Palaute päiväkodista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja masis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

masis

Vieras
Saatteko te millaista palautetta lapsen päivästä, kun haette hänet hoidosta?

Itse saan yhdeltä hoitajalta (lapsentarhan opettajalta) aina negatiivissävytteistä palautetta pojastani tai ainakin jotain huomautettavaa hänellä aina tuntuu olevan.
Pojallani on ollut tosi vaikea sopeutua hoitoon ja siksikin tuo ainainen huomauttelu lisää ahdistusta ja huolta lapsesta. Tämä ko. hoitaja on jo ennustanut, että lapsellani tulee olemaan vaikeuksia sopeuta kouluun, kun hoitoonkin on ollut niin vaikea jäädä.
Voitte kuvitella monet unettomat yöt, kun olen murehtinut lapseni nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Pojan omahoitaja kertoo pojan päivästä; onko nukkunut pväunet, miten kuivaksi opettelu sujuu ja mitä ovat puuhailleet päivän aikana jne. Hyvillä mielin voin lapsen kanssa silloin hoidosta kotia lähteä, mutta jos tämä last. tarhanopettaja (joka on myös pojan ryhmäohjaaja/vetäjä) on paikalla, niin yleensä aina siis saan kuulla jotain vähemmän kivaa.

Monet kerrat olen todennut, että lapseni on totaalisesti pieleen kasvatettu ja kaikki on mennyt väärin...
 
No siis ei kyllä liity mitenkään kouluun sopeutumiseen. Siis tottakai osa aroista lapsista on myös kouluun mennessä arkoja, mutta siinä vaiheessa on jo totuttu olemaan hoidossa, ja usein koulussa on ennemmin jännittävää. Onhan siellä välitunnit, joista sen ikäinen tykkää paljon, ja niitä on usein. Toiset ihmiset on vaan niin pessimistisiä, että pakko on aina keksiä jotain sanottavaa, ja ehkä hänellä on jäänyt kouluajoilta se mieleen, että pitää antaa rakentava palaute, johon kuuluu myös negatiiviset asiat. Tuskin sinun poikasi mitenkään huonosti on kasvatettu!
 
Jos "joudut" kertomaan lapsen/oppilaan vanhemmille lapsesta jotakin negatiivista, pitää lopuksi sanoa myös jotain myönteistä kommenttia kyseisestä lapsukaisesta.
Kyllä nykyajan lapsilla on koulumaailmassa melkoisia sopeutumisvaikeuksia ja opettajat ovat todella lujilla, varsinkin alkuopetuksessa.
Silti olisi paikallaan löytää myönteistäkin palautetta...kyllä jokaisesta löytyy jotain hyvää sanottavaa.
Ymmärrän itse vanhempana, että ei ole kiva kuunnella ainaista valitusta...mutta toisaalta päiväkodin tai koulun henkilökuntaan kuuluvan on rehellisesti "raportoitava" lasten käyttäytymisestä ym. Omille lapsilleni teki hyvää hoksata, että ope ja vanhemmat pitävät tiiviisti yhteyttä ja ovat tietoisia asioista, joita koulussa tapahtuu.
Ei onnistunut kotona vanhempien "vedätys", kun sekä vanhempi, että ope tiesivät, missä mennään.
Juttele lapsesi kanssa ja anna sinä hänelle myönteistä palautetta, koska se rakentaa lapsen itsetuntoa. Tsemppiä!!!
P:S Jotkut ihmiset ovat pessimistejä eli näkevät asiat aina ikävässä valossa...
 
Et varmasti ole huono kasvattaja lapsellesi!!!
Mietin, josko asuinpaikallasi olisi lastenneuvola, missä voisit käydä juttelemassa asioistasi. Varmasti helpottaisi, kun saisit tukea vanhempana olemiseen.
Vanhemmuus taitaa olla niitä maailman vaikeimpia "ammatteja". Todennäköisesti tämä päivähoidon ihmisen ei itsekkään oivalla, ettei käyttäydy fiksusti sinua ja lastasi kohtaan.
Kaiketi lastenhoito olisi ihanaa koko ajan, jos kaikki lapset jaksaisivat leikkiä hiljaa ja nätisti, eivät olisi vailla mitään ja sopeutuisivat kaikkeen...
Eli aloitetaanko tasapäistäminen jo ihan pienestä. Ole hiljaa ja tee kaikki niinkuin aikuinen käskee...se olisi helppo olla tarhatätinä/opettajana.
Vaikeata monelle aikuiselle näkyy olevan lapsen KUNNIOITTAVA KOHTAAMINEN.
Katso(silmiin), kuuntele (kärsivällisesti, keskeyttämättä),kosketa (hyväksyvä läsnäoleva kosketus) ja kiitä mahdollisimman usein.
Näitä asioita OPETETAAN lastenhoitoalan/koulualan koulutuksissa...minne opit unohtuvat käytännössä ja ohjautuuko alalle ihmisiä, jotka eivät oikeasti ole työhön soveliaita?
 
Onko lapsesi siis tälläista hitaasti lämpiävää sorttia? Vai millaista palautetta tämä opettaja antaa?

Kokemuksesta voi kanssa sanoa,että ei ole kerrassaan mitään tekemistä kouluun sopeutumisen kanssa sillä miten sopeutuu päiväkotiin jos lapsellasi ei ole mitään käytöshäiriötä.
Yleensähän sanotaan, että lapsi sopeutuu nopeasti, itseasiassa lapsi vain alistuu kun muuta mahdollisuutta ei ole, voisi itseasiassa ajatella, että on hyväkin piirre kun lapsi ei alistu sellaiseen minkä hän kokee epämiellyttäväksi vaikka se ei tietysti vanhemmalle ole kiva kun hän kuitenkin joutuu jättämään lapsensa hoitoon.

Asia on nimittäin aivan päin vastoin, lapsesi sopeutuu todennäköisesti kouluun paremmin jos päiväkodissa on hänelle liikaa hälinää, leluista joutuu tappelemaan, päivän ennustettavuus on huono.

Koulussa on selkeämpää, siellä on kuitenkin selvät säännöt, opettaja on auktoriteetti,
päivän kulku on ennustettavampi, kukin istuu omassa pulpetissaan, puheenvuoroa pitää pyytää jotta kaikki eivät huuda yhtäaikaa.

Ennustan, että lapsesi pärjää koulussa aivan hyvin ja hänestä kasvaa itseohjautuva koululainen joka hoitaa asiansa tunnollisesti.
 
Osa tädeistä jaksaa kaataa turhautumisena vanhempien niskaan, osa pystyy pitämään ammatillisen roolinsa. Kritiikkiä ja ikävää palautetta saa antaa, mutta kyllä siinäkin raja on. Tätien homma on saada jokainen lapsi viihtymään edes jollain lailla hoidossa. Täti ei hoida omaa hommaansa kunnolla, jos lapsella on koko ajan paha olla hoidossa.

Voit pyytää = vaatia opelta kunnon keskustelukerran, jolloin käytte ilman lasta läpi kaikki: käytöksen, ongelmat, mitä päiväkoti on tehnyt ja aikoo tehdä, mitä vanhemmat voivat tehdä. Henkilökunnan laiskuutta tuollainen, että valitetaan vaan joka välissä, muttei oteta asiaa kunnolla käsittelyyn.

Neuvolapsykologin kanssa juttelu voi myös auttaa saamaan oikeaa kuvaa lapsen käytöksestä.
 
Mun lapsi kohta kolme vee aloitti hoidon vuoden ikäisenä ja hän sopeutui ihan ok ja viihtyy hyvin hoidossa mutta allekirjoitan osin ap:n kirjoituksen. Itse olen huomannut että lastani verrataan toiseen hieman vanhempaan tyttöön tyyliin kun sekin jo on päiväkuiva ja sekin jo tekee sitä ja tätä. Suututti suunnattomasti ja avasin kyllä sanaisen arkkuni juuri tässä potta-asiassa. Uskomatonta mitä tasapäistämistä ammatti-ihmisillä, heidänhän juuri pitäisi tietää että lapset kehittyy eri tahtia ja taidot eivät lapsille tule tietyllä kellon lyömällä.
 
..antakaa lastentarhaopejen ja muiden sanomisille, jos ne eroavat omista käsityksistänne suuresti. Meidän pojasta eskarin päätteeksi lastentarhaopettaja veti diagnoosin, että ei jaksa keskittyä koulutehtäviin, motorisesti vilkas, mutta ei urheilullinen lapsi. Noh, lopputulos: Jätkä pelaa futista F-junnuissa ja toikkarissa oli 6 kymppiä (ja juu ihan niissä lukuaineissa + liikunnassa) :D Arvatkaa onko naurattanut. Ko. lastentarhaope ei tullut mun kanssa toimeen ja siks päätyi tällaseen ratkasuun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piut paut..:
..antakaa lastentarhaopejen ja muiden sanomisille, jos ne eroavat omista käsityksistänne suuresti.

En nyt ihan näin äärilaitaan menisi, että ammattikasvattajien näkemyksen voi noin vain hylätä, jos se ei miellytä. Kyllä vanhemmilla voi olla tai he voivat haluta ylläpitää kaunisteltua näkemystä lapsensa ominaisuuksista ja kyvyistä. Ei yksittäinen vanhempi osaa luotettavasti verrata oman lapsensa taitoja muihin, ellei tosiaan tapaa hyvin paljon erilaisia lapsia usein.

On silti hyvä pitää mielessä, että YHDEN asiantuntijan käsitys ei ole myöskään koko totuus, eikä aina perinpohjin mietitty tai edes joka kerta asiantunteva. Kannattaa hakea toisia mielipiteitä ja toisaalta ihan vaan uskoa omaan lapseensa.
 
Kyllä minä haluan kuullla palautetta (niin hyvässä kuin huonossa) päiväkodista. En odotakaan, että minulle kerrottaisiin aina vain hyviä juttuja lapsestani.
Poikani on todellakin hitaasti lämpeävä ja arahko, ei tosiaankaan mikään riehuja tai edes kauhean sosiaalinen.
Tämä lastentarhan ope ei ole mielestäni mikään negatiivisluonteinen ihminen, mutta hän on ottanut asiakseen aina huomauttaa joka ikisestä asiasta, joissa on huomauttamisen varaa, se kyllä alkaa käydä luonnon päälle. Jos hän joskus kehuisi tai sanoisi jotain hyvääkin pojastani, niin se tasoittaisi asioita ja nuo huomauttamiset eivät tuntuisi ahdistavilta. Eikö lapsessani ole todellakaan mitään hyvää???

 
Niinpä niinpä. Tarkoitin juuri sitä, että tämä yksi ihminen ei tullut kanssani toimeen ja annoinkin mennä toisesta sisään ja toisesta ulos HÄNEN sanomisensa. Toki jos oisin samanlaista palautetta kuullut lapsestani monelta taholta, oisin suhtautunut asiaan eri tavalla. Että kannattaa tosiaan vanhempien kysyä muiltakin, jos yks ihminen vaan sanoo jotain.
 

Yhteistyössä