Yksi kaveri vuosien takaa on niin outo.. En ihan tiedä miten häneen pitäisi suhtautua, joten olen ollut ottamatta häneen yhteyttä jne.
Ennen kaikki oli hyvin, nähtiin, soiteltiin, käytiin leikkipihalla yhdessä, käytiin juhlimassa tms. Meillä oli kivaa yhdessä ja meidän lapset oli samassa päiväkotiryhmässä ja olivat todella hyviä kavereita keskenään. Asuimme naapurissa.
Nykyään hän on outo. Tässä muutama esimerkki:
Hän oli tulossa mun polttareihin. Ei ollut juurikaan mukana suunnittelemassa, mutta koko ajan sanoi osallistuvansa. Tuli maksupäivä, eikä kaaso koskaan saanut häneltä rahaa. Ei vastannut kaasoni hänelle lähettämiin viesteihin. Kaasoni pyynnöstä minä sitten imoitin tälle kaverille että kaason täytyy tietää onko hän osallistumassa todella. Väitti edelleenkin että on. Ei maksanut. Polttaripäivänä hän ei saapunut sovittuun paikkaan, eikä vastannut puheluihin eikä viesteihin. Illalla sain hänet kiinni ja selityksiä riitti. Oli unohtanut, oli joutunut töihin. Oli jäänyt ylitöihin ja sen jälkeen oli vielä tulossa polttareihin mutta miehensä kanssa tuli riitaa jne. Pelkkää selittelyä.
Polttareiden jälkeen pyyteli anteeksi ja kyseli olenko vihainen. En ollut, sillä en voi enkä tahdo ketään pakottaa osallistumaan.
Häihin tulivat koko perhe, vaikka en osannut oikein odottaakaan.
Häiden jälkeen hän on monesti kuluneen vuoden aikana lähettänyt viestejä, että olisi kiva tavata. Ja aina, kun sovitaan tapaaminen, hän peruu viime hetkellä. Siis joka ikinen kerta!! Näin on käynyt nyt yli 10 kertaa. Ja joka ikinen kerta aloite tapaamisesta on lähtenyt hänestä!
Kerran hän saapui jopa paikalle, mutta noin 15minuutin kuluttua sanoi että lapsellansa on maha kipeä ja lähti kotiin.
Mikä ihme häntä vaivaa? Olen kysynyt mutta ei kuulemma mikään, kaikki on tosi hyvin!
Mua harmittaa, ja olenkin siksi tavallaan jo pyyhkinyt hänet pois elämästäni. En ota yhteyttä, ja kun me sovitaan että tavataan, en koskaan kerro siitä esikoiselleni että hänen ei tarvitsisi aina pettyä kun ei tapaakaan tämän "kaverini" lasta.
Miksi ihmeessä hän aina on sopimassa tapaamista mutta peruu sitten? Eilenkin oli tulossa meille klo 13, mutta ilmoitti klo 14.30 että ei taidakaan ehtiä. Lupasi illalla ilmoitella milloin pääsee kylään. (piti ensin puhua miehensä kanssa asiasta.. whaaaaat?? ) Eipä ilmoitellut mitään.
Mitä ihmettä mä voin enää tehdä? Tuntuu että hänellä olisi jotain sydämellään, mutta ei saa sitä ulos. Tuntuu, että hänellä on ongelmia joista tahtoisi puhua, mutta ei pysty. Tai ei uskalla.
Ennen kaikki oli hyvin, nähtiin, soiteltiin, käytiin leikkipihalla yhdessä, käytiin juhlimassa tms. Meillä oli kivaa yhdessä ja meidän lapset oli samassa päiväkotiryhmässä ja olivat todella hyviä kavereita keskenään. Asuimme naapurissa.
Nykyään hän on outo. Tässä muutama esimerkki:
Hän oli tulossa mun polttareihin. Ei ollut juurikaan mukana suunnittelemassa, mutta koko ajan sanoi osallistuvansa. Tuli maksupäivä, eikä kaaso koskaan saanut häneltä rahaa. Ei vastannut kaasoni hänelle lähettämiin viesteihin. Kaasoni pyynnöstä minä sitten imoitin tälle kaverille että kaason täytyy tietää onko hän osallistumassa todella. Väitti edelleenkin että on. Ei maksanut. Polttaripäivänä hän ei saapunut sovittuun paikkaan, eikä vastannut puheluihin eikä viesteihin. Illalla sain hänet kiinni ja selityksiä riitti. Oli unohtanut, oli joutunut töihin. Oli jäänyt ylitöihin ja sen jälkeen oli vielä tulossa polttareihin mutta miehensä kanssa tuli riitaa jne. Pelkkää selittelyä.
Polttareiden jälkeen pyyteli anteeksi ja kyseli olenko vihainen. En ollut, sillä en voi enkä tahdo ketään pakottaa osallistumaan.
Häihin tulivat koko perhe, vaikka en osannut oikein odottaakaan.
Häiden jälkeen hän on monesti kuluneen vuoden aikana lähettänyt viestejä, että olisi kiva tavata. Ja aina, kun sovitaan tapaaminen, hän peruu viime hetkellä. Siis joka ikinen kerta!! Näin on käynyt nyt yli 10 kertaa. Ja joka ikinen kerta aloite tapaamisesta on lähtenyt hänestä!
Kerran hän saapui jopa paikalle, mutta noin 15minuutin kuluttua sanoi että lapsellansa on maha kipeä ja lähti kotiin.
Mikä ihme häntä vaivaa? Olen kysynyt mutta ei kuulemma mikään, kaikki on tosi hyvin!
Mua harmittaa, ja olenkin siksi tavallaan jo pyyhkinyt hänet pois elämästäni. En ota yhteyttä, ja kun me sovitaan että tavataan, en koskaan kerro siitä esikoiselleni että hänen ei tarvitsisi aina pettyä kun ei tapaakaan tämän "kaverini" lasta.
Miksi ihmeessä hän aina on sopimassa tapaamista mutta peruu sitten? Eilenkin oli tulossa meille klo 13, mutta ilmoitti klo 14.30 että ei taidakaan ehtiä. Lupasi illalla ilmoitella milloin pääsee kylään. (piti ensin puhua miehensä kanssa asiasta.. whaaaaat?? ) Eipä ilmoitellut mitään.
Mitä ihmettä mä voin enää tehdä? Tuntuu että hänellä olisi jotain sydämellään, mutta ei saa sitä ulos. Tuntuu, että hänellä on ongelmia joista tahtoisi puhua, mutta ei pysty. Tai ei uskalla.
