Ovatko kaikki lestadiolais vanhemmat lapsirakkaita ja huolehtivatko he lapsista hyvin?

Jos on 15 lasta pienillä ikäeroilla niin onko se kaaosta missä kenellekään ei riitä aikaa ja hellyyttä vai onko se aivoista onnellisuutta?

 

Voi olla kumpaa tahansa. He eivät ole mitään kummajaisia, mutta usein perhe on kokonaisuus ja heillä vanhemmat lapset apuan pienempien hoidossa toisin kuin monilla muilla ei lestoilla. Miksi ihmeessä näitä kysellään jatkuvasti.

 

15 lasta pienillä ikäeroilla on mahdottomuus. Isossa perheessä lapsetkin pitävät huolta toisistaan. Varmasti löytyy joka lähtöön kasvttajia myös lestadiolaisvanhemmista.

 

eiköhän heitäkin ole moneen junaan, niin kuin meitä "ei lestojakin".... tiedän muutaman lestadiolais perheen ja kyllä niillä näyttää sama meno olevan kuin muillakin, sillä erolla vaan että ne äidit on todella väsyneen näköisiä... näillä mun tietämillä perheillä on lapsia 7-13 kipl...

 

Lapsia pidetään Jumalan lahjoina ja heistä huolehditaan hyvin. Kellään ei ole viittätoista lasta yhtä aikaa pieniä. Heillä on erilaiset tarpeet ja lapaset saa paljon syliä ja huomiota, myös niiltä isommilta murkkuikäisiltä jotka mielellään purkavat hellyyttä pienempiin. Lisäksi on laajat suvut ja ystäväpiirit. Paljon paremmin on asiat suurissa lestadiolaisperheissä kuin monissa pienissä tavisperheissä joissa vanhemmat tekee pitkää työpäivää ja lapset on käytännöllisesti katsoen heitteillä suurimman osan vuorokautta. Pidetäänkö tavisperheissä paljon sylissä esim. neljätoistavuotiaita? Mistä nämä murkut saavat läheisyyttä kun vanhemmilta ei sitä haluta eikä ole pieniä eikä suuria sisaruksia? Suuressa perheessä on paljon lämpöä ja välittämistä ja monin kertaiset ihmissuhdeverkostot pieniin perheisiin verrattuna

 

Varmasti osa on ja osa ei. Osa hoitaa lapsensa hellyydellä osa ei.Tuskin he siinä eroavat meistä muista.

 

Lapsia pidetään Jumalan lahjoina ja heistä huolehditaan hyvin. Kellään ei ole viittätoista lasta yhtä aikaa pieniä. Heillä on erilaiset tarpeet ja lapaset saa paljon syliä ja huomiota, myös niiltä isommilta murkkuikäisiltä jotka mielellään purkavat hellyyttä pienempiin. Lisäksi on laajat suvut ja ystäväpiirit. Paljon paremmin on asiat suurissa lestadiolaisperheissä kuin monissa pienissä tavisperheissä joissa vanhemmat tekee pitkää työpäivää ja lapset on käytännöllisesti katsoen heitteillä suurimman osan vuorokautta. Pidetäänkö tavisperheissä paljon sylissä esim. neljätoistavuotiaita? Mistä nämä murkut saavat läheisyyttä kun vanhemmilta ei sitä haluta eikä ole pieniä eikä suuria sisaruksia? Suuressa perheessä on paljon lämpöä ja välittämistä ja monin kertaiset ihmissuhdeverkostot pieniin perheisiin verrattuna

no en kyllä ihan tuotakaan allekirjottaisi... yhtälailla lestoillakin on perheessä ongelmia kuin muillakin...

 

Tässä kaupungissa avoimessa päiväkodissa ja Mll:n kahviloissa eniten lapsistaan huolehtivat usean lapset äidit. Monikin yhden tai kahden lapsen äiti kulkee naama norsunvitulla ja valittaa kuinka raskasta elämä on lasten kanssa. Energisimmät ja iloisimmat äidit on monen lapsen äitejä joita näkee myös ulkona ja puistoissa lasten kans touhuamassa. Olen myös huomannut että moni yhden tai kahden lapsen äiti lössähtää kun ei kuulemma ole aikaa huolehtia itsestä. Juurikasvu rehottaa ja läskit pursuilee kainaloon asti vedettyjen verkkareitten vyötäröltä. Ulos ei jakseta raahautua yhden Nico-Petterin kanssa ja ruuat on hamppeja ja ranskiksia. Usean lapsen äidit huolehtii itsestään ja lapsistaan. En puhu mistään uskonnoista mutta itse haaveilen suuresta perheestä ja uskon että minulla on energiaa ja rakkautta monelle lapselle.

 

ihan samallalailla ovat ihmisiä, kuin vain 1-2 lapsen äidit. Toiset hoitaa toiset ei. Mutta niistä puuttuu kokonaan ne deekuäidit yms luopiot, että jos laskis keskiarvon ni varmaan ois plussalla.