Paljon puuterit makso markoissa?

Puuteri maksoi 20 markasta ylöspäin. Yli 100 markan puuteri oli kallis ja nykyään ei alle 20 euron tahdo saada :/
Hintoja on helpompi korottaa nyt euro aikaan, kun summat on kuitenkin pieniä, vaikka olis suurempia...Siis mä en osaa nyt selittää, mutta kampaaja oli just nostanu leikkauksen hintaa 20 eurosta 25 euroon (tasoituksen siis) ja moniko olis suostunu jos hinta olis markka-aikaan noussu 30 markkaa kerralla, kyllä se olis tarvinnu pilkkoa pienempiin korotuksiin. Nyt on helppo nostaa kerralla 5 euroa, ennen tarvittiin monta 5 markan korotusta.
Joku lounaan hinta on hyvä esimerkki; tuolla maksa louynas 6,50, toisessa paikassa 8 euroa. No eihän siinä ole kun 1,5 euroa eroa, mitä väliä...Ja tähän sortuu vähän itsekukin, että pitää euroa markkana, eihän niillä hinnaneroa ole, jos ero on pari euroa...
 
hmm
Alkuperäinen kirjoittaja elina9:
Ei Suomessa kahvi ole maksanut 20-30 mk puolen kilon paketti. Muistisi pettää pahemman kerran. Tiedän tämän erittäin hyvin, sillä virolainen ystäväni aina pyysi tuliaisiksi kahvia, kun se on täällä niin paljon halvempaa kuin siellä. Olen siis jo 15 vuotta seurannut kahvin hintaa hyvin tarkasti.

Kahvi maksoi markka-aikana alle 10 mk paketti, ihan maksimissaan maksoi 10 markkaa, kalliimmat erikoiskahvit sitten ehkä 12 markkaa paketti. Tarjouksesta sai kahvia7 - 8 mk/pkt.

Nyt kahvi maksaa JuhlaMokka 2,69 paketti ja KultaKatriina 2,29 paketti (katsoin juuri Prismassa).

Suuri kusetus on mukana ja niinkauan kuin riittää ihmisiä, jotka jaksavat jumputtaa, ettei euro mukamas nostanut hintoja, jotkut jäävät myös uskomaan näin.

Euro nosti hintoja todella paljon, yhdessä yössä, niinkuin tuo pukukaappiesimerkkikin kertoi.
Tai sit sä muistat väärin:

Kahvin hinta on painunut historiallisen alas
Raakakahvin halpuus ajaa monet tuottajat perikatoon

Kirsi Hyytiäinen
21.8.2002 19:45 (päivitetty 22.8.2002 06:00)

Raakakahvin jatkuva halpeneminen nostaa osaltaan kahvia jalostavan sveitsiläisen elintarvikejätin Nestlén tulosta. Eilen hyvästä puolivuotistuloksestaan ilmoittanut Nestlé hyötyy muiden kahvifirmojen kuten General Foodin, Lavazzan ja Kraft Jacobs-Suchardin kanssa raakakahvin pohjahinnasta, joka taas rasittaa tuottajia.

General Food, Lavazza ja Kraft kontrolloivat 40 prosenttia kahvikaupasta.

Raakakahvin hinta on pudonnut viidessä vuodessa miltei 70 prosenttia. Vielä vuonna 1997 raakakahvi maksoi noin 1,80 dollaria naulalta eli vajaalta puolelta kilolta. Nyt kahvinaulan hinta on vajonnut reiluun 45 centtiin, mikä ei peitä edes tuotantokustannuksia.

Kahvinhinnan on romahduttanut liikatuotanto. Kahvipapuja tuotetaan nyt noin 110 miljoonaa säkkiä vuodessa, kun niistä ostetaan vain noin 104 miljoonaa.

Kahvilla käydään kauppaa noin 65 miljardin dollarin arvosta, josta vain noin kuusi miljardia dollaria menee viljelijöille.

Vietnam noussut toiseksi suurimmaksi tuottajaksi

Kahvikauppa vapautettiin 1989, kun minimihinnat ja tuotantokiintiöt poistettiin. Siksi kahvia alettiin viljellä yhä enemmän ja tuottajiksi nousi uusia maita, kuten Vietnam. Maailmanpankki vielä tuki Vietnamia tässä hankkeessa, joten se on nyt kohonnut toiseksi suurimmaksi kahvintuottajaksi Brasilian jälkeen ja ohittanut jo Kolumbian.

Vietnamin nopean markkinoille tulon on katsottu osaltaan laimentaneen mustan juoman hintaa.

Kansainvälinen kahvijärjestö yrittää syksyllä jälleen löytää keinoja kahvinkulutuksen nostamiseksi. Uusia kahvinjuojia uskotaan löytyvän etenkin Aasiasta.

Geneveläisen Pictet-pankin mukaan sveitsiläinen Nestlé tekee kahvillaan eniten tulosta. Nestlé paransi nettotulostaan puolen vuoden aikana miltei 80 prosenttia 5,6 miljardiin frangiin eli 3,84 miljardiin euroon. Sekin tuntee kahvinmyynnin ongelmat, sillä se pystyi myymään Nescafé-murukahviaan vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Kolumbian tuottajat ovat kovilla

Kahvi antaa tuloja maailmassa 25 miljoonalle perheelle, mutta hinnan putoaminen uhkaa nyt etenkin Väli-Amerikan kahvintuottajia. 1,5 miljoonaa ihmistä on vaarassa menettää toimeentulonsa. Meksikossa jo puoli miljoonaa kahviplantaasien työntekijää on joutunut työttömäksi.

Moni kolumbialainen kahvinviljelijä on alkanut kasvattaa siksi paremmin tuottavaa kokaiinia, niin että jo joka kymmenes kokaiinikilo tulee entisiltä kahvitiloilta.

Kolumbian edelle on mennyt kahvimäärän tuottajana Vietnam ja laadussakin esimerkiksi Etiopia ja Kenia.

Nyt Kolumbiassa lasketaan sen varaan, että yhä useammat kahvinjalostajat seuraisivat amerikkalaisia Starbucksia ja McDonald'sia, jotka maksavat kaksinkertaisen hinnan erityisen hyvälaatuisesta kahvista. Muutamat pientilat ovat erikoistuneet tällaisen kahvin tuotantoon.

http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2002/08/22/kahvin-hinta-on-painunut-historiallisen-alas/200227566/12
 
lisää kahvista:
Kahvin hintaromahdus

Viimeiseen 30 vuoden aikana raakakahvin hinta ei ole kertaakaan ollut niin alhaalla kuin 2000-luvun alkuvuosina. Kahvin reaalihinta (hinta, jossa on otettu huomioon rahan arvon muutokset) oli vielä alhaisempi: vain neljäsosa vuoden 1960 hinnasta. Arvioiden mukaan viljelijät eivät sataan vuoteen tienanneet kahvista niin vähän kuin 2001-2003, jolloin kahvin hinta oli alhaisimmillaan. Tulot eivät riitä kattamaan edes kahvinviljelyn tuotantokustannuksia.


http://www.kepa.fi/kampanjat/arkisto/ruoka/oikeus_ruokaan/taustatieto/kahvin_maailmankauppa/?searchterm=Maailmankauppa

ja raakakahvin hinta on suoraan verrannollinen kaupassa myytävän kahvin hintaan
 

Yhteistyössä