se elämä sen kanssa parane, eikä alkoholismista pääse eroon ihan helposti.
Lisäks siihen ilmestyy kaikenlaista muuta surua ja murhetta liittyen tuohon alkoholiin.
Voi Luoja kun olisin aiemmin tajunnut, mutta kun on pienet lapset, sitä ei ole ollut voimavaroja.

Toi mihinkään hoitoon mene. Antabus-purkki ollu kolme kuukautta kaapissa, ja yhtään ole niistä ottanu! Ja on se a-klinikalla käyny puhumassa. Mutta se vaan on niin h****tin mukavaa olla kännissä. Ei tarvi murehtia mistään ja kyllä kaverit tarjoo jos omat rahat loppuu!

oma ex oli ihan samanlainen. poika oli pien kun ero tuli. etsin itselleni asunnon ja sanoin miehelle et se on loppu nyt. muutama viikko meni ihmetellessä, sit tajusin et olen vapaa... miestä en koskaan kaivannu takas. oli helppo ero...
 
Kyllä minäkin rakastan miestä, sitä selvää ja ihanaa, baan vihaan sitä pettävää, valehtelevaa, velkaantuvaa juoppoa, joka se on kokoajan yhä enemmän.
Luulen, että tästä erosta loppujen lopuksi ei ole kuin iloa loppujen lopuksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juopon pian ex:
Kyllä minäkin rakastan miestä, sitä selvää ja ihanaa, baan vihaan sitä pettävää, valehtelevaa, velkaantuvaa juoppoa, joka se on kokoajan yhä enemmän.
Luulen, että tästä erosta loppujen lopuksi ei ole kuin iloa loppujen lopuksi.

tää mun äijä ei kyllä luultavasti oo mua pettäny muitten naisten kans, sitä kiinnostaa vaan viina. Voin kyllä olla väärässäkin.
Ja aivan mahtava mies ja isä se on selvinpäin!
 
Äsken koitin ukolle soittaa, ja yllätys yllätys, puhelin kiinni. Varmaan taas "akku loppunu". Tuskin on siis tänään kotiin tulossa. Saan ainakin viettää rauhallisen koti-illan tyttelin kans :)
 
mä en kyllä oo kokenu vastaavaa, enkä tosiaan toivois sun tai kenenkään muunkaan tollasta kokevan, sanon vaan lyhykäisyydessään : älä anna sen miehes kohdella sua noin. mieti miltä lapsestas tuntuu kun tilanne on kotona tollanen. tosi pienet lapset ymmärtää enemmän kuin uskois. mitä tekisit jos sun tytärtäs (esim..) kohdeltais noin? käskisitkö lähteä huonosta suhteesta vai kannustaisitko kestämään epäkunnioituksen!?!
 
ilmottaudun kohtalo toveriksesi, tosin mun mies kyl tulee joka ilta kotiin, mikä ei välttämättä ole hyvä juttu, ei ole väkivaltainen, mut ärsyttää ku humalaspäissään sit tietää kaikesta kaiken... Eroakin olen harkinnu pidemmän aikaan, mut moni käytännön asia tuntuu vaan niin älyttömän vaikeilta, mäkään en aio olla se lähtevä osapuoli, se saa häipyä, mä kun todellisuudes maksan tän talouden kulut (siis meillä yhteinen talo ja laina), helpompaa olis lähteäkin jos asuis vuokralla ni kämpän kulut jäis miehen maksettavaksi, mut jos mä tästä lähen, mulla on sit vuokrakämpän kulut + yhteisen talon kulut maksettavana. pakko täs kohta on tehä jotain eli hakea avioeroa ihan oikeasti ja katsoa jos se sit häipyis...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
mä en kyllä oo kokenu vastaavaa, enkä tosiaan toivois sun tai kenenkään muunkaan tollasta kokevan, sanon vaan lyhykäisyydessään : älä anna sen miehes kohdella sua noin. mieti miltä lapsestas tuntuu kun tilanne on kotona tollanen. tosi pienet lapset ymmärtää enemmän kuin uskois. mitä tekisit jos sun tytärtäs (esim..) kohdeltais noin? käskisitkö lähteä huonosta suhteesta vai kannustaisitko kestämään epäkunnioituksen!?!

Tässä on nyt sekin juttu, että me ei miehen kans tapella koskaan. Kyllä toi pikkunen sen varmaan huomaa, että äiti on vähän surullinen, mutta ei tosiaan joudu riidan keskellä elämään. Luojan kiitos edes siitä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja miä:
ilmottaudun kohtalo toveriksesi, tosin mun mies kyl tulee joka ilta kotiin, mikä ei välttämättä ole hyvä juttu, ei ole väkivaltainen, mut ärsyttää ku humalaspäissään sit tietää kaikesta kaiken... Eroakin olen harkinnu pidemmän aikaan, mut moni käytännön asia tuntuu vaan niin älyttömän vaikeilta, mäkään en aio olla se lähtevä osapuoli, se saa häipyä, mä kun todellisuudes maksan tän talouden kulut (siis meillä yhteinen talo ja laina), helpompaa olis lähteäkin jos asuis vuokralla ni kämpän kulut jäis miehen maksettavaksi, mut jos mä tästä lähen, mulla on sit vuokrakämpän kulut + yhteisen talon kulut maksettavana. pakko täs kohta on tehä jotain eli hakea avioeroa ihan oikeasti ja katsoa jos se sit häipyis...

Me kyllä asutaan vuokralla, että sinänsä olis kyllä helppo lähtee. Mutta periaatteesta se lähtijä en ole minä! Mulla on elämä mallillaan, niin kyllä se on sen sössijän asia hakee uutta kämppää itelleen.
 
mua raivostuttaa mun miehes se, et ei saa asioita hoidettua (ei jaksa, ei viitsi, ei huvita), jos haluan et joku asia tulee hoidetuksi ihan varmasti pitää se tehdä itse tai monesti saa kyl aloitettua asioita/tekemisiä, mut ne jää sit kesken ja mua ärsyttää noi kesken eräiset asiat, joita itse en osaa tehdä (rakentamista). ei mekään nyt jatkuvasti tapella, mut tiedän, et lapset kyl vaistoo millo äitiä suututtaa. ja puhetta suunnitelmista, toiveista jne. riittää, mut mä oon nykyään ilmottanu, et mä en alota mitään uutta ennen ku vanhat on valmiit.
 

Yhteistyössä