Paljonko omaa tilaa?

Mietin tässä, että paljonko omaa tilaa sitä oikein miehelle pitäis antaa, jotta se olisi tarpeeksi? Niin, että mies ei enää olisi sillä kannalla, että perhe rajoittaa liiaksi hänen elämäänsä. Voiko ainoa vaihtoehto olla se, että minä en vaadi mitään, vaan hoidan kiltisti kaiken yksin?

Meillä on nyt se tilanne, että mies on sellaisessa työssä, että hän on useita viikkoja poissa kotoa, ja sen jälkeen pitkään lomalla. Tämä järjestely oli yhteinen päätös. Sen lisäksi olemme sopineet, että mies saa mennä joka lomallaan useammaksi päiväksi yksin kotikaupunkiinsa tapaamaan kavereitaan ja olemaan vapaasti... Nyt meillä on vielä riitaa siitä, että miehen mielestä olen kohtuuton pyytäessäni häntä soittamaan päivittäin kotiin minulle ja pienelle lapselleen. Ei hänellä kuulemma ole aikaa. Jotkut sentään näkevätkin perheensä päivittäin... :´(

Onko tämä ihan normaalia? Rakastaako tuo mies minua, vai olenko pelkkä kynnysmatto? Välillä tuntuu ainakin siltä, että hän näkee minut vain rasitteena... Olen suostunut tuohon järjestelyyn siksi, että hän tajuaisi perheensä arvon, jos on tarpeeksi poissa. Mutta ei se siltä näytä. Joskus mietin, että olisiko parempi kokonaan kahdestaan suloisen lapseni kanssa? Tuntuu, että en minäkään tarvitse sitä miestä tähän mieltäni pahoittamaan...

 

Luulisi nyt miehen haluavan soittaa sinulle ja lapsellenne päivittäin. Omalla miehelläni on lastamme ikävä työpäivän aikana vaikka näkeekin joka päivä. Kyllä he päivittäin työpäivän aikana ""keskustelevat"" puhelimitse. Myös hän haluaa tietää mitä minulle kuuluu ja mieheni ei todellakaan ole sitovaa ja mustasukkaista tyyppiä, joten todella outoa on miehesi käytös. sellaisen kuvan saa, että kaverit ovat tärkeempiä. Käyttäydy samalla tavalla, älä anna itsesi olla aina valmiina kun miehesi haluaa. Sovi menoja aj kun miehesi sanoo tulevansa kotiin sano ettet ole kotona koska olet sopinut menoa. Miestäsi rupeaa aikaa myöten ärsyttämään ettet olekaan ""valmiina"" ja aikaa löytyy sinullekin varmasti enemmän. Miehille ei saa olla aina tyrkyllä vaan miesten täytyy saalistaa vaikka se onkin vaan oma nainen.

 

Minkä ikäinen lapsenne on nyt? Käyttäytyikö mies samalla lailla ennen lasta? Joillain miehillä kestää aikansa sopeutua perhe-elämään ja vastuuseen...

 

Tämä varmasti kuulostaa pahalta, mutta kantani asiaan on seuraavanlainen. Minusta kertomasti perusteella kuulostaa ihan siltä, että miestä ei enää perhe-elämä kiinnosta. Jos ihmistä rakastaa, haluaa olla yhteydessä ja on kiinnostunut hänen tekemisistään. Miehesi käytös kuulostaa enemmänkin siltä, että vapauden kaipuu kutsuu.

Minusta jo se, että sinun täytyy erityisesti pyytää miestäsi soittamaan joka päivä kertoo hänen välinpitämättömyydestään.

 

Käytännössähän olet yksinhuoltaja. Käykö mies edes panemassa sinua? Vai kenties hänellä on siihenkin hommaan jo joku toinen?

Kovia sanoja, mutta vaikuttaa todellakin, että miestä ei kiinnosta TIPPAAKAAN sinä ja lapset (lapsenne?).

 

Kiitos vastanneille. Teidän viestit oikeastaan puki sanoiksi sen, minkä olen tiennyt jo jonkun aikaa... :´( Surullista mutta totta, miehelle on kaikki muu meitä tärkeämpää. Jännä juttu vaan, että hän halusi aikanaan perustaa perheen, eikä häntä tarvinnut mitenkään painostaa. Silloin hän oli sitä mieltä, että hän on menonsa mennyt. Elämä on pirun epäreilua...

Olen minä miehelle joskus (usein) sanonut, että lähtee sitten vaan nostelemaan, että ei täällä väkisin tarvi olla. Mutta ei se tee sitäkään, vaan väittää kuitenkin rakastavansa meitä enemmän kuin muuta. Vaikea uskoa enää tässä vaiheessa.

 

Hän väittää sanoillaan rakastavansa teitä, mutta miten hän osoittaa sen teoillaan? Ok, hän käy töissä ja elättää perheen, mutta miten miehen vapaa-ajan riennot koituvat perheelle hyväksi?

 

Miehelle tulee pysähtymisen paikka kun sanot, että lähde.Sanat ja teot ovat suuressa ristiriidassa, mutta hän haluaa kaiken.Vapauden ja teidät. Vain sinä voit päättää, meneekö se näin. Sinun itsetuntosi sen mittaa ja sinun elämänlaatusi. Erossa voidaan työn vuoksi asua ja asutaan paljon, mutta siitä ei nyt ole lainkaan kyse.