Pakko saada purkaa edes vähän..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija abc
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija abc

Vieras
Vaikka ei tää nyt johda yhtään mihinkään.

Mä oon niin väsyksissä tähän koko elämään. Niin kurkkua myöten täynnä tätä työttömyyttä, rahan vähyyttä, pätkätöitä, 1-2päivän sijaisuuksia. Oon toki onnellinen että saa edes vähän joskus olla töissä mutta mieluummin perheen äitinä ottaisin jonkun pidempi kestoisen työn jossei nyt vaiktuinen niin edes sen 6-12kk putkeen. Mutta ei niin ei. En tiedä oliko järkevää aloittaa opinnot ja oliko ala edes järkevä. No sinänsä järkeä että ennen noita opintoja en saanut mitään töitä olin 2v putkeen työttömänä. Sitten aloin opiskelemaan uutta alaa ja sain melkeen heti 6kk sijaisuuden. Mutta sitten sen jälkeen ollu vaan noita pätkiä, muutamia päiviä kuukaudessa. Kunta kun kuitenkin on se pääasiallinen työllistäjä. Olis kai pitäny valita joku muu ala. Vaikka kun ajattelen sitä miten vaikeaa mulla nyt on niitten opintojen kanssa niin ehkä se oliki hyvä että valitsin tällaisen lyhyen koulutuksen jonka joidenkin mielestä kuka tahansa vajakki läpäisee(ei ole lähihoitaja koulutus). No mulla ainakin on tosi vaikeaa. Ehkä mä sitten olen vielä sitäkin tyhmempi sitten.

mä en oikeastaan enää tiedä mitä mä teen elämäni kanssa... mies haluaa lisää lapsia ja oikeastaan niin haluan minäkin mutten mä halua laittaa kaikki rahani vaan lapsiin ja perheen ruokkimiseen. Mutta jos odotan parempaa aikaa loppuu aika kesken tulee ikä vastaan. No sitten tietty joku on sitä mieltä että mies maksaa sitten enemmän mutta meillä se ei vaan mee niin. Mä olen todella huono pyytämään rahaa mieheltä tai ylipäätänsä keltäkään. Mies taas on sellainen että se ei oikeesti ymmärrä jos joku tarttee jotain vaan se kokoajan tuputtaa jotain jonkun toisen vanhaa roskaa.

Nojoo eipä tässä mun jutussa taida olla mitään häntää eikä päätä mutta ahdistaa tosi paljon.
 
Tsemppiä!
Millä alalla olet? Pystytkö opiskelemaan vielä?
Lapsiperheessä se raha yleensä menee vain tärkeimpiin, vaikka olis pidempikin työsuhde.

En oikein tiedä mihin suuntaan perhepäivähoitajana kannattaisi lähteä sitten jatko-opintoihin? Lastenohjaajaksi? Lastentarhanopettaja? Tosin perhepäivähoitajan ja lastenohjaajan palkassa ei oo hirveen suurta eroa.
 
Ymmärrän, vaikken onneksi ole kokenut ihan samaa. Kannattaa puhua sen miehen kanssa raha-asioista. Ehkä sä et noteeraa neuvoja kuten niin moni kysyjä, joka on hädässä, mutta ehkä joku muu lukee neuvot ja kokeilee niitä. - Miehen kanssa pitää järjestää raha-asiat siten, että ei joudu kokemaan olevansa yksin. Vaikka se niin vaikeaa onkin, voit itse tarjota miehelle vastaavasti jotain vanhaa ja nuhruista, kun tiedät hänen uutta toivovan. Osoita hänelle epäsuorasti, ettet hyväksy hänen asenteitaan. Jos sinä et sitä tee, niin ei sitä kukaan tee. Käykö tämä vauvakuumeileva mies kaupassa lainkaan? Tekeekö hän ruuat päävastuullisesti? - Sun tilanne kuulostaa niin pahalta, etten ehdota mitään tämän radikaalimpaa. - Äläkä välitä tämän palstan haukuista!
 
Ongelma vaan on se että mies on ihan järkyttävän pihi. Eikä hanki itsellensäkään juuri mitään uutta. Se ei vaan ymmärrä tuota. Se on oppinut jo pienestä pitäen kotoa sen pihiyden. Mies ei käy enää kaupassa. Joskus aikaisemmin kun esikoinen oli vielä pieni se saattoi käydä tekemässä ruokaostokset. Nykyään mä hoidan kaiken sen. Mies ei tee ruokaa. Ei se osaa muutaku keittää perunat.

Vaikea puhua sille talous asioista kun me ei olla niissä jutuissa ollenkaan samalla aaltopituudella.
 
No, lapsiasiaan liittyen sinun on vaan tehtävä miehelle selväksi että sinulla ei ole varaa tehdä lisää lapsia. Ja jos mies niitä haluaa niin on sovittava yhteiset pelisäännöt raha-asioille, jotta sinun ei tarvitse elää kädestä suuhun ruokkiaksesi yksin koko perheesi. Esim. hyvä vaihtoehto olisi yhteinen taloustili, johon molemmat laittaa vaikkapa 50% palkastaan. Siltä tilitä sitten maksetaan ruuat ja lasten vaatteet ilman narinoita.
 
Mä oon varmaan tosi tosi vajakki koska musta lähihoitajan koulutuksen läpäiseminen oli vaikeaa.
Ootko käynyt sen kun tiedät siitä tuollaista sanoa?
Minä olen yrittänyt lähihoitajaksi. En läpäissyt soveltuvuustestiä ja mua haukuttiin sen takia vajakiksi palstalla. Henkilökohtaisesti en ajattele kenenkään olevan vajakki. En siis tarkoittanut että joku olisi vajaa. Täällä palstalla on vaan joku omituinen uskomus että lähihoitajan opinnot on helpot ja sinne pääse kuka vaan.
 

Yhteistyössä