Pahinta mitä sinulle on sanottu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja saarasimeoni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

saarasimeoni

Vieras
Mikä on pahinta mitä sinulle on sanottu?
Minulla oli asumuseron aikana yksi hyypiö, joka sanoi minua huoraksi ja lapsiani kusipäiksi. Silloin tuntui tosi pahalta. Mutta onneksi hän näytti heti mikä on miehiään ja hälytyskellot soivat. Sen miehen kanssa olisi henki mennyt. Onneksi löysi heti uuden kun jätin.

Palasin yhteen rakkaan aviomieheni luokse ja elämä hymyilee. Onnea auvoista onkin kestänyt ihmeen kauan. Nyt tuli eka mielenpahoitus. Olimme huhtikuussa laittaneet nurmikkoa yhdessä ja mieheni kylvi siihen siemenet ja kalkitsi. Nyt kuukausi myöhemmin hän sanoo pokkana että hän yritti minulle sanoa ettei nurmikkoa olisi pitänyt vielä kylvää. Olisin voinut lyödä häntä kun hän moneen otteeseen vakuutti että yritti estää nurmikonkylvön. Itse kylvi!!! muka mun vika.
Kyllä olin vihainen, nyt olen jo lauhtunut mutta luottamus pikkuisen horjui.
 
Mä poden kovaa vauvakuumetta, eikä ehkäisyäkään ole käytetty 1,5 vuoteen. Mutta vauvaa vaan ei kuulu, ja ukkoni sanoi "vitsinä", et "eikö olekin hyvä ettet sä saa vauvaa". Tuo loukkasi syvästi!
 
Mustalaisnainen sanoi minulle kun hänen asiansa ei hoitunut HETI: Syö paskas mongoloidi.
Hienoa vai mitä?
Arvaatte varmaan ettei se kovin paljon nopeuttanut asian hoitoa...ryhdyin ns.espanjalaiseen lakkoon..erittäin kohteliaana kaiken lisäksi.
 
Kun menetin neitsyyteni 18-v. pitkäaikaiselle (ex-)poikaystävälleni, hänen ystävänsä haukkuivat minut huoraksi.

Baarissa eräät tuntemattomat "tosiuroot" tulivat kommentoimaan ulkomuotoani: "Oisit muuten tosi kivan näköinen, mut oot liian läski." (170cm/58kg) Vitutti suunnattomasti, kun olin viimeinkin päässyt eroon niistä "Hui kauhee, kun sä oot laiha" kommenteista 4 kilon lihomisen jälkeen.

Toki on kaikenlaista muutakin, mut nämä nyt vastakkaisen sukupuolen kanssakäymisen suhteen tuli mieleen.
 
Vuoden vauvaa yritettyämme mies (2 lasta edellisestä liitosta) totesi suutuksissaan "maho lehmä". Huoritteluun riitojen aikana en ole totuttautunut miehen piintyneestä tavasta huolimatta, hän on myös tottunut edellisessä liitossaan kuulemaan aina olevansa pienimunainen homo. Kaikenlaisia liittoja...?!
 
En muista missä yhteydessä tämä tuli sanotuksi, mutta exäni kerran juovuspäissään käski minun ampua itseni. Todella loukkaavaa ja typerää. Ilmeisesti hän kuitenkin itse koki tärkeäksi sanoa ajatuksensa ääneen. Ymmärrettävistä syistä jätin miehen jonkin ajan kuluttua (tuo ei ollut suinkaan silti ainoa syy välirikkoon, lisäksi oli mm. rattijuopumus, josta tuli tuomiokin).
 
Alkuperäinen kirjoittaja saarasimeoni:
Mikä on pahinta mitä sinulle on sanottu?
Minulla oli asumuseron aikana yksi hyypiö, joka sanoi minua huoraksi ja lapsiani kusipäiksi. Silloin tuntui tosi pahalta. Mutta onneksi hän näytti heti mikä on miehiään ja hälytyskellot soivat. Sen miehen kanssa olisi henki mennyt. Onneksi löysi heti uuden kun jätin.

Palasin yhteen rakkaan aviomieheni luokse ja elämä hymyilee. Onnea auvoista onkin kestänyt ihmeen kauan. Nyt tuli eka mielenpahoitus. Olimme huhtikuussa laittaneet nurmikkoa yhdessä ja mieheni kylvi siihen siemenet ja kalkitsi. Nyt kuukausi myöhemmin hän sanoo pokkana että hän yritti minulle sanoa ettei nurmikkoa olisi pitänyt vielä kylvää. Olisin voinut lyödä häntä kun hän moneen otteeseen vakuutti että yritti estää nurmikonkylvön. Itse kylvi!!! muka mun vika.
Kyllä olin vihainen, nyt olen jo lauhtunut mutta luottamus pikkuisen horjui.


Siis hä? Miehes ei sanonut ton pahemmin, vaikka kävit panettamassa itseäs jonkun luuserin luona, kun halusit asumuseroon? Vai tietääkös se edes siitä?
Olikos se ruoho sen vihreämpää aidan toisella puolella?

 
Alkuperäinen kirjoittaja nyyh...:
Vuoden vauvaa yritettyämme mies (2 lasta edellisestä liitosta) totesi suutuksissaan "maho lehmä". Huoritteluun riitojen aikana en ole totuttautunut miehen piintyneestä tavasta huolimatta, hän on myös tottunut edellisessä liitossaan kuulemaan aina olevansa pienimunainen homo. Kaikenlaisia liittoja...?!

Todella, mukaanlukien sinun liittosi, huorittelua ja lehmäksi haukkumista, luojan onni viattomalle vauvalle ettei sattunut syntymään noin hirveään liittoon... kerro nyt hyvä ihminen ainakin että kyseinen pienimunainen homo on sinulle jo ex..?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sada:
Ex-poikaystäväni sanoi humalassa raivoissaan että "oisit kuollu siihen syöpään". Olin juuri toipumassa pitkän sairastamisen jälkeen. Silloin muserruin.

Toi on tosi alhaisesti sanottu. Miten kävi? Pyysikö edes anteeksi?

 
Ei edes muistanut mitä oli sanonut, oli järkyttynyt ja pyyteli anteeksi. Eipä anteeksi pyytelyt enää auttaneet, oli niin uskomattoman pahasti sanottu. Oli muutenkin kännissä haukkunut minua jo aiemmin ja alkoi muuttua aggressiivisemmaksi. Jälkeenpäin lause on kummitellut mielessä ja tuottanut pahaa mieltä. Siihen loppui se suhde. Onneksi :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sada:
Ei edes muistanut mitä oli sanonut, oli järkyttynyt ja pyyteli anteeksi. Eipä anteeksi pyytelyt enää auttaneet, oli niin uskomattoman pahasti sanottu. Oli muutenkin kännissä haukkunut minua jo aiemmin ja alkoi muuttua aggressiivisemmaksi. Jälkeenpäin lause on kummitellut mielessä ja tuottanut pahaa mieltä. Siihen loppui se suhde. Onneksi :)

Tuli paha olo sun puolesta. Yksi pahimpia asioita sanoa toiselle on just tollaset vastenmieliset kuitit. Eräs sukulainen sanoi taannoin mummilleni: "voi kun pääsis susta ja kuolisit" Olin ihan sairaan vihainen mummin puolesta. Sanoja ei edes pyytänyt anteeksi, vaan oikeutti itsensä. Mummi taas yritti ymmärtää, mutta näin miten tuo lause loukkasi häntä syvästi. Minulla meni välit tohon sukulaiseen. Jos ei osaa käyttäytyä, niin sitten ei. En edes yritä ymmärtää tuollaista käytöstä.

Tsemppiä sulle!

 
Niin, uskomatonta kuinka alas ihminen voi vajota. Täytyy olla jotenkin päästä vinksahtanut että tulee edes mieleenkään sanoa jotain noin kamalaa. Tuo ex wifenkin teksti järkytti. Mielestäni tuollaista ei edes tarvitse antaa anteeksi. Kauheaa ja alhaista toivoa toisen ihmisen kuolemaa, mummosi on ollut varmaan todella surullinen. Ihan hyvä vaan että olet katkaissut välit, varsinkaan jos henkilö ei ole katunut sanomisiaan. Miettiköön mitä on tullut tehtyä. Onneksi mulla on nyt ihana mies ja lapsi, ja olen parantunut syövästä.
 
Meidän parisuhteessa on mies haukkunut minut huoraksi ja minä miehen pienimunaiseksi. Ilmeisesti ollaan kuitenkin päästy näistä yli ja antanut anteeksi, kun ei kumpikaan hirveesti enää näistä muistuttele ja muutenkin menee ihan hyvin... ainakin nyt. :D
 
Perjantaina juovuksissa isäntä jauhoi n. 3 tuntia samaa levyä, kuinka minä huoraan ja jaan itseäni. Siis ihan ilman syytä, oma itsetuntonsa vain on nollassa. Tuon ajan kuunneltuani hermostuin minäkin, ja löin ukolta silmän verisen sinimustaksi, ihan vaan avarilla. Koskapa en kauhean voimakas ole, on täytynyt osuman olla napakymppi. Ikinä ennen en ole mitään vastaavaa tehnyt, ja tukkoon meni isännänkin moottoriturpa.
Nyt se makaa kotona peiton alla; ei kuulemma kehtaa mennä töihin ja kertoa että puolitoistametrinen vaimo kumautti. Kyllä minä voisin soittaa ja kertoa... :D
 
Väkivaltahan on oikeutettua silloin kun sitä harjoittaa vain kerran, hyvästä syystä ja itseään isompia kohtaan. Naurattaa tosiaan niin, että vatsaan sattuu.
 
Eka vakavampi poikaystävä jäi aikoinaan kiinni siitä, että hänellä oli toinen suhde (oli toisen naisen kanssa kihloissa). Minä olin hänelle kertonut aiemmin, miten minulla on vaikea suhde ulkonäkööni. Kun kerroin miehelle, että olin saanut selville hänen toisesta suhteestaan, niin mies haukkui minut samantien törkeän rumaksi ja että hän oli tehnyt vain hyväntekeväisyyttä pannessaan minun kaltaista rumilusta, jota kukaan ei huoli. Tekipä hyvää itsetunnolleni!!!! Meni useampi vuosi, että aloin uskoa, että olen normaalin näköinen ja oikeutettu parisuhteeseen. Kuitenkin tuosta nuoren naisen nujertamisesta jäi jotakin traumoja, koska jos mieheni kehuu peppuani kauniiksi tai hiuksiani ihanaksi, niin minun on tosi vaikea ottaa kehuja vastaan tai kuvitella, että mies tosiaan tarkoittaa sitä mitä hän sanoo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Periaatteessa väkivaltaa vastaan:
Perjantaina juovuksissa isäntä jauhoi n. 3 tuntia samaa levyä, kuinka minä huoraan ja jaan itseäni. Siis ihan ilman syytä, oma itsetuntonsa vain on nollassa. Tuon ajan kuunneltuani hermostuin minäkin, ja löin ukolta silmän verisen sinimustaksi, ihan vaan avarilla. Koskapa en kauhean voimakas ole, on täytynyt osuman olla napakymppi. Ikinä ennen en ole mitään vastaavaa tehnyt, ja tukkoon meni isännänkin moottoriturpa.
Nyt se makaa kotona peiton alla; ei kuulemma kehtaa mennä töihin ja kertoa että puolitoistametrinen vaimo kumautti. Kyllä minä voisin soittaa ja kertoa... :D



Yleensä se on toisinpäin. Akka nalkuttaa ja motkottaa minkä kerkeää ja sitten mies antaa sille turpaan, ihan oikeutetusti.
 
No joo, uskon kyllä että monelta mieheltä hermo menee akan singerimäistä naputusta kuunnellessa. Ja kun useasti me naiset olemme verbaalisesti miehiä lahjakkaampia. Mutta eikö heikompaa kohtaan vois keksiä jotain muuta kuin fyysinen ylivalta jos sanoissa häviää; vaikka kaljat naamalle tai visa viikoksi pois? Tai millainen keino sitten kenellekkin tehoaa. Luulis hiljentävän monen vaimon. Eikä tule sitten annettua sitä asetta: "mulla on niin väkivaltainen mies.." Pahimmassa tapauksessa mies saa tuomion ja vaimoparkaa säälitään. Ja nalkutusta, aliarvioimista yms. on saattanut jatkua ennen kohtalokasta kuonoonvetoa jopa vuosia.

Mieheni kysyi minulta että kadunko tekoani? Sanoin että kadun, sitä etten ottanut halkoa ensin käteeni. oli se sen verran järkyttävää solvaamista.
 

Yhteistyössä