ote adhd lapsen hankalasta päivästä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vili vilperi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
ADHD on keksitty sairaus. Osa lääkäreiden ja lääketeollisuuden harjoittamaa puoskarointia. Nykyään mikä tahansa inhimillinen ominaisuus kelpaa sairaudeksi, jotta siihen voidaan myydä lääkettä ja hoitoa.
Täysin totta. Ja lääkkeillä voi korvata huonon vanhemmuuden siinä mielessä että napeilla saa helposti lapsen kuin lapsen apaattiseksi vihannekseksi joka on hiljaa ja kunnolla ilman komentamistakin.
 
[QUOTE="vieras";28743713]Täysin totta. Ja lääkkeillä voi korvata huonon vanhemmuuden siinä mielessä että napeilla saa helposti lapsen kuin lapsen apaattiseksi vihannekseksi joka on hiljaa ja kunnolla ilman komentamistakin.[/QUOTE]

No riippuu kyllä vähän mistä napeista on kyse.
 
Oho, mistäs tuollaisia nappeja saa? Meidän lapsi kyllä silmin nähden rauhoittuu ja keskittymiskyky paranee lääkityksellä, mutta ei hänestä ole kovin apaattista ja "kilttiä" tullut.
 
[QUOTE="vieras";28743713]Täysin totta. Ja lääkkeillä voi korvata huonon vanhemmuuden siinä mielessä että napeilla saa helposti lapsen kuin lapsen apaattiseksi vihannekseksi joka on hiljaa ja kunnolla ilman komentamistakin.[/QUOTE]

Näytä mulle yksikin suomessa adhd-lääkityksessä oleva lapsi, joka on apaattinen ja hiljainen. :D
 
Mun eskarilainen on aika erilainen adhd. Kiltti, kohtelias, uskoo tärkeät kiellot yms. Virtaa on aivan älyttömästi mutta väsyykin jossain vaiheessa. Oppimispuolella on ne isoimmat ongelmat.
Kukaan ei koskaan pystyisi poikaa katsomalla ja sauraamalla huomaamaan että sairastaa ko sairautta.

On todella pidetty lapsi, reipas kun on lähtemään hommaan kuin hommaan.

Kuria ja sääntöjä on tarvittu, poika oppi aikaisessa vaiheessa kiipeilemään ja oli vauhdikas. Alle 3 vuotiaana sai vahtia kyllä ettei itseään satuta, vauhtia riitti ja taitoa. Nyt isompana ymmärtää vaarat ja uskoo puhetta. Sisko on rauhallinen, fiksu tyttö, ei poika tarvitse sen enempää enää kuria kuin siskokaan.

Ihan normaalia meidän perhe-elämä on ad/hd:stä huolimatta. Lääkitystä ei ole koskaan edes mietitty. Ollaan pärjätty yhteisillä säännöillä, rutiineilla ja johdonmukaisuudella. Seka liikunnallisilla harrastuksilla =)
 
Mulla on pieni aavistus, että mitä tuo saattaa olla. Toinen poikani oli pienempänä vähän samanlainen, toinen taas pieni enkeli... Eli kasvatuksesta tuskin oli kyse. Diagnoosia ei ole saanut. Todella haasteellinen lapsi oli, sai kasvattaa sen kymmenen kertaa enemmän häntä, kuin toista lasta

Tsemppiä
 
Mulla on adhd. Tuo kirjoituksessa mainitsemasi lapsen käytös ei ihan kuulu adhd:n oireisiin, esim. Tavaroiden jatkuva heittely sekä uhkailu käydä kimppuun ynnä muuta. Olisiko mahdollisesti kyse jostakin muusta sairaudesta? Muistan ainakin nuoruusvuosista sen, että en jatkuvasti riehunut ja raapinut, ja jos jokin asia meni huonosti, ovet paukkuivat. Kannattaa käydä tutkituttamassa lapsi uudelleen, voi olla, että kyse olisi jostain muusta käytöshäiriöstä. Saisitte kunnollista tukea ja lääkitystä.
 
Huomaan, että et todellakaan tajua mistä puhut. Erityislapselle, jolla on poikkeuksellinen neurologinen rakenne ja välittäjäainetoiminta, ei kuri auta. Olet tyhmä jos väität, että noin voimakkaasti oireilevan lapsen saa "jöötä" pitämällä kuriin, koska lapsen käytös johtuu ulkoisista tekijöistä eli vanhempien osaamattomuudessa. Tajuatko, että jos rajaton käytös on jatkuvaa, ei voida asettaa rangaistusta kahdesta syystä: a) lapsen aivot eivät rekisteröi rangaistuksen syytä, jolloin siitä ei ole mitään hyötyä b) langetettuja rangasituksia on valvottava: jos laitat normaalin 8/9-vuotiaan huoneeseensa arestiin, hän pysyy siellä kunnes aresti on päättynyt. Ehkä protestoi kerran, jolloin viet hänet takaisin. Tämä on kurinpitoa. ADHD/asperger tms. autismikirjon häiriötä sairastava lapsi ei toimi ja ohjaudu tällä tavoin: Jotta rangasitus toteutuu, on jonkun aikuisen -joskus väkivaltaisuuden vuoksi jopa kahden aikuisen -istuttava lapsen kanssa huoneessa, valvottava rangaistuksen toteutumista, selitettävä uudelleen, uudelleen ja uudelleen miksi huoneessa ylipäätään ollaan ja pitää huolta siitä, että asetettu rangaistus todella toteutuu.

Jos perheessä on esim. työssäkäyvä toinen vanhempi ja muitakin lapsia, kuka istuu lapsen kanssa huoneessa valvomassa rangaistuksia, joita tulisi "oikean kasvatuksen mukaan" langettaa häiriökäyttäytyvän lapsen edesottamusten vuoksi vähintään viisi kertaa päivässä? Kuka laittaa ruuan, kuka huolehtii toisista lapsista ja antaa heille tasapuolisesti aikaansa, kuka tekee kotityöt, ulkoilee ja niin edelleen?

Joten jos sinun mielipiteesi on se, että kuri on liian löysää neuropsykiatrisesti poikkeavalle lapselle, toivon että pidät turpasi kiinni. Oikeasti.

Oi kiitos kun kirjoitit tämän!! Toi edellinen teksti sai mut kiehumaan, enkä kiukussani edes jaksanut alkaa vääntää rautalangasta. Kiitos kun ilmaisit tämän näin selkeästi, koska näin se juuri menee. Ja ne joilla ei erityislasta ole, niin niillä on helppo tulla huutelee että kuri on löysää! Hemmetti! Aamen.
Terv. aspergerlapsen äiti ja niin kypsä tähän selittämiseen!
 

Yhteistyössä