Pakko kertoa

Muistan todella hyvin kun tytärtäni odotin. Yhtenä iltana vaan mietin ettei pikkainen ole mahassa liikkunut tavalliseesn tapaan. Aloitin laskennan. Kyllä liikkeitä tuli,mutta ei todellakaan niinkuin pitäisi.
Ja jotain pientä läpinäkyvää vuotoakin tihutteli alapäästä.
Soitto synnärille. Viikkoja oli 25. Heti käskivät tulemaan. Ihan lääkäri tuli minut ovelta vastaan ottamaan.
Ensin kattoi jollain tikulla alapään vuodon ja totesi lapsivedeksi. Sitten ultrattiin ja tulos oli lohduton; ei lapsivettä, todennäköisesti paha tulehdus kohdussa, lapsi liikkuu todella laiskasti.
Lääkäri sanoi että jää osastolle ja lapsi tulee todennäköisesti yöllä itsestään ulos, jos ei niin aamulla autetaan se pois.
Itkultani sain kysyttyä, että entäs jos ei tule, niin voiko jäädä eloon. Vastaus oli tyly; vain todella pahasti vammautuneena.
Osastolla sain sitten jostain outoja voimia ja päätin vain että lapseni ei tule syntymään etuajassa, minä synnytän hänet täysiaikaisena ja rakastan vammasta huolimatta!!!
En tiedä mistä tuon päähäni sain, mutta itku loppui siihen paikkaan. Yököllekkin tämän kerroin ja hän vain katsoi minua säälivästi ja sanoi että katsotaan nyt...
Aamulla tuli toinen lääkäri. Aloitti samat tutkimukset. Ei löytänyt lapsivettä tikulla. Ultrasi ja sanoi, että lapsivettä on todella runsaasti ja lapsi potkiskelee onnellisena masussa... Voit kotiutua!
Tätä sitten lääkärille ihmettelin että kun lapsen pitäisi olla kuollut ja aivan liian pieni ja lapsivesikin pitäisi olla finaalissa, että oletko nyt aivan varma. Ei osannut asiaa mitenkään minulle selittää.
Synnytys aikanaan käynnistettiin, kun lapsi ei tahtonut enään oikein kasvaa kohdussa. 10 pisteen neiti tuli!!!
En tiedä mitä tässä kävi!? Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia, tai selityksiä.
Ensimmäinen lääkäri oli vakituisessa työssä tässä sairaalassa ja oli myös osastolla vielä kun lapsen synnytin. Ihan oli synnärin omia lääkäreitä ja tavallaan kuitenkin luottaisin häneenkin.
Paikalla oli kummassakin tutkimuksessa myös kätilöt jotka olivat lääkärien kannalla, että näin on asiat...
 
tyttären äiti
:heart: :hug:
Oi, onneksi kaikki meni parhain päin..
saanko uteliaisuudesta kysyä minkä ikäinen tytär sinulla on?
Ihana tuo kohta, jossa sanot "rakastan vammasta huolimatta",
sitähän se äidin rakkauden pitäisikin olla, ihan pyyteetöntä.
 
Vähän vastaava kertomus löytyy.

Odotin kolmatta lasta, rv36 lääkärin neuvolassa kävin, sydänäänet oli liian tasaiset, lapsi ei liikkunut kunnolla ja lapsivettä oli vähän. Minut laitettiin sairaalaan.
Sairaalassa lääkäri ultrasi ja oli sitä mieltä että lapsi on liian pieni, lapsivettä ei ole, lapsi ei liiku tarpeeksi ja lapselta luultavasti löytyy munuaisongelmaa ja lapsen keuhkot ovat kehittymättömät, jos lapsi jää eloon on hän vaikeasti sairas ja tulee viettämään pitkän ajan teho-osastolla.
Lääkäri määräsi minut osastolle tarkkailuun, osastolla otettiin vauvan sydänkäyrää 3xvrk, sydän käyrät olivat liian tasaiset. Sama lääkäri määräsi minulle oksitosiini rasituksen jotta nähdään laskeeko vauvan sydänäänet supistusten aikana ja jotta nähdään syntyykö vauva sektiolla tämän vuoksi. Sydän äänet olivat kuitenkin hyvät.

Olin osastolla ollut neljä päivää ja minulle oli varattu aika uuteen ultraan. Menin ultraan ja sen teki eri lääkäri.
Yllätys oli melkoinen kun massussa oli kaikki hyvin. Lapsivettä normaali määrä, vauva liikkui hyvin, ei mitään tietoakaan mistään munuais tai keuhko-ongelmista. Vauva oli kyllä viikkoihin nähden pieni mutta ei liian pieni ja kasvoi kuitenkin omalla käyrällään.
Pääsin kotiin sairaalasta ja rv 39 syntyi 10 pisteen terhakka tyttö jolla ei ollut mitään ongelmia. :heart:
 
vieras
Vähän vastaavaa, tosin lapsivettä tihkui rv 20- ja muutakin kremppaa oli. Samoin puhuttiin pahasta vammautumisesta ja synnytyksen käynnistämistä mietittiin.

Mutta mistä noi voi johtua, en tiedä. Loppuviimeksi meillekin syntyi täysiaikainen vauva.
 
En jotenkin uskaltanut... :ashamed: Tiedän että olisi pitänyt, mutta kun kauheasti pelästyin koko tilannetta.
Jotenkin sitä mietti että oli siellä varmasti kaikki ollut huonosti ja se oli ihme että asiat oli parantunut :D Sitten ei halunnu arvostella lääkärin työtä...
 

Yhteistyössä