Nämä seksikeskustelut ovat aina mielenkiintoisia.. ja mielenkiintoisinta on se, kuinka tosi vaikeaa tuntuu olevan hyväksyä, että jollakulla toisella seksi sujuu hienosti ihan toisella tavalla kuin minulla..Välillä hymyilyttää, kun saa selitellä miehen miespuolisille kavereille hänen vähäistä kiinnostustaan pornoon tai muiden naisten katselemiseen.. ja toisaalta sitten tämä tuttavien selvä provosointi minulle, ja jännittyneet katseet, kun he kertovat parinvaihto-, porno- ym. kokemuksistaan toivoen ilmiselvästi, että minä repisin reppuni.
Olen sanonut, että niin kauan kuin kyse on kahden aikuisen yhdessä sopimasta ja hyväksymästä asiasta, tehkää mitä ikinä tykkäätte. Mieheltä pornoa en ole kieltänyt, ratkaisu on miehen oma, tosin en kiellä, että olen tyytyväinen siitä että olemme suurin piirtein samoilla linjoilla.
Ehkä mies on "poispilattu", näkee nimittäin työn puolesta paljon vähäpukeisia, kauniita naisia ja mahdollisuuksia piisaa.. Samoin olen kuullut monta kertaa tämän "mistä tiedät, ettei miehesi petä sinua jatkuvasti, ei vain kerro.." Ei kukaan sellaista tiedä, mutta en taatusti rupea kantamaan vettä kaivoon. Jos pettää ja jää siitä kiinni, ei ole tosiaankaan minun arvoiseni mies, ja saakin kaikin mokomin poistua elämästäni.
Yksi asia jäi vähän ihmetyttämään: minun mielestäni käsite nimeltä itsetunto on ihmisen OMA arvo, siis arvo, jonka itse itsellesi annat. Jos tarvitset itsetuntosi pönkittämiseen esimerkiksi miehen huomiota, onko silloin kyseessä sinun oma arvosi? Omaa arvoa ei tarvitse todistuttaa muilla tyyliin "vielä minä muillekin kelpaisin", se on ihan itsestäänselvä asia.