PArit, jotka yhdessä olleet yli 5vuotta!!kysymys:

Vieläkö olette kuin vasta rakastuneet? Vieläkö kävelette käsikädessä,pussailette usein,kehutte toisianne, sanotte rakastavanne,masuunne tulee perhosia kumppanista jne.

Vieläkö näitä jotain teillä on?Oletteko erittäin rakastuneet vieläkin?

Minä ja mieheni yhdessä reilut 6v. Olemme vieläkin erittäin "hömppä"rakastuneita.Leikittelemme yhdessä,halimme yms.julkisestikin,masuun tulee perhosia,osoitamme(kerromme,näytämme) rakkautemme,vietämme yhdessä kaikki vapaa ajat,kyhnäämme viereikkäin sohvalla jne.

Mutta mietin tätä, että onko tämä sitten normaalia? Moni ystäväni ovat eron partaalla... koska "heille on arki vain" ??!! Ei siis aikaa kumppanille,riitoja usein,ei enää näytetä rakkautta,ei huomioida toista ja elämä on vain samanlaista rutiinia päivästä toiseen.Miksi?Mikä muuttaa suhteen?Miksi sitten ei koiteta yrittää ja aletaan kaipaamaan alkuhuumaa jne.
Miksi meillä sitten tämä alkuinen huumuus jatkuu? Loppuuko se joskus? Pelottavaa ajatella, että voisi näin käydä ja mikä muuttaisi tämän/nämä tunteet ykskaks?

 

Vieläkö olette kuin vasta rakastuneet? Vieläkö kävelette käsikädessä,pussailette usein,kehutte toisianne, sanotte rakastavanne,masuunne tulee perhosia kumppanista jne.

Vieläkö näitä jotain teillä on?Oletteko erittäin rakastuneet vieläkin?

Minä ja mieheni yhdessä reilut 6v. Olemme vieläkin erittäin "hömppä"rakastuneita.Leikittelemme yhdessä,halimme yms.julkisestikin,masuun tulee perhosia,osoitamme(kerromme,näytämme) rakkautemme,vietämme yhdessä kaikki vapaa ajat,kyhnäämme viereikkäin sohvalla jne.

Mutta mietin tätä, että onko tämä sitten normaalia? Moni ystäväni ovat eron partaalla... koska "heille on arki vain" ??!! Ei siis aikaa kumppanille,riitoja usein,ei enää näytetä rakkautta,ei huomioida toista ja elämä on vain samanlaista rutiinia päivästä toiseen.Miksi?Mikä muuttaa suhteen?Miksi sitten ei koiteta yrittää ja aletaan kaipaamaan alkuhuumaa jne.
Miksi meillä sitten tämä alkuinen huumuus jatkuu? Loppuuko se joskus? Pelottavaa ajatella, että voisi näin käydä ja mikä muuttaisi tämän/nämä tunteet ykskaks?

Ollaan aika lailla hömppiä,tänäänkin halattiin ja sanoin miehelle ettei olla pitkään aikaan tällain kai halattukaan , niin mies sanoi että niin joo,eilinen jäi väliin.

Ei niitä perhosia kyllä vatsassa liitele miehen näkemisestä tai tekemisestä kylläkään oikein enään(yhdessä 10v)

 

Perhosia ei tule, mutta muuten ollaan vieläkin lähekkäin. 15 vuotta takana yhteisiä vuosia ja 4 lasta.

 

Kyllä meillä halitaan, suukotellaan, kullitellaan ja kyhjötetään vierekkäin edelleen ja yhdessä oltu 10 vuotta.
Välillä rakkauden tunne on voimakkaampaa ja silloin tuntuu että perhosia lentelee mahassa kun katsoo omaa kultaa, mutta harvassa on ne kerrat

 

Muutoin kuvauksesi mukaan, mutta perhoset on jo lennelleet meiltäkin jonkun muun mahaan. B)

Tuota äijää kun on kuitennin katellu vuosikymmenen, niin siinä ei kovin paljon semmosta enää ole, mitä en ois jo nähny, niin eipä niitä perhosiakaan enää liitele... :snotty:

Mutta tuo "tuttuus" on kyllä ihan kiva tunne niiden perhosten tilalle.

 

-Vieläkö olette kuin vasta rakastuneet?

No emme oikeastaan, paitsi ehkä silloin (erittäin harvoin) jos pääsemme kahdestaan johonkin

-Vieläkö kävelette käsikädessä,pussailette usein,kehutte toisianne, sanotte rakastavanne,masuunne tulee perhosia kumppanista jne.

Emme juuri kävele käsi kädessä, koska kädestä roikkuu useimmiten joku lapsista. Pussaillaan kuitenkin usein, kehutaan ja tunnustetaan rakkautta. Usein myös kosketuksin, elein ja sanoin osoitamme välittämistä. Perhosia ei kyllä juuri leijaile, ellemme ole yhdessä syöneet jotain sopimatonta...

-Vieläkö näitä jotain teillä on?Oletteko erittäin rakastuneet vieläkin?
Rakastuminen on muuttunut rakastamiseksi. Toki sitä alun huumaa joskus kaipaa, mutta silti olo on turvallisempi ja onnellisempi tässä seesteisemmässä rakkauden tilassa.

5-vuotishääpäivää vietimme viime perjantaina, yhdessä ollaan oltu seitsemisen vuotta. :heart:

 

Niitä perhosia mahanpohjassa kaipaan, mutta muuten kyllä...kävellään käsikädessä, jos siihen on vaan maholisuus ja muutaki vastarakastuneen juttuja. Joskus enempi joskus vähempi.

 

Voi viude, me ollaan oltu yhdessä vähemmän kuin 5 vuotta, ja kyllä se arki alkoi miehen työpaikan vaihdoksesta ja vauvan syntymästä: seksielämä mennyt suht kurjaksi, mä en juuri halua tietyistä syistä enää lainkaan, ei pusailla eikä halailla kun ei juuri nähdäkään. Kai me joskus vielä muistetaan toisemme, mene ja tiedä. Juuri nyt on aika raskasta.

 

Perhosia ei enää jatkuvasti lentele, mutta halaukset, suukottelut yms. kuuluvat arkeen.
Yhteiselämää takana kohta 8 vuotta :heart:

 

Kyllä meillä halitaan, suukotellaan, kullitellaan ja kyhjötetään vierekkäin edelleen ja yhdessä oltu 10 vuotta.
Välillä rakkauden tunne on voimakkaampaa ja silloin tuntuu että perhosia lentelee mahassa kun katsoo omaa kultaa, mutta harvassa on ne kerrat

Voi <3 Minusta on ihanaa lukea näitä. Ehkei se suhde sitten muutukaan ja ei olla epänormaaleja
Minä saatan katsella miestä kun hän nukkuu tai muutenkin.. sitten mietin "kuinka olenkaan saanut ihanan miehen" ja se tunne, joka täyttää mielen ei sitä osaa selittää.Ihanaa =)

 

Kuulostaa tutulta, siis tuo alku. En osais kuvitellakaan, että tuollaiset pienet huomionosoitukset jäis pois... Ne tulee niin luonnostaan kummaltakin... Tylsää olis ilman ja varmaan aika huolestuttavaakin.

 

Me ollaan oltu yhdessä yli 20v, ja päivittäin pussaillaan useasti, halataan, hipaistaan toista ohimennen, hymyillään, puristetaan persuksista, sanotaan rakkaaksi ja kullaksi jne. Emme ole kuin vastarakastuneet, mutta rakastamme syvästi :heart:

 

joka aamu sitä ikäänkuin rakastutaan uudelleen toisiimme. ollaan oltu yhdessä reilut 9 vuotta. siihen aikaan on mahtunut PALJON kaikkea hyvää ja huonoa, mutta rakkaus on vain vahvistunut. Ollaan tosi hömppiä, kuvailemallasi tavalla ja kun seksin jälkeen ajattelen miestäni niin vatsasta oikein kouraisee, niin ihana hän on. Rakastan sitä tunnetta. Välillä on arkisempaa, kun on lapset, työt, jne. mutta silti yhä uudelleen ja uudelleen humallumme toisistamme.

 

Muutoin kuvauksesi mukaan, mutta perhoset on jo lennelleet meiltäkin jonkun muun mahaan. B)

Tuota äijää kun on kuitennin katellu vuosikymmenen, niin siinä ei kovin paljon semmosta enää ole, mitä en ois jo nähny, niin eipä niitä perhosiakaan enää liitele... :snotty:

Mutta tuo "tuttuus" on kyllä ihan kiva tunne niiden perhosten tilalle.

jotenkin näin. perhosia ei tuu,mutta voimakkaista rakkauspuuskia. ja ihana tuttu ja turvallinen tunne toisen sylissä. yhdessä 8vuotta

 

Kyllä mulle tulee edelleen sellainen ihanan kupliva tunne vatsaan (ei nyt sentään ihan perhosia) jos vaikka päästään ihan kahdestaan leffaan tai syömään tai muuta .

 

ihan meidän arjelta Eli täällä löytyy myös yltiöpäisesti rakastunut aviopari <3 Meillä parisuhde tuntuu vain paranevan vuosien saatossa. Kovasti olemme tehneet töitä toistemme ja perheemme eteen, mutta aina on ollut hyvä olla

Yhdessä olemme saavuttaneet oman ihanan kodin, kuusi iki-ihanaa lasta ja tasapainoisen, onnellisen arjen. Voisikohan sitä enempää ihminen pyytää? Toki, terveyttä ja elonpäiviä lisää koko meidän perheelle

 

me ei olla kai koskaan kuljettu käsikädessä. ENKÄ tykkää halipusujutuista yleisillä paikoilla. Aina kun tuolla kadulla näkee toisten läääppivän toisiaan niin tulee ihan mieleen, et ne näyttelisivät. Kyllä noi ihanat hellyydenosotukset voi näyttää toiselle ihan kahden kesken. me ollaan reilu 7 vuotta seurusteltu ja välillä on ihan sama fiilis kun alussa ja joskus taas tuntuu, et kaikki menee aina saman kaavan mukaan.... Just eilen kattelin sitä elokuvaa kolmoselta (häät mielessä (tai jotain sinnepäin)) niin tuli sellanen haikeus, et ei se oo enää samaa kun sillon alussa, mutta ollaan me silti onnellisia!

 

Kyllä meillä pussaillaan joka päivä ja kosketellaan ja halaillaan. Minä olen kuitenkin noissa se aktiivisempi osapuoli. Tästä on keskusteltu satoja kertoja eli olen sanonut suoraan miehelle, että minä tarvitsen niitä huomionosoituksia. Mies vain on sellainen jörrikkä. Kyllä mies siis joka päivä jotenkin tunteensa osoittaa eli antaa suukon lähtiessä ym. mutta usein se olen minä, joka sinne ovelle juoksee sitä pusua vaatimaan. Jotain pientä säpinää kuitenkin päivittäin =) Yhdessä nyt 11 vuotta ja lapsia kolme.

 

Meillä pussailaan ja kutitelaan ja nukutaan sylikkäin , joka kerta töistä kotiin meneessä kutittelee kivasti vatsaa kun näkee siipan (tai ei ihan aina, kerran kuussa on kuitenkin kuukautiset!)
Ihanaa olla rakastunut!

 

Yhdessä ollaan oltu 7 ja puoli vuotta. Onhan elämä tosin muuttunut siitä suhteen alusta, mutta voin edelleen valehtelematta sanoa että olen rakastunut. Vaikka joskus on aikoja, ettei olo ole koko ajan ihan pakahtumassa, mutta pian sekin sitten tulee taas. Monesti päivässä osoitetaan rakkautta sanoinkin, halitaan ja suukotellaan paljon. Julkisesti tosin ei paljon muuta kuin kävellä käsikädessä (jos ei juosta tenavan perässä kumpikaan. ) tai halataan, mutta näin meillä ollut alussakin.

Ehkä se toisista kuullostaa ällölle (tai jotain), mutta jotenkin se "mä rakastan sua" on yhtä tärkeä osa päivää kuin "huomenta" ja "hyvää yötä". Joskus kiirepäivinä jos paljon ei näe, muistaa sen sanoa vasta illalla nukkumaan mennessä, mutta parempi silloinkin kuin ei ollenkaan. Siihen mä en ikinä kyllästy että mies kertoo rakastavansa mua.

Ja kehumisestakin ap kysyi. Nyt vielä ehkä useammin mies muistaa kehua että pitää musta just tälläisenä kuin alussa, koska nyt on alkanut enemmän tulla mietittyä sitä, mitä mies pitää mun ulkonäöstä, koska se on tässä vuosien aikana muuttunut paljonkin. Vaikka mä "ihailen" hoikkia naisia esim. tekkkarissa, niin mies kyllä sanoo jos hänen silmää miellyttää, mutta muistaa senkin sanoa ettei mua silti vaihtaisi. :heart: Mun pitäisi useammin miestä kehua, sillä edelleenkin hän on unelmieni mies. Ja tuleehan sitä muutenkin kuin ulkonäköä kehuttua...

Meilläkin arki on toki arkea, mutta ei sen tarvitse olla kamalaa. Meillä arki on ainakin yhtä ihanaa kuin pyhät. Molemmat tykätään perheen kanssa olemisesta, eikä sen erikoisuudenkaan tarvii kovin kummallista olla. Käydään sitten perheen kanssa vaikka ulkona syömässä.

 

Meillä ei ole oikeastaan koskaan ollut mitään imelää lässynlässyn hömppärakastumista vaikka toisistamme ollaan aina tykätty kuin hullu puurosta. Pian ollaan oltu yhdessä 25 vuotta ja perhosia on vatsassa edelleen aikas usein. Jalat menee veteliksi vieläkin kun sopiva tilanne tulee eteen.

 

meillä on oikeestaan kaikkia noita juttuja mitä ap sanoi,hassutellaan ja pusutellaan jne ja musta on ihana tunne olla 7 vuoden jälkeen vielä näin rakastunut :heart:

 

B)

 

Noista noita perhosia on aina joskus. Takana yli 23 vuotta.

 

Enemmän tulee varmaan noita hellyyden osoituksia nyt kuin silloin alussa, rakkauuteen on tullut lisää sitä kiintymystä ja toisen kunnioittamista.