Alkuperäinen kirjoittaja haukankatse:
Alkuperäinen kirjoittaja triplamama:
kyllä, monestikin. unessa, livenä, hiplaamassa, kolistelemassa, puhelinta tai kodin koneita kiusaamassa. komentelen niitä, ja kyllä ne uskoo, jos tahtoo olla rauhassa. pahin oli yks kuollut sukulaiseni, joka ramppas ALASTI meidän olkkarissa joka yö...suutuin ja käskin mennä muualle ja arvatkaapas mihin hän lähti samaisena yönä? siskoni luo...tuli peilistä oikein dramaattisesti. semmosia ne levottomat on. raukat.
Minusta tämä on pelottavaa, mutta kyllä minä tämän uskon. Olen aina uskonut, että aaveita on - mutta toivottavasti on totta, että ne näyttäytyvät vain niille, jotka ovat tarpeeksi vahvoja heitä näkemään (itse en olisi).
kauniisti sanottu, että olisin vahva...meillä tämä ominaisuus kulkee suvussa silleen, että isäni äiti näki henkiä, isäni näkee, minä näen ja poikani näkee. eli vuorotellen nainen ja mies sukupolvessa. mummoni aikanaan ehti onneksi opettaa minulle yhtä sun toista näistä asioista, joten en osaa pelätä. mummo sanoi, että niille pitää olla tiukkana ja komentaa, kyllä ne uskoo. ja kysyä mitä asiaa niillä on. tänä kesänä olen nähnyt muutaman kerran tossa pihalla mieheni isoisän (asunut tässä talossa), hän käy vain tsekkaileen, aika arka on. tosiaan, hassua miten nämä huuhaa-asiat on itselle osa tavallista elämää ja toiset ei edes usko. noh, henkinen kehitys on meillä kaikilla eri asteella.