Paljonko olette yhdessä lastenne kanssa työpäivän jälkeen?

Vietätte kunnolla aikaa yhdessä ettekä vain ole samaan aikaan kotona, itse vaikka kotitöitä tehden keittiössä ja lapset leikkii keskenään

 

Päivästä ja viikosta riippuen hyvin erilaisia aikoja. Isommat lapset ( 5.ja 6.lk) eivät välttämättä edes paljoa halua "laatuaikaa" vaan pelataan joskus joku peli, jutellaan ruuanlaiton lomassa, käydään kävelyllä, tms.

Eskarilainen puuhailee aika paljon omiaan, on ulkona kavereiden kanssa, jne. Luetaan kyllä, pelataan, ym. mutta arkipäivinä voi olla hyvinkin vähissä ajat. Mulla on 3-vuorotyö ja opiskelut ( esim. ensi viikolla menen neljänä päivänä työn jälkeen illaksi luennoille..) menossa.

 

Pari tuntia

Ollaan kotona 17 aikoihin koko konkkaronkka, siinä ruuan laitot ja muut niin 18 jälkeen alkaa se vapaa-aika. Klo 19.30 onkin jo iltapala aika taas ja klo 20 lapset sängyissä. Ei siinä tosiaan kauaa kerkeä lasten kanssa arkisin aikaa viettää

 

Olen läsnä 16.15 jälkeen joka päivä. Vaikka tekisin ruokaa niin olen lähellä.

 

Pari tuntia tuntuu tosi rankalta. Oon kotona yleensä n klo 17, jolloin syödään ja katsotaan viimeiset 30min pikkukakkosta. Kuudesta kasiin on sit laatuaikaa, sen jälkeen vielä iltatoimet ja sadut. mut tietty kauppareissuja yms Osuu joskus arki-illoillekin. Mies hakee lapset kolmelta tarhasta ja hälle olen kateellinen kun saa sen iltapäivän puuhata ja ulkoilla lasten kaa ennenku tuun kotiin. Mut jos mä alan mennä aikasemmin töihin niin se tietää pidempää tarhapäivää lapsille.

 

Siitä kun haen lapsen päivähoidosta siihen, kun menemme nukkumaan olen n. 4 päivänä viikossa lapsen kanssa keskimäärin 6 h päivittäin. Joskus tehdään enemmän yhdessä, joskus enemmän erillään. Lapsi tulee mielellään puuhamaan kanssani tai ainakin leikkimään samaan huoneeseen, joten usein jutellaan tms, vaikka ei varsinaisesti puuhattaisi yhdessä. Kauppareissut yms. voivat joskus olla hyvääkin laatuaikaa lapsen kanssa, hän saattaa innostua kertomaan matkalla tarhapäivästään tms.

Noin yksi arki-iltaviikossa menee sitten niin, että tulen myöhemmin tai olen jopa yötä poissa työmatkalla.

 

Mähän en ole sitten yhtään lasten kanssa jos mittari on se että pitää nimenomaan tehdä samaa asiaa.

Omalla pihalla ulkoillessa mä teen pihahommia ja lapset leikkii yhdessä. Miksi mä menisin sinne leikkimökkiin istumaan? Samoin leikkikentillä lapset yleensä leikkii toisten lasten kanssa, ei ne mua tuu pyytämään ku "syömään" kakkua tai antamaan keinuun vauhtia. Silti se ei tarkoita etten olisi koko ajan tietoinen mitä lapset tekevät, tai ettei mulle voisi tulla juttelemaan, tai pyytämään "äiti kato mitä me rakennettiin". Eli jos mittari on se että mä olen yhdessä lasten kanssa vain silloin kun aktiivisesti leikin (tosi harvoin), luen kirjaa tai pelailen heidän kanssaan, niin en edes joka päivä.

 

3-5h arkipäivisin jää aikaa olla lapsen kanssa, + aamut tietty, sillon kyl yleensä on kiire. (mä opiskelen).. mies aloitti just uudessa työpaikassa, uusilla työajoilla, hänellä on lapsen kanssa aikaa n 1-1,5h arki-iltaisin töiden jälkeen + joka toinen lauantai on myös töitä.

 

Paljon. Pääsen töistä 14-16 aikaan, ja 15 minuuttia myöhemmin olen lasta hakemassa. Olemme tehneet tietoisia valintoja, koska haluamme viettää aikaa yhdessä.

Kaupassa käydään yhdessä, lapsi tykkää kaupassa käymisestä. Ruoka on arki-iltaisin varsin simppeliä (tyyliin spagetti ja jauhelihakastike, kiusaukset yms.), että niiden tekemiseen ei tuhraudu kauaa, ja niissäkin lapsi on usein mukana tekemässä. Siivoukset hoidetaan yleensä viikonloppuna, kaikilla tavaroilla on omat paikkansa ja kun ei ole turhaa tavaraa niin esim. keittiön tasot pyyhkii nopeasti joka ruokailun jälkeen. Leikkipuistossa yleensä touhuan lapsen kanssa, tai juttelen hänen kanssaan.

Lapseni on huipputyyppi, ja minusta on kiva olla hänen kanssaan Samoin miehen mielestä.

 

3-4 tuntia. Meillä on vain yksi lapsi. Haetaan päiväkodista klo 16, syödään, leikitään lapsen kanssa, illalla iltapala ja iltatoimet, luetaan ja nukkumaan. Jos ei molemmat, niin aina jompikumpi leikkii lapsen kanssa. 1-vuotias lapsi.

 

Menen tarkoituksella aiemmin töihin, jotta lapset haetaan kolmelta kotiin. Jäädään aina suoraan ulkoilemaan, käyn vain pikaisesti vaihtamassa ulkovaatteet. Ollaan ulkona 1-2 tuntia, jonka jälkeen alkaa Pikkukakkonen jonka aikana sitten kokkaillaan ruuat. Syödään ja sen jälkeen pesulle. Sen jälkeen meillä painitaan, köllötellään ja sylitellään. Iltapalan jälkeen hampaanpesut ja sitten pari iltasatua sylitellen.
Toki ruokaillessa ja kylvyssä jutellaan kaikkea. Mielestäni meidän vapaa-aikamme on hyvin lapsikeskeistä. Minä esimerkiksi pidän kotona ollessa puhelimen äänettömällä, koska en halua että mikään keskeyttää lasten kanssa vietettyä aikaa.

 

Maanantaisin ja tiistaisin sellaiset 3-5 tuntia. Keskiviikkoisin ei yhtään.Torstaista-sunnuntaihin kotosalla melkein koko ajan.

 

Ennen töitä olen vähintään 11 tuntia, sitten töiden jälkeen 0-3 riippuen mihin aikaan pääsen.

 

Pääsen välillä kahdelta ja välillä kolmelta. Eli suurin piirtein kolmen päivinä kotona joskus, neljän aikaan tyttären kanssa ja kahden päivinä olen kolmen paikkeilla kotona. Toisinaan on ruuanlaittoa ja sillon kerkeen olemaan tyttären kanssa vasta kuuden aikaan. Mutta, jos ruokaa ei tarvii erikseen alkaa valmistaa, niin ehin olla tyttären kanssa kolmesta-neljästä, ilta kaheksaan asti. Mutta, kyllä se silti tuntuu liian vähältä ja on illasta pahamieli, tuntuu useena päivänä ika rankalle olla erossa tyttärestä . On kuitenkin 2v6kk, eli pieni on vielä kuitenkin ja tuntuu tarviivan paljon syliä, halauksia ja suukkoja hoitopäivän jälkeen. Niitä todellakin saa ja kömpii yleensä kirjojen kanssa mun kainaloon ja näin huilataan yhessä, lähekkäin ja jutellaan mitä kirjassa näkyy, toisinaan tytär höpisee hoitopaikasta mitä ovat päivällä tehneet .

 

Vaihtelee tosi paljon. Esim tänään on hoidossa pätkäpäivän joten ehdin olla ja touhuta lapsen kanssa. Iltatyöpäivänä näen vähemmän. Riippuu lapsestakin. Välillä sillä on pitkiä leikkejä itekseen joten teen muuta ja laps leikkii. Välillä se kaipaa enemmän huomiota. Tänään on varmasti ulkoilua ja kirjatossa pittää käyä.

 

No jos lasketaan vain se erityinen tekeminen lasten kanssa, ns. laatuaika, niin ei varmaan paljoakaan. Itse lasken toisin. Esimerkiksi perjantaina leivoin viikonlopun synttäreitä varten töiden jälkeen n. 2,5 tuntia. Sen ajan lapsista osa oli keittiössä pelaamassa Monopolya. Kyselivät siinä sivussa kaikkea, kuten vaihtorahojen suuruutta pankista yms. Minusta se oli aikaa lasten kanssa, vaikka tein kotitöitä enkä pelannut heidän kanssaan. Läsnä ja lasten saatavilla olen oikeastaan koko ajan.

 

Kotona noin klo 17, katsovat hetken pikkukakkosta, kaivan ruoan kaapista (yleensä valmiina). Saatan katsoa myös olohuoneessa lastenohjelmaa/lukea lehtä/sytyttää takkaa jne.
Sit syödään ja pienimmän kanssa melkein sylikkäin joku tunti, kaipaa sitä ja menee nukkumaan usein ennen kahdeksaa.
Se tunti-kaksi ollaan ihan "lähellä". Noita lyhyitä päiviä kolme viikossa, muutoin olen vapaalla.

 

meillä lapset on jo sen ikäisiä että osallistuvat ruuanlaittoon, leivontaan ja tiskaukseen ja muihinkin kotitöihin. eli aika tiiviisti ollaan yksissä 15.30->