Parisuhde mietityttää

[vierailija sjsks]

Ollaan oltu jo pitkään yhdessä mieheni kanssa ja on lapsikin. Lapsemme ei ole helpoimmasta päästä, mutta ei vaikeinkaan tapaus. Sanoisin, että meillä ei ole ollut kunnollista tukiverkkoa ja ollaan miehen kanssa päästy yhdessä ulos ehkä max 2-4 krt vuodessa. Tämä on varmasti verottanut parisuhdettamme myös. koen joutuvani hoitamaan kaikki lastenhoidon järjestely asiat, päiväkotiasiat, neuvolat, lääkärit yms. Minä joudun aina tekemään ruuan. mies ehkä 4 krt vuodessa tekee ruokaa. Olen ainoa joka siivoaa meillä. Ainoa asia minkä mies tekee niin vie roskat ja ehkä kerran viikossa tiskit. molemmat ollaan töissä. Sitten mies jaksaa vielä kettuilla kun kaikki ei kotona tip top. Olen huomannut, että tästä syystä tunteeni ovat kylmenneet häntä kohtaan. Myös se sapettaa, kun miestä ei seksi kiinnosta samassa määrin kuin minua. Minä olen se joka aina teen aloitteen. Tähänkin olen kyllästynyt. Tuntuu, että on ihan petetty olo. En minä tällaisen miehen kanssa mennyt naimisiin. Surullisinta tässä on ehkä se, että kaiken tämän jälkeen huomaan koko ajan ihastuvani muihin miehiin. Mitään ei ole ikinä tapahtunut. Mutta kyllä minua itseäni pelottaa, että joku kerta kun olen niin täynnä miehen saamattomuutta että oma moraali vielä pettää tässä suhteessa. Olen vain toivonut, että kun lapsi kasvaa niin ehkä se suhdekin parantuisi samalla. ja olen yrittänyt keskustella kotitöiden jaosta yms. tuloksetta. En silti haluaisi erota. Tyhmäähän se varmasti on, mutta jollain tapaa kuitenkin rakastan miestäni.

 

[vierailija]

Siinä kaksi väsynyttä ihmistä toivoo, että saisi joskus vähän levätä ja tehdä omia juttujaan. Ja kun se ei ole mahdollista, niin sehän helposti purkautuu kiukutteluun tai mökötykseen. Joka tapauksessa ne välit helposti viilenee pikkulapsiaikana.
Ihan normaali tilanne. Kun lapsi kasvaa, kaikki oikeasti helpottuu. Jo pelkästään se, että lapsen voi kohta laittaa yökylään kavereilleen, voi tuoda teille ihmeellisen ja ihanan uuden vapauden olla kahdestaan omassa kodissa. Sekin on hauskaa.
Ihastu rauhassa muihin mut pidä järki päässä. Reagoitte vaan miehen kanssa olosuhteisiin jotka nyt on päällä, siitä ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä parisuhteen tilasta. Tulee aika, että kaikelle on aikaa, ja kaikkea on riittävästi, on unta ja ystävien näkemistä, harrastuksia ja yhdessäoloa. Kummallakin on tunne että alatte olla sekä enemmän omia itsejänne ja silloin vasta tajuatte kuinka lujilla nyt olette. Katsokaa vasta sitten asioita uudelleen, sinne asti ottakaa päivä kerrallaan.

 

[.....]

On kyllä todella surullista, miten moni pariskunta on ongelmissa ihan vain sen tähden, että vastuu töistä ja velvollisuuksista jakautuu epäreilusti.
Harmi että ihmiset eivät ymmärrä, että sillä mallilla ei voi onnea saavuttaa.