Pahimmat synnytyksen jälkiseuraukset?

Kyllä varmaankin jälkisupistukset. Mulla ainakin oli tosi kovat juurikin imetyksen yhteydessä. Tuntui siltä että "justhan mä synnytin! Taasko se alkaa!" Siihen vaikutti varmasti se,että istukka oli repaleinen, ja "loppu" tuli ulos vessassa käydessä vasta muutama viikko synnytyksestä!!!
...ja myös tosiaan ne peräpukamat...ei meinanneet parantua.
mieletön kiitos silti haikaranpesän kätilöille. Parempia ei olis voinut olla! :flower:
 
Mulle kans pussikaupalla verta ja nesteitä ja suonet turpos ja tulehtu ja sekin sattu ihan sairaasti! Päätä ku nostin tyynyltä, niin taju meni jo sillon.

Onneks kuopuksen synnytys helpompi, vaikka siinäkin repesin ihan härregoodisti elikkäs paljon. :eek: :x

Pelottaa jo toi ponnistus tästä kolmannesta ja sen aiheuttamat repeytymät... :'( (1. 55min ja 2. 22min)
[/quote]

Mulla kans tulehtu suonet, kun annettiin niin voimakasta hyytymistekijälääkettä. Ja se kipu oli kans tosi kauheeta.

Mulla on myös ollut ponnistusvaiheet pitkät ja kauheet. Yli tunnin kaksi ekaa. Pelkäsin myös ennen kolmatta synnytystä sitä, mutta helpolla pääsin:)
En voinut uskoa, että se oli ohi viidessä minuutissa! Mä olin varautunut taas siihen kauhean pitkään kidutukseen. Toivottavasti sullakin käy niin:)
 
Tosi kipeät haavat välilihanleikkauksen ja repeämisen myötä, järkyttävät jälkisupistukset ja kauhee vaippaihottuma, kun jälkivuoto kesti kauan. Mun iho ei oikein kestä siteiden käyttöä. Käytin eri merkkejäkin, mutta silti peppu ihan ruvella.
 
Katiaana
NO en tiiä oliko tää kamalin, mutta yököttävin...... :x

Poika syntyi edellisenä päivänä ja jälkeisiä tuli aivan sikana!!
No sitte seuraavana päivänä menin aamupalalle ja kesken ruuan alko tuntua että hitto, jotain syntyy....... pääkö???!!!!
Lähdin siltä seisomalta vessaan, ja heti kun laskin housut mun ala päästä tuli minun OMAN pään kokonen verihyytymä... ja hourioissani sitten vetäsin pytyn......
No, se meni tukkon ja vesi alkoi nousta (verinen vesi)

Hain henkilö kunnan paikalle..............

No, siihen loppu mun jälki vuoto, eikä tosiaan tullu enää mitää, rätit sai unohtaa.....
Mutta se oli niin oksettava!!!!!!! :x
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 11.02.2006 klo 22:50 Teressa kirjoitti:
Rintatulehdus, 40 asteen kuume.
Mulla kans! Viikko synnytyksen jälkeen heräsin kotona siihen, että palelin aivan horkassa. Mitään muita oireita ei ollut kuin 40 asteen kuume ja karmea päänsärky. En heti osannut ajatella rintatulehdusta, kun rinnat ei olleet yhtään punoittavat/kipeät. Olin aivan varma, että mulla on aivokalvontulehdus.
 
synnytyksestä 3 kk
Voi kun oon niin huojentunut luettuani tätä ketjua..! Mulle meinaan tuli ponnistusvaiheen tuloksena kans hirveät pukamat, melkein luumun kokoiset, aivan kamalat... Luulin, että olen maailman ainoa ihminen, jolla on peräpäässään jotain niin kuvottavaa. Vauva oli ihana, synnytys ihan positiivinen kokemus ja kaikki muukin hyvin. Itkin kuitenkin sairaalassa jatkuvasti noiden pukamien takia. Olin aivan lyötynä ja masentunut. Häpesin niitä niin paljon ja olin vakuuttunut, etten koskaan enää kehtaa harrastaa seksiä tai edes riisuutua missään, missä on muita ihmisiä. Onneksi pukamat vetäytyivät pois melkein täysin muutaman viikon sisällä. Vieläkin ne tosin vuotavat välillä verta.

Kiitos ihmiset, että kerroitte, että teilläkin on ollut pukamaongelmia! En olekaan ainoa...

 
Jälkisupistukset, venyttyneet suolet, virtsarakon pää pullahti ulos ponnistaessa, samasta syystä myös peräpukamat. Eli vessassa käynti oli yhtä he.......tiä. Rintatulehdus ja molemmissa kainoloissa olleet maitorauhaset, jotka oli kipeät kun mitkä. Sanomattakin selvää, että meidän perheessä isä ei päässyt isyyslomallaan helpolla. Raukka laihtui 2 viikossa 5 kiloa! Sillon aattelin ettei ikinä enää ja kappas vaan, toinen on tulossa:)
 
neljäs
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.07.2005 klo 22:12 pikkubertta kirjoitti:
Täysin ruvella olleet rinnanpäät, kipu oli aivan hirvee, sitten vielä kätilö sanoi että laitetaan niihin sitruunanmehua - hyvä etten läväyttäny tätiä

Mulla kyllä auttoi tuo sitruunamehu-shokkihoito :D
Käytän ens kerrallakin...
 
suurperheellinen
Ekan kanssa ja tokan kanssa kova verenhukka sektion jälk.päivänä,tuli kuin saavista ja sain verensiirtoja.Kolmonen ja nelonen tuli alateitse,suht helposti ja toipuminen oli nopea.Eikä mitään verensyöksyjä..ainoo paha oli jälkisupistukset ja nelkun kanssa kun koko oikee puoli meni tunnottomaksi epparin jälkeen,ei pysyny ees silmä auki.Oli vähän Frankestein-olo.
 
Nonnniii
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.03.2006 klo 20:00 sipsip kirjoitti:
hyi hitto... mä en taida halutakaan synnyttää ikinä... milläköhän tän vauvan sais masusta poies???
:$ :x :$ :x :$ :x :$ :x :$ :x :$ :x :$ :x :$ :x :$ :x :$
Sektiolla. Hae pelkosektio. Sano syyksi tää kaksplussan palsta joka kertoo totuuden. Näin tein mäkin. :whistle:
 
huh
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.07.2005 klo 20:21 päppänä77 kirjoitti:
APUA \|O :ashamed: :x mite täs nyt uskaltaa lainkaan aatellakkaa alkavasa tehä vauvvaa :O

Huih
No mutta eihän nyt kaikilla oo mitään vaivoja noista. mä en tiedä peräpukamista, epparihaavoista Yms. mtn ja alakautta synnytin.

:wave:
 
Tosiaan, ei kaikilla ole mitään vaivoja. Itse synnytin sektiolla (en omasta tahdostani kylläkään) ja koin päässeeni huonekavereitani helpommalla...voi sitä voihketta :D Olihan se haava nyt tietenkin arka, mutta ei mitenkää "järjettömän" kipeä. Saman iltana nousin käymään pesulla (sektio aamuyöstä). Nyt toinen synnytys edessä kesällä ja toivon saavani alteitse synnyttää.
 
tittaF
Hirveä, sanoinkuvaamaton kipu kun kohduns. aukeni 8cm 2tunnissa. Ja ponnistaminen ilman epiduraalia... epparihaava+repeämä (turvotus ja kipu) kipeät 1kk, pukamat jne... Hätäsektiolla mun jälkeen leikatut ohitti mut käytävällä kävellessäni kun hain ruokaa, jouduin niin hitaasti laahustamaan. taatusti ei sektiohaava olis ollut niin kipee. Pahinta oli kuitenkin se, että mietin yhä uudestaan vieläkin (3kk synnytyksetä) että kätilöt ei ymmärtäneet, oli tosi nuivat kätilöt, eivät lukeneet mun etukäteistoiveita ja olivat kylmiä ja "kliinisiä". Tuo ja #&%?$!* kivut saivat minut valitsemaan seuraavaan synnytykseen sektion synnytystavaksi. (Lääketieteellinenkin syy olisi, lapsi yli 5kg)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 11.04.2006 klo 21:36 huh kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.07.2005 klo 20:21 päppänä77 kirjoitti:
APUA \|O :ashamed: :x mite täs nyt uskaltaa lainkaan aatellakkaa alkavasa tehä vauvvaa :O

Huih
No mutta eihän nyt kaikilla oo mitään vaivoja noista. mä en tiedä peräpukamista, epparihaavoista Yms. mtn ja alakautta synnytin.

:wave:
Niin eipä sitä voi etukäteen ennustaa mitä tulee.
Riski pitää vaan ottaa jos lapsen haluaa.

Mulla oli suunnilleen kaikki epparista peräpukamiin jne. mutta kyllä silti kannatti uskaltaa tehdä vauva! :heart:
 
No mulla koko synnytys kesti kolme ja puoli tuntia.heti sen jälkeen painelin suihkuun ja sitten isin kanssa vauvaa pesemään =) että mulla ei kyllä ollut mitään yhtään pahoja jälkiseurauksia tottakai paikat nyt oli hellänä sen lälkeen ja tuntui kun olisi ollut painetta ala vatsassa sekä alpäässä mutta olin vain niin onnellinen nyytikästäni etten sellaisia paljon edes miettinyt :heart: veskissä käynti kyllä pelotti mutta hyvinhän se meni :) paljon luumuja vaan niin masutoimii..enkä kyllä veskireissujen jälkeen mitään pyyhkinyt alapäätäni muutamaan päivään käsisuihkutus.. =)
 
Esikon syntymä otti voimille, ponnistusvaihe oli tunnin verran ja sai äheltää ilman supistuksia, kun laantuivat lähes tyystin => repeämä ja alpään paha turvotus, pissiminen onnistui vain katetrilla, jääpalakäärettä joutui alapäässä pitämään turvotuksen laskemiseksi. 2 krt pyörryin vessareissujen yhteydessä ennenkuin todettiin alhainen Hg 85, mutta kaikesta huolimatta toipuminen oli nopeaa viikonpäästä käveltiin 4 km:n lenkki ja kahden viikon päästä mentiin vaativaan maastoon kävelylle. Tosin mies sai hoitaa vaunujen työntämisen. Jälkivuodot kestäneet 5-6vkoa ja se ei ole ollut kesäaikaan kovin kivaa.
Kuopuksesta olisin voinut lähteä jo saman vuorokauden aikana kotiin, mutta 2vrk pitivät sairaalassa. Nopea ja helppo synnytys tosin paljon paljon kivuliaampi kuin ensimmäinen (ei voitu enää epiduraalia antaa, kuten ekalla kerralla, jolloin kipujen puolesta olo oli kuin taivaassa).
 
minä taidan myös olla melko onnekas noiden jälkiseurausten suhteen. nää "normaalit" pitkä jälkivuoto, epparihaavan aristus, kipeet rinnanpäät ym. nyt oli mut suht. nopeesti ja hyvin toivuin. mut haluisin sanoo vaan vinkkinä täällä (kun tuntu et ummetus vaivas monia) et alkakaa ihmeessä syödä kuivattuja luumuja HETI synnytyksen jälkeen. siis mä tein semmosia omia "coktaileja" siten et laitoin kuivattuja luumuja (3-4kpl) lasiin ja vettä päälle, ja sit antaa niitten turvota. kaks kertaa päivässä kun söin tollasen satsin niin vatsa toimi ku unelma! ja aion seuraavan kerran toimia samoin... :) :)
 

Yhteistyössä