Otanko eron vai mitä teen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kyllästynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kyllästynyt

Vieras
Meillä ei ole lapsia, ollaan oltu 6 vuotta yhdessä, pari naimisissa. Tilanne on se, ettei meillä ole oikestaan mitään yhteistä. Ei tehdä ikinä mitään yhdessä, yhteisiä kiinnostuksen kohteita ei ole. Mies nukkuu päivät (on yöt töissä). Ainoastaan loma-aikoina on kivaa yhdessä. Itse olen nyt paljon kotona, kun jouduin työttömäksi. Olisihan se kiva tehdä edes joskus jotain yhdessä, ei tarvitsisi olla mitään ihmeellistä. Seksikään ei enää innosta. Mies ei koskaan kehu minua mistään. Nalkuttaa vain kaikesta.
 
Mies on tyytyväinen, ei ole puheliasta sorttia. En osannut ajatellakaan, ettei olisi rakkautta. Voihan se olla, ettei se mua enää rakasta, kun ei halua mun kanssa tehdä mitään :(
 
Se on katsos sitä arkea. Jos ei sitä kestä, niin ei kestä elämääkään. Mieti mitä säilyttämisen arvoista teillä on,mihin asioihin rakastuit miehessäsi. Oiskohan tämä nyt sitä alamäkeä... ja sitten tulee taas ylämäki. Tunteistaan voi myös puhua toiselle osapuolelle, ero ei ole ainut ratkaisu!
 
Eipä tunnu olevan kiinnostusta korjata. Ehkä mies on vain kyllästynyt muhun. No, olen minäkin kyllä häneen. Tämä on pisin suhteeni koskaan, eikä alun innosta ole enää tietoakaan. Surullista, mutta totta.
 
veikkaan että oot turhautunut ku oot työttömänä. koita saada jotain tekemistä päiväksi niin et oo täysin kyllästynyt jo kun miehesi heräilee uniltaan yövuoron jälkeen.. eli koita piristää itseäsi ensin.
 
Meillä on pieni asunto, joten todella vaikea tehdä päivisin mitään, kun mies nukkuu. En jaksaisi joka päivä lähteä jonnekin. Totta, että olen totaalisen kyllästynyt elämääni. Mutta, kai mä saan silti toivoa, että mieheni olisi innostuneempi ja tukisi minua vaikeinakin aikoina?
 
Itsekin lähtisin ennemmin hakemaan apua siihen parisuhteen korjaamiseen kuin että eroaisin. Kuitenkin myös miehesi on se sama ihminen johon olet kerran hullaantunut, se pitää vain sieltä etsiä :hug:
 
khs: Ei uskalla kauheasti tuhlata, kun ei ole mitään tietoa, milloin saan taas töitä. Mies ei halua edes ulkoilla yhdessä. Sen mielestä kaikki suht ok ja mun mielestä ei.
 
Coon: kiitos myötätunnosta! Kyllä miehessä hyviä puolia on, ehdottomasti. Mutta, kun meillä ei ole enää mitään kivaa yhdessä. Ehkä mä oon lapsellinen, kun mun mielestä suhteessa pitäisi olla kivaa, edes pieni hetki päivässä.
 
Jos miehesi mielestä kaikki on ok ja hän on tyytyväinen, pyydä että sua silti kuuntelee ja sun tunteita. Ja todellakin: parisuhdekurssille VOI ja PITÄÄKIN mennä vaikka ei olisi ongelmiakaan. :)

Me oltiin suhteen aika alussa sellaisella parisuhdeviikonloppuleirillä ja siellä oli 2 paria meidän lisäksi sekä 2 nuorisotyöntekijää/terapeuttia.

Ilman tuota hommaa ei tässä ehkäpä oltaisi.
 
ja nyt 6 vuotta mekin ollaan yhdessä oltu ja vauva syntyy juuri näinä päivinä. Onneksi mentiin sinne kurssille. Se auttoi. Meillä oli riitoja paljon ja mä en oikein osannut olla halaavainen, pussaavainen ja edes mieheni seurassa luonteva silloin. Huh...outoa ajatellakin tuota aika...kauheaa.
 
Mies on sellainen ihmistyyppi, joka ei stressaa mistään. Ja, ei ehkä siksi ymmärrä mun huolia tulevaisuudesta yms. Joku kriisihän tämä on ja jatkunut jo jonkin aikaa. Toivottavasti loppuisi pian ja kesä olisi rakkauden aikaa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Vielä sellainen, että olen alkanut miettiä, että mitä jos mies ei olekaan se "oikea" mulle. Mutta, tuskin mua enää kukaan muukaan huolii. Ikäloppukaakki.

Yritä ymmärtää, että harvemmin mies vaihtamalla paranee... loppujen lopuksi se on samaa kamaa eri kuorissa. Enemmän vaikuttaa oma tahto saada suhde toimimaan!
 

Yhteistyössä