J
Jolene
Vieras
Mä oon ollu vaimona kiltisti kotona monet vuodet täs, niiin etten oo juuri ruokakauppoja ja asioilla käyntiä kummempia päässy taloudellisen tiukkuuden (ja ehkä miehen mustasukkaisuuden) vuoksi käymään. En siis edes frendejä ole nähny kun asuvat toisilla paikkakunnilla.
Joten minulla on sitten korkeintaan muutaman kerran per/vuosi ollu tapana käydä piristykseksi...yllätys yllätys...kirkossa!
No mun rakkahin mieheni sitten tässä viimekäyntini jälkeen pääsisäispyhänä kun mul meni kotiin tuloaika sieltä hiukan yli (puolituntia) niin hermostu niin että riita tuli.
Hän jopa sanoi pahasti...ettei häntä haittais jos se "luola" (siis kirkkomme) palais poroksi kun minä siellä ravaan kuulema jatkuvasti! Mä tietty olin ymmällään, kun ei ois uskonu hänen puhuvan tollasta. Vaikka yritin puolustella kirkkoa ja todella harvoja käyntejäni siellä, sekä sitä että mitä jos joskus mentäsi siellä naimisiin, ristiäisistä puhumattakaan, niiin hän ei silti ollut tuosta suuttumisestaan/sanomisestaan pahoillaan, vaan sitten uhkasi jo kirkosta eroamisella ettei ainakaan hänen verorahoilla sitä "luolaa" ylläpidetä ns.tyhjää. Lisäks mies kyseenalaisti koko Korkeimman olemassaolon, josta myös olin yllättynyt, koska suhteemme alussa hänkin kertoi uskovansa (muistaakseni)
Siis siksi tänne kirjoitin kun en saanu tämän vuoksi rauhaa, koska ainakin mun mielestä tuo oli mieheltäni julmasti sanottu, mä itse en edes uskaltais uskon asioilla noin "leikkii" vaikken mihinkään ns.lahkoon kuulukaan.
Tuon riidan jälkeen ei ole puhuttu asiasta ja hän on rauhallinen itsensä, mutta tiedän että jos ottaisin asian puheeksi hän hermostuu...
Joten minulla on sitten korkeintaan muutaman kerran per/vuosi ollu tapana käydä piristykseksi...yllätys yllätys...kirkossa!
No mun rakkahin mieheni sitten tässä viimekäyntini jälkeen pääsisäispyhänä kun mul meni kotiin tuloaika sieltä hiukan yli (puolituntia) niin hermostu niin että riita tuli.
Hän jopa sanoi pahasti...ettei häntä haittais jos se "luola" (siis kirkkomme) palais poroksi kun minä siellä ravaan kuulema jatkuvasti! Mä tietty olin ymmällään, kun ei ois uskonu hänen puhuvan tollasta. Vaikka yritin puolustella kirkkoa ja todella harvoja käyntejäni siellä, sekä sitä että mitä jos joskus mentäsi siellä naimisiin, ristiäisistä puhumattakaan, niiin hän ei silti ollut tuosta suuttumisestaan/sanomisestaan pahoillaan, vaan sitten uhkasi jo kirkosta eroamisella ettei ainakaan hänen verorahoilla sitä "luolaa" ylläpidetä ns.tyhjää. Lisäks mies kyseenalaisti koko Korkeimman olemassaolon, josta myös olin yllättynyt, koska suhteemme alussa hänkin kertoi uskovansa (muistaakseni)
Siis siksi tänne kirjoitin kun en saanu tämän vuoksi rauhaa, koska ainakin mun mielestä tuo oli mieheltäni julmasti sanottu, mä itse en edes uskaltais uskon asioilla noin "leikkii" vaikken mihinkään ns.lahkoon kuulukaan.
Tuon riidan jälkeen ei ole puhuttu asiasta ja hän on rauhallinen itsensä, mutta tiedän että jos ottaisin asian puheeksi hän hermostuu...
