V
vierailija
Vieras
"Voiko tämä olla totta?
Se oli ensimmäinen kysymys, joka tuli mieleen, kun tutkimme syöpien elossaoloennusteita. Ne osoittavat, miten moni potilaista on elossa viiden vuoden päästä diagnoosin saamisesta.
Tiedossa oli jo etukäteen, että keuhkosyöpään sairastuneet kuolevat Suomessa aiemmin kuin muissa Pohjoismaissa.
Meille tuli yllätyksenä, miten monessa muussa syövässä tilanne oli sama.
Hoitotuloksemme ovat Pohjoismaiden huonoimmat esimerkiksi maksasyövässä, eri leukemioissa, munuaissyövässä, kurkunpään syövässä, naisten kohdunkaulan syövässä, non-Hodgkin-lymfoomassa, multippeleissa myeloomissa ja niin edelleen.
Löysimme MOT-ohjelmaa varten tehdyssä selvityksessä yli 20 miesten syöpää ja melkein saman verran naisten syöpiä, joissa potilaiden tilanne on Pohjoismaiden huonoin. Joukossa on sekä yleisempiä että harvinaisempia syöpiä.
Mitä on tapahtunut? Ja miksi tästä ei ole puhuttu?
Hoitotulosten heikentymistä ja sen taustasyitä ei ole tutkittu Suomessa laajasti.
Se ei sinänsä ole ihme. Lukuisten syöpien heikot elossaoloennusteet vaikuttivat tulevan yllätyksenä jopa kokeneille syöpälääkäreille, joita haastattelimme MOT-ohjelmaan.
Keuhkosyövän kohdalla syitä on etsitty Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Siinä todettiin, että Suomessa pääsy perusterveydenhuoltoon on hidasta, vastassa on usein aluksi hoitaja eikä lääkäri ja kuvantamisiakin tehdään meillä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Kun julkaisimme artikkelin Suomen muita maita huonommista hoitotuloksista, sadat suomalaiset kävivät kommentoimassa juttua.
Saimme myös runsaasti yhteydenottoja ihmisiltä, joilla oli asiasta omakohtaista kokemusta.
Esiin nousi vahva viesti: tutkimuksiin pääseminen voi olla tolkuttoman vaikeaa. Ihmisten oireita ei välttämättä oteta tosissaan, vaikka pääsisikin lääkärille asti.
Yskä ei ole aina vain yskä. Joskus se voi olla tappava oire.
Syövät pääsevät leviämään, ennusteet heikentymään. Ihmisiä kuolee."
yle.fi
Se oli ensimmäinen kysymys, joka tuli mieleen, kun tutkimme syöpien elossaoloennusteita. Ne osoittavat, miten moni potilaista on elossa viiden vuoden päästä diagnoosin saamisesta.
Tiedossa oli jo etukäteen, että keuhkosyöpään sairastuneet kuolevat Suomessa aiemmin kuin muissa Pohjoismaissa.
Meille tuli yllätyksenä, miten monessa muussa syövässä tilanne oli sama.
Hoitotuloksemme ovat Pohjoismaiden huonoimmat esimerkiksi maksasyövässä, eri leukemioissa, munuaissyövässä, kurkunpään syövässä, naisten kohdunkaulan syövässä, non-Hodgkin-lymfoomassa, multippeleissa myeloomissa ja niin edelleen.
Löysimme MOT-ohjelmaa varten tehdyssä selvityksessä yli 20 miesten syöpää ja melkein saman verran naisten syöpiä, joissa potilaiden tilanne on Pohjoismaiden huonoin. Joukossa on sekä yleisempiä että harvinaisempia syöpiä.
Mitä on tapahtunut? Ja miksi tästä ei ole puhuttu?
Hoitoon ei pääse, vaikka haluaa
Saimme nopeasti huomata, ettei siihen ole varmaa vastausta kellään.Hoitotulosten heikentymistä ja sen taustasyitä ei ole tutkittu Suomessa laajasti.
Se ei sinänsä ole ihme. Lukuisten syöpien heikot elossaoloennusteet vaikuttivat tulevan yllätyksenä jopa kokeneille syöpälääkäreille, joita haastattelimme MOT-ohjelmaan.
Keuhkosyövän kohdalla syitä on etsitty Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Siinä todettiin, että Suomessa pääsy perusterveydenhuoltoon on hidasta, vastassa on usein aluksi hoitaja eikä lääkäri ja kuvantamisiakin tehdään meillä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Kun julkaisimme artikkelin Suomen muita maita huonommista hoitotuloksista, sadat suomalaiset kävivät kommentoimassa juttua.
Saimme myös runsaasti yhteydenottoja ihmisiltä, joilla oli asiasta omakohtaista kokemusta.
Esiin nousi vahva viesti: tutkimuksiin pääseminen voi olla tolkuttoman vaikeaa. Ihmisten oireita ei välttämättä oteta tosissaan, vaikka pääsisikin lääkärille asti.
Yskä ei ole aina vain yskä. Joskus se voi olla tappava oire.
Syövät pääsevät leviämään, ennusteet heikentymään. Ihmisiä kuolee."
Analyysi: Suomi antaa syöpäpotilaiden kuolla muita Pohjoismaita aiemmin, ja siitä on oltu hämmentävän hiljaa
Suomessa olisi syytä miettiä laajasti, miten syöpäpotilaita halutaan hoitaa, kirjoittavat tutkivat toimittajat Kirsi Karppinen ja Minna Knus-Galán.
yle.fi
/img-s3.ilcdn.fi/7c2d9cbf5abac56cf4e4ced3e0e32e55c2669bcc5723be1748498885cd225fe4.jpg)
