V
vierailija
Vieras
Nykyään päiväkotien henkilöstön koulutusvaatimukset ovat osittain hyvin korkeat, esimerkiksi osa hoitohenkilökunnasta on opiskellut jopa 5 vuotta yliopistossa. Tämä näkyy myös palkassa, koska varsinkaan korkeakoulutettua ihmistä ei saa töihin kovin pienellä palkalla.
Samaan aikaan sekä vanhemmat että lapset kuitenkin arvostavat päivähoidossa eniten sitä, että henkilökunnalla on aikaa lapsille, eli he ehtivät olla lasten kanssa ja kuunnella näitä. Eikä suinkaan sitä, mitä ns. viralliset tahot eniten painottavat eli mahdollisimman kehittyneiden opetustuokioiden pitämistä lapsille ja suunnitelmien ja vastaavien paperitöiden tekemistä (ts. sitä mitä siellä yliopistossa opetetaan).
Nähdäkseni päivähoidosta olisi mahdollista käytännön tasolla saada huomattavasti parempilaatuista siten, että tingittäisiin henkilökunnan koulutusvaatimuksista, jolloin myös palkkoja voitaisiin laskea, ja siten olisi mahdollista palkata enemmän henkilökuntaa ryhmiin. Esimerkiksi 4 aikuista per 20 lasta. Tavallinen lastenhoito kun ei kovin paljoa ihmiseltä vaadi, lähinnä kyvyn tulla toimeen lasten kanssa, pitkän pinnan/rauhallisuuden ja taidon hallita isoa lapsiryhmää. Myöskään viimeksimainittua ei opita yliopiston tenttikirjoista vaan käytännön työssä.
Hyvä ratkaisu tulevaisuudessa voisi olla, että päiväkodeissa vain johtajalla olisi lastentarhanopettajan pätevyys, ryhmissä yhdellä lastenhoitajan pätevyys (joka voisi olla oma lyhennetty nimenomaan päiväkoteihin keskittyvä tutkintonsa eikä nykyinen keinotekoisen pitkä lähihoitaja-sillisalaatti) ja lopuilla kolmella työntekijällä perhepäivähoitajan pätevyys. Lastenhoitajalle maksettaisiin nykytyyliin 2000 euroa kuussa ja perhepäivähoitajan pätevyydellä oleville esim. 1600 euroa kuussa. Tällä saataisiin merkittävät säästöt yhden henkilön palkkakuluihin ja samalla hoidon laadun olennainen parantuminen, kun henkilökunnan lisääntyessä lapset olisi aikaa ottaa huomioon yksilöinä.
Samaan aikaan sekä vanhemmat että lapset kuitenkin arvostavat päivähoidossa eniten sitä, että henkilökunnalla on aikaa lapsille, eli he ehtivät olla lasten kanssa ja kuunnella näitä. Eikä suinkaan sitä, mitä ns. viralliset tahot eniten painottavat eli mahdollisimman kehittyneiden opetustuokioiden pitämistä lapsille ja suunnitelmien ja vastaavien paperitöiden tekemistä (ts. sitä mitä siellä yliopistossa opetetaan).
Nähdäkseni päivähoidosta olisi mahdollista käytännön tasolla saada huomattavasti parempilaatuista siten, että tingittäisiin henkilökunnan koulutusvaatimuksista, jolloin myös palkkoja voitaisiin laskea, ja siten olisi mahdollista palkata enemmän henkilökuntaa ryhmiin. Esimerkiksi 4 aikuista per 20 lasta. Tavallinen lastenhoito kun ei kovin paljoa ihmiseltä vaadi, lähinnä kyvyn tulla toimeen lasten kanssa, pitkän pinnan/rauhallisuuden ja taidon hallita isoa lapsiryhmää. Myöskään viimeksimainittua ei opita yliopiston tenttikirjoista vaan käytännön työssä.
Hyvä ratkaisu tulevaisuudessa voisi olla, että päiväkodeissa vain johtajalla olisi lastentarhanopettajan pätevyys, ryhmissä yhdellä lastenhoitajan pätevyys (joka voisi olla oma lyhennetty nimenomaan päiväkoteihin keskittyvä tutkintonsa eikä nykyinen keinotekoisen pitkä lähihoitaja-sillisalaatti) ja lopuilla kolmella työntekijällä perhepäivähoitajan pätevyys. Lastenhoitajalle maksettaisiin nykytyyliin 2000 euroa kuussa ja perhepäivähoitajan pätevyydellä oleville esim. 1600 euroa kuussa. Tällä saataisiin merkittävät säästöt yhden henkilön palkkakuluihin ja samalla hoidon laadun olennainen parantuminen, kun henkilökunnan lisääntyessä lapset olisi aikaa ottaa huomioon yksilöinä.