Paha repeäminen 1.synnytyksessä, miten synnytit toisen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ellanlella
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Ellanlella

Vieras
Vaikea muotoilla tota otsikkoa...

Asiaan! Kun synnytin esikoistani vuonna -05 repesin pahasti, melkeen peräsuoleen asti =(
Vauvan sydänäänet laski niin vaavi piti avittaa imukupilla ulos. Ja repeämä sitten tosiaan oli hurja. En tiedä johtuiko iso repeämä imukupista vai repesinkö ihan muusta syystä. Ponnistusvaihekin jäi lyhyeksi, 8min.

Nyt odotan toista, LA 24.2-08 ja neuvolassa sanottiin että tarttee mennä synnytystapa arvioon sitte rv36 että nähdään onko tulossa iso vauva. Jos on iso niin voi olla että joudun synnyttämään keisarileikkauksella =( Koska alatie synnytyksessä voi taas revetä paikat ja peräsuoli alkaisi ehkäpä valskaamaan...YÄK!

Onko kenelläkään kokemusta siis tällaisesta? En tahtoisi millään keisarileikkausta..
 
Esikoinen oli syntyessään 3500g painava pienipäinen tyttö ja siltikin kolmannen asteen repeämät peräsuoleen asti.Toisen odotusaikana tutkittiin ja päädyttiin alatiesynnytykseen eikä repeämiä juuri tullutkaan vaikka vauva painoi 3950g, kolmas lapsi painoi jo sitten 4500g eikä tässäkään synnytyksessä tullut juuri repeämiä pari tikkiä laitettiin.
Nyt odotan neljättä ja synnytystapaa mietitään ei tuon ensimmäisen synnytyksen repeämän takia vaan sen että tulokas näyttää isommalta kun kolmas lapsi ja silloin alkaa jo lantion mitat "tulemaan vastaan" itsekään en sektiota halua kun siinä tapauksessa että joko oma tai vauvan terveys olisi vaarassa!
 
Mua kans on mietityttänyt sama asia. -05 synnytin kans imukupin avulla esikoisen ja pahat repeemät tuli:( Mulla la 4.2.-08. Synnytystapa-arvio tehdään ainakin täällä kai joka kerta, oli sitten synnytys mennyt miten tahansa edellisellä kertaa. Kysyinkin jo yhdeltä lääkäriltä että miten mahtaa käydä toisen synnytyksen kanssa niin sanoi että tod.näk. ei vaikuta edelliset repeemät mitenkään, että seuraavassa ei välttämättä tuu ollenkaan repeemiä. Pakko kai se on uskoa vaikka vähän pelottaakin! Mieluummin kuitenkin synnyttäisin alakautta kuin sektiolla, uskon että siitä toipuu paremmin vaikka ite en synnytyksen jälkeen 2 viikkoon istunutkaan.
 
Hei,
synnytin esikon elokuussa -03. Repeämät olivat pahat, esim. peräsuolen sulkijalihas repesi. Korjausleikkauksen tehnyt lääkäri totesi, että alatiesynnytykset saavat nyt sitten jäädä. Toinen lapsi (syntyi -05) syntyikin sitten suunnitellulla sektiolla.
 
Ensimmäisen ja toisen lapsen välillä oli 8 vuotta. Ensimmäisen syntymän yhdessä käytettiin sikiön hapenpuutteen vuoksi imukuppia ja toinen kätilö painoi vielä kaksin käsin mahan päältä. Vauva, joka ei ollut kiertynyt loppuun asti, kiskottiin ulos yhden supistuksen aikana. Tuloksena repeämät emättimeen ja massiivinen verenvuoto. Maha avattiin, jotta nähtäisiin, onko vuoto sieltä. Ei ollut. Sain 6l verta ja henki oli mennä. Kätilö sanoi, että toisella kerralla voi käydä samoin tai sitten ei. Hiukan jännitti, mutta hyvin meni toinen kerta, ilman suurempia vuotoja. Olin 21v ensimmäisen synnytyksen aikaan. En tiedä, vaikuttiko nuori ikä siihen, että paranin nopeasti ja hyvin. Joitakin vuosia meni kuitenkin ennen kuin rohkeus riitti uusintayritykseen.
 

Yhteistyössä