LOSEC, NEXIUM JA PARIET mahan liikahappoisuuteen
Antasidit ja PPI-lääkkeet, eliprotonipumpun estäjät, Gasterix, Helipak, Lansoprazol ja Zolt (lansopratsoli), Omeprazol, Esomeprazol, Gastrostad, Losec ja Vimovo (omepratsoli ja esomepratsoli), Pantoprazol, Panzor ja Somac (pantopratsoli) sekä Pariet (rabepratsoli). Protonipumpun estäjiä myydään 8 % osuudella kaikista määrätyimmistä reseptilääkkeistä markkinoilla, joissakin maissa jopa ilman reseptiä. Pratsoleja määrätään eniten refluksitauteihin ja mahahaavaan.
Toimintatapa ja seuraukset: Ne hillitsevät suolahappojen eritystä limakalvon parietaalisolun protonipumppuja säätelemällä. Pratsolit imeytyvät ohutsuolessa ja häiritsevät normaalia ruoansulatusta. Myös pratsolien aineenvaihdunnan hoitaa sytokromi P450-järjestelmä. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat Angina Pectoris, mahahaavat, sydän ongelmat, kohonnut verenpaine ja -sokeri, haimatulehdus, maksatulehdus ja vauriot, lihasheikkous, iho-ongelmat, tinnitus, silmätulehdus, anemia jne.
Korvaavia luonnontuotteita: Greippi, probiootit, parsakaalin idut, manuka-hunaja, mastik (mastiksipistaasipuun pihka), rohtosalkoruusutee, glutamiini, punajalava (Ulmus rubra), glykyrretsiinitön lakritsi (DGL), aloe vera mehu, ruokasooda ja maustekurkkujen liemi.
Lääkärit määräävät refluksitautiin kallista Nexiumia. Käytännössä samaa lääkettä myydään myös eri nimellä, halvemmalla ja ilman reseptiä.
Miksi lääkärit suosivat kallimpaa lääkettä? - Lääkkeet - Tiede - Helsingin Sanomat
Reseptivapaiden närästyslääkkeiden jatkuva käyttö on yleistynyt. Suolahappoa neutraloivien ja sen tuotantoa ehkäisevien lääkkeiden päivittäinen käyttö sotkee kuitenkin helposti mahalaukun luonnollisen toiminnan.
Lääketilastojen mukaan vuonna 2010 mahan liikahappoisuuden hoitoon on korvattu yli puoli miljoonaa lääkitystä.
- Ei ole suotavaa käyttää närästyslääkkeitä pitkään ilman lääkärin tarkempaa tutkimusta.
- Tilapäisesti käytettynä närästyslääkkeet ovat toki melko vaarattomia, mutta pitkäaikaisessa käytössä ne voivat peittää joitakin oireita ja vakaviakin tauteja, jotka kaipaisivat lääkärihoitoa.
Närästyslääkkeiden ahkera käyttö sotkee helposti mahalaukun luonnollisen, aseptisen tehtävän.
- Lääkkeet vaikuttavat mahalaukun vastustuskykyyn bakteereja kohtaan, joita saamme ruuan mukana. Mahahappojen tehtävä olisi niiden torjuminen ja tappaminen ja kun maha tehdään hapottomaksi lääkkeillä, kasvaa suoliston tulehdusten riski ja ravintoaineiden imeytymättömyys ruuasta.
Ennen apu ruokavaliosta, nyt lääkekaapilta!
Suomalaisista 10-15 % kärsii päivittäisestä närästyksestä. Useimmiten syynä ikävään vaivaan ovat väärät ruokailutottumukset, stressi, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö.
- Refluksitauti liittyy usein myös ylipainoon. Annoskokojen kasvaminen ja raskas ruoka ovat myös suurimpia syitä taudin taustalla. Kun aiemmin lääkkeitä ei vaivaan ollut, apu oli pakko saada ruokavalion muutoksesta.
- Ennen mahavaivoja koitettiin selättää löytämällä parempi ruokavalio, mikä on paljon terveellisempi tapa. Nyt otetaan vaan lääkettä, mikä on helpompaa. Ei tarvitse luopua kahvista, runsaasta viljan ja sokerin syömisestä, prosessoiduista maitotuotteista tai runsaasta kasvisrasvapohjaisesta ruuasta.
- Parempi olisikin keventää syömistä ja välttää ruoka-ainetta, jonka epäilee närästystä aiheuttavan.
Pullapoliisin elämää: Närästääkö?
Viisi minuuttia närästyslääkkeiden mahdollisista riskeistä
veteraaniurheilija: Viisi minuuttia närästyslääkkeiden mahdollisista riskeistä
Linkissä ohjeita vatsahappojen toimintahäiriöihin.
Kysymykset ja Paulan vastaukset | Terveyden avaimet | Terveyden Tukipilarit | Terveysinfo