Pakollisen palstatauon jälkeen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Fleur de la Cour
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
F

Fleur de la Cour

Vieras
kaiken uhallakin päätin nyt kirjoittaa jotakin.. Olen ollut tauolla kokonaan sekä jonkun aikaa taustaillut sillä en ole voinut kirjoittaa elämäntilanteeni vuoksi. En tiedä oikeastaan miten asioita enää kirjoittaisi tänne, mieheni lukee ne kuitenkin tästä lähtien kaikki. Olen nimittäin myöntänyt miehelleni, että olen pettänyt häntä ihan oikeasti ja tosiaan kolme vuotta sitten. Kesäloma on mennyt tuota asiaa pohtiessa. Molemmat haluavat jatkaa edelleen parisuhteessa joten töitä riittää eikä ole suinkaan helppoa. Mies kysyy enimmäkseen minulta kysymystä: Miksi?, enkä minä osaa vastata.. Kaikkein yllättävin asia tässä on ollut se, että huomasin itse, etten ole osannutkaan oikeasti ajatella sitä asiaa koskaan enkä milloinkaan, että joku voi oikeasti rakastaa minua, siis olen aina luottanut asiaan, mutten ole sitä oikeasti ymmärtänyt. Syvällä on ihmisen traumat eikä edes useimmiten tiedä sellaisia omaavansakaan. Enkä edelleenkään osaa selittää, ainakaan vielä, miksi olen tällainen. Varsinaisen tekopyhä ihminen oikeastaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Voi että. *sanattomana* Olin itsekin vasta kuukauden poissa ja kävin katsomassa, että milloin olet kirjautunut viimeksi, kun huomasin, ettei sinua näy.

Että sellainen valehtelija minä sitten olen. Eikä ihminen sitten kuitenkaan osaa pitää asioita sisällään kun jokin piste asioissa ohitetaan ja elämä kulkeekin eteenpäin.
 
Niin, harmillista ettet voi tännekään purkaa anonyymisti tuntojasi ilman että mies saa tietää. Joskus on helpompi puhua tuntemattomille, kuin lähipiirille /-ystäville. Mutta se on varmaa, että aika usein jossain määrin tunteiden käsittely auttaa. Joillekin se tuo helpotusta, kun saa toiselle ihmiselle ne purkaa, toisille taas itsellinen tunteiden käsittely tuon sen parhaimman tuloksen.

Jaksamista!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Että sellainen valehtelija minä sitten olen. Eikä ihminen sitten kuitenkaan osaa pitää asioita sisällään kun jokin piste asioissa ohitetaan ja elämä kulkeekin eteenpäin.

En osaa kyllä sanoa mitään fiksua. Haluaisin sanoa jotain järkevää, muttei tule mieleen mitään. Jokatapauksessa, olen iloinen, että olet palannut palstalle, vaikka näine uutisinesi.
 
Yks päivä kaipailinkin sinua.
Vai on nyt teillä vaikeampaa, sitä on ollut liikkeellä. Asiat ei selviä kuin puhumalla ja puhumalla, kuuntelemalla toista, yrittämällä ymmärtää toista ja itseä ja vielä kerran puhua.
:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja cherries:
Niin, harmillista ettet voi tännekään purkaa anonyymisti tuntojasi ilman että mies saa tietää. Joskus on helpompi puhua tuntemattomille, kuin lähipiirille /-ystäville. Mutta se on varmaa, että aika usein jossain määrin tunteiden käsittely auttaa. Joillekin se tuo helpotusta, kun saa toiselle ihmiselle ne purkaa, toisille taas itsellinen tunteiden käsittely tuon sen parhaimman tuloksen.

Jaksamista!

Ei sillä suinkaan enää ole merkitystä mitä mies täältä lukee. Nyt on helpompaa oikeastaan kirjoittaa toiselle asioita kuin kertoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hiirimatto:
Yks päivä kaipailinkin sinua.
Vai on nyt teillä vaikeampaa, sitä on ollut liikkeellä. Asiat ei selviä kuin puhumalla ja puhumalla, kuuntelemalla toista, yrittämällä ymmärtää toista ja itseä ja vielä kerran puhua.
:hug:

Ai kaipaillut? Taustaillessa tuntuu, että palstalla on aika kyllä kohta ajanut vanhojen ohi..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja hiirimatto:
Yks päivä kaipailinkin sinua.
Vai on nyt teillä vaikeampaa, sitä on ollut liikkeellä. Asiat ei selviä kuin puhumalla ja puhumalla, kuuntelemalla toista, yrittämällä ymmärtää toista ja itseä ja vielä kerran puhua.
:hug:

Ai kaipaillut? Taustaillessa tuntuu, että palstalla on aika kyllä kohta ajanut vanhojen ohi..

Mutta sitä vain kummasti muistaa kaikki vanhat. Aikaisemmin täällä käytiin syvällisempiä keskusteluja, joten toiset jäävät mieleen.

Aina kun täällä puhutaan horoskoopeista, muistan sinut. =)
 
Kyllä se siitä lähtee eteenpäin. Hienoa että kerroit ja hienoa että haluatte jatkaa suhteessa. Varmasti miehesi miettii miksi petit, se on ihan luonnollista. Oliko teillä siihen aikaan jokin kriisi meneillään vai mistä luulet pettämisen johtuvan?
 
Toivottavasti saatte asiat selvitettyä. Mulla kans yks pettämis juttu takana mutta en ole vielä pystynyt kertamaan miehelleni :( Ja tosiaan toinen osa puoli on meidän erittäin läheinen kaveri :(
 
Millaisessa tilanteessa tuo pettäminen tapahtui? Olitko humalassa tms. ja mistä kautta siihen mieheen tutustuit? Ja en kysy pahalla, mutta miksi kerroit siitä miehellesi näin pitkän ajan jälkeen?

Hankala tilanne teillä, mutta jos molemmat halukkaita jatkamaan niin kyllä te selviätte tästä kriisistä :hug:
 
Niin mieheni haluaa nyt, että korjaan vielä: Mieheni sai siis asian selville ja minä jouduin sen lopulta sitten myöntämään, sen jälkeen asiaa on selvitelty eteenpäin. En ollut humalassa, tuttavuus oli satunnainen otos, mutta tapaaminen oli täysin suunniteltu. En osaa vastata enää miksi silloin noin tapahtui, kriisit eivät ole mikään syy tuollaiselle kuten ei mikään humalatilakaan.
 
Voimia, parisuhde on vaativa "laji", kun jo itsensä kanssa eläminenkin on usein kovin haastavaa.
Voimia teille asioiden työstämiseen ja käsittelyyn. Toivottavasti solmuja aukeaa ja rakkaus saa uusia rakennusaineita.
 
Hei tosi rohkeaa, että kerroit miehelle. Nythän teidän juttu on aivan eri tästälähin, kun mikään ei voi tulla teidän väliin, jos te olette rehellisiä.
 
Jaksamisia teille ja sinulle. Toisaalta on silti varmaan helpottavaakin kun miehesi nyt tietää? Ja ehkä miehesi enemmän ihmettelee sitä, että miten olit kertomatta kokonaiset 3v asiasta kuin sitä että petit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Jaksamisia teille ja sinulle. Toisaalta on silti varmaan helpottavaakin kun miehesi nyt tietää? Ja ehkä miehesi enemmän ihmettelee sitä, että miten olit kertomatta kokonaiset 3v asiasta kuin sitä että petit.

Itse asiassa pitää kyllä myöntää vielä sellainenkin raukkamaisuus, että en olisi koskaan kertonut ellen olisi ollut siihen nyt pakotettuna, niin sanotusti nurkkaan ajettuna eikä pakotietä enää ollut. Ja edelleenkin olen kyllä periaatteessa sitä mieltä, että turha tieto joka satuttaa on parasta pitää salassa. Itse en esim. edes halua tietää kaikkia asioita ja mä pystyn elämään sellaisten valintojen kanssa, mutta mieheni on erilainen ja hänen on aina pakko saada tietää kaikki vaikka hän tietäis jo etukäteen että sit sattuu ja lujaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Fleur; mitä luulet, kumpi on nyt pahempi asia miehellesi, se itse pettäminen vai tämä kolme vuotta?

Pettäminen. Ajankohdalla ja kuluneella ajalla ja millään ei ole mitään merkitystä. Minulle itselleni tietysti on vaikea ajatella asiaa, koska se on kolmen vuoden takainen juttu, olin sen itse jo käsitellyt yksinäni ajat sitten ja jatkanut elämää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Fleur; mitä luulet, kumpi on nyt pahempi asia miehellesi, se itse pettäminen vai tämä kolme vuotta?

Pettäminen. Ajankohdalla ja kuluneella ajalla ja millään ei ole mitään merkitystä. Minulle itselleni tietysti on vaikea ajatella asiaa, koska se on kolmen vuoden takainen juttu, olin sen itse jo käsitellyt yksinäni ajat sitten ja jatkanut elämää.

Aivan, ymmärrän, hänelle asia on tuore, sinulle jo vanha. Vaikeuttaa kummallekin toisen asemaan asettumista ja käsittelyä.
 

Yhteistyössä