Paha mieli iltatoimista vauvan kanssa (myötätuntoa kaivataan)...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Oi tätä äidin onnea :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

Oi tätä äidin onnea :(

Vieras
Vauvalla 5kk menossa lääkekuuri ja lääkkeen ottaminen on vauvasta jotain aivan kamalaa.

No tänään sitten oltiin jo aivan yliväsyneitä iltapuuron aikaan (neiti ei suostunut ottamaan iltaunia ennen yöunia) ja sitten piti antaa lääke. Yritin huijata puuron varjolla ja annoin lusikasta enkä ruiskusta, mutta tajushan tuo mistä on kyse ja armotonta huutoa.

No pakko oli antaa lääke, koska ihan järkky yskä ollut ja sitten otettiin lääkettä, puuroa, välillä syliin, lääkettä ja puuroa ja välillä syliin ja HIRVEE SYDÄNTÄ SÄRKEVÄ HUUTO KOKO AJAN!

Nyt neiti on jo nukkunut pitkän aikaa ja puurokin jäi kesken, koska ei suostunut sitäkään enää syömään. Maidon sentään söi ja sammui.

Nyt äidillä paha mieli, kun ilta meni tommoseksi ja tuntuu, että neitikin nukkuu todella rauhattomasti.
 
Kiitos. :) Ehkä se tästä taas. Ja tiedän, että kaikenlaista on varmasti vielä edessä. Mutta kun sitä aina haluaa vain parasta omalle pienelle kullannupulle eikä ikinä mitään pahaa.
 
Yritin aluksi antaa rennosti vaan ruiskeella maidon lomassa, mutta heti ekasta kerrasta alkaen hirvee huuto. Kaippa ei maku miellytä.

Silti pahanmakuiset d-vitamiinit ovat aina menneet mukisematta. En tiedä mikä tässä lääkkeessä on sitten jotain kauheaa. Onko hirveä haju, maku vai se, että sitä annetaan aika paljon. Sanoppa se...
 
muista kuitenkin et lapsen parasta sä ajattelet. se saattaa se hetki olla ihan kamalaa, mut se unohtuu melki saman tien. koita antaa lapselles hellyyttä tullaisen ikävän tilanteen jälkeen, jos auttais omaa oloa.
parastahan tietty ois kun sen lääkkeen sais annettua niin et laps ei olis väsyny, mut tsemppiä, sit kun lääkekuuri on ohi niin kaikki on taas paremmin. haleja.
 
Joskus tarkoitus pyhittää keinot... älä tunne pahaa mieltä, sillä lapsen parashan oli ja on, että hän saa lääkkeensä. Hän kun ei vielä itse sitä parastaan tiedä :hug:
 
:hug:

meillä taisteltu välillä samasta asiasta, ja huomattu, että nopeiten saa sen lääkkeen annettua, niin, että ottaa lapsen tiukasti syliin, niin että sen toinen käsi on sun kainalossa. Sitten vaan ruiskulla äkkiä sitä lääkettä melkein suoraan kurkkuun, määrästä riippuen joutuu parikin kertaa toistamaan, mutta nopeiten saa hoidettua noin.
Mutta eri ihmisillä toimii eri hommat. Ajattelin vain kertoa, jos siitä olisi hyötyä :)
 
:hug: :hug: Sympatiat sulle. Mäkin olen aina pitänyt itteeni aika karskina, ja periaate on että aikuiset määrää ja lapset tottelee, piste. Kyllä se silti sydäntä raastaa kun joutuu väkisin tekemään jotain, vaikka kuinka on lapsen parhaaksi. Tänäänkin jouduttiin imemään vajaa 2 v nenä kun on tukkeessa, eikä vielä osaa paperiin niistää. Taisteluks ja hirveeksi huudoksihan se sitten meni. Onneksi paha mieli lähtee nopeesti hellittelemällä pois, mutta se niiskutus sylissä on niin sydäntä särkevää.
 
:hug:
Lääke on lääke ja pakko antaa vaikka pahalta tuntuukin. Poskeen kannattaa nestemäiset ruutata, ei saa niin syljettyä.
Me on annettu väkisin ventolinea babyhalerilla, tuntu välillä että menee enemmän tukkoon kun riuhtoo ja huutaa siinä sylissä.
 

Yhteistyössä