OrpoPurran oikeistohallituksen veronkiertovelkatalous on kestämätöntä

Marinin hallitus hoisi koronakriisin ja energiakriisin hyvin, velanottoakin oli EU-tasoa selvästi vähemmän kriisien hoidossa. Muut Pohjoismaat pärjäsivät paremmin, koska niillä on oma valuutta eikä niillä ollut velkaperintöä 106,4 mrd euroa alla, kuten edellisellä hallituksella.

Oppostiosta kokoomus hyväksyi 95% lisämenoista ja vaati EK:n, Suomen Yrittäjien, MaRan, Tapahtumateollisuuden ja Keskuskauppakamarin kanssa vielä paljon enemmän yritysten koronasossutukemista.

Valtiovarainministeri ennustaa NYT Orpon hallituksen lisäävän velkaa Marinin kauden lopun 152 mrd eurosta 212 mrd euroon eli 60 miljardia euroa, eikä laskelmissa ole huomioitu hallitusohjelman 100 000 uuden työpaikan luisumista jo 150 000 työpaikan päähän, joka lisää velanoton 65-70 mrd euroon.

Orpon ja Purran hallitus ei ymmärrä veronkiertovelkatalouspolitiikassaan että verorahoitteinen yhteiskunta vaatii laajaa veropohjaa ja sen laajentamista turhien veroetujen poistolla.

mm.

- Listaamattomien yritysten veroedun, verotuotto noin 800 - 1000 miljoonaa euroa vuodessa.

- Institutionaalisien sijoittajien 5% lähdevero, verotuotto noin 400 - 600 miljoonaa euroa vuodessa.

- Solidaarisuusveron alarajan pitäminen Rinteen/Marinin hallituskauden 85 800 eurossa 150 000 euron sijaan.

- Kaljaveroalen peruminen.

- 500 miljoonan euron Kelakorvausten pörriäisille antamisen sijaan sen laittaminen julkiseen terveydenhuoltoon.

- Lisäksi yritystukien perkaus 500 - 1000 miljoonaa euroa vuodessa.

IMF ja VM tukevat näitä toimia.

 

Alv:n nostaminen EU:n toisiksi korkeimmaksi on paha virhe kun yritysten ahneusinflaatio (greedflation) on jo kurittanut kansan ostovoimaa vuodesta 2022. Tasaveroina alv-korotukset vaikuttavat vielä huomattavasti enemmän pieni- ja matalatuloisiin, jotka jo muutenkin ovat olleet Orpon ja Purran oikeistohallituksen leikkausten kohteena mm. osa-aikatyöläiset.

 

Marinin hallitus hoisi koronakriisin ja energiakriisin hyvin, velanottoakin oli EU-tasoa selvästi vähemmän kriisien hoidossa. Muut Pohjoismaat pärjäsivät paremmin, koska niillä on oma valuutta eikä niillä ollut velkaperintöä 106,4 mrd euroa alla, kuten edellisellä hallituksella.

Oppostiosta kokoomus hyväksyi 95% lisämenoista ja vaati EK:n, Suomen Yrittäjien, MaRan, Tapahtumateollisuuden ja Keskuskauppakamarin kanssa vielä paljon enemmän yritysten koronasossutukemista.

Valtiovarainministeri ennustaa NYT Orpon hallituksen lisäävän velkaa Marinin kauden lopun 152 mrd eurosta 212 mrd euroon eli 60 miljardia euroa, eikä laskelmissa ole huomioitu hallitusohjelman 100 000 uuden työpaikan luisumista jo 150 000 työpaikan päähän, joka lisää velanoton 65-70 mrd euroon.

Orpon ja Purran hallitus ei ymmärrä veronkiertovelkatalouspolitiikassaan että verorahoitteinen yhteiskunta vaatii laajaa veropohjaa ja sen laajentamista turhien veroetujen poistolla.

mm.

- Listaamattomien yritysten veroedun, verotuotto noin 800 - 1000 miljoonaa euroa vuodessa.

- Institutionaalisien sijoittajien 5% lähdevero, verotuotto noin 400 - 600 miljoonaa euroa vuodessa.

- Solidaarisuusveron alarajan pitäminen Rinteen/Marinin hallituskauden 85 800 eurossa 150 000 euron sijaan.

- Kaljaveroalen peruminen.

- 500 miljoonan euron Kelakorvausten pörriäisille antamisen sijaan sen laittaminen julkiseen terveydenhuoltoon.

- Lisäksi yritystukien perkaus 500 - 1000 miljoonaa euroa vuodessa.

IMF ja VM tukevat näitä toimia.

Sanna suuttuu jos Sanna ei saa verottomia osinkojansa.

 

Miksi sossurahasta ja nettopalkasta ei tarvitse maksaa veroa?

 

Olutveron alennus laski hintoja vain muutaman sentin – Keskustan Lohi: Tällaisiin perussuomalaisten kannattajien namupaloihin ei ole varaa

Olutveron alennus laski hintoja vain muutaman sentin – Keskustan Lohi: Tällaisiin perussuomalaisten kannattajien namupaloihin ei ole varaa - Suomenmaa.fi

Keskusta tukee presidentti Niinistön esitystä puolueiden välisestä yhteistyöstä taloustilanteen vuoksi

www.suomenmaa.fi

Olutveron alennus tekee Lohen mukaan valtion talouteen noin 25 miljoonan euron loven.

"Se on suuruuluokaltaan sellainen lukema, ettei sillä ratkaista Suomen talouden alamäkeä. Tärkeintä on kuitenkin Lohen mukaan se viesti, jonka hallitus päätöksellään antaa.

Jos olutveron alentamisen kaltaisia päätöksiä tehdään useampia, silloin suuruusluokka kasvaa mittoihin, jolla on jo oikeasti merkitystä.

– Valtion menot nousevat ja verotulot laskevat aivan liian nopeasti. Olutveron alennus on viesti väärään suuntaan. Suomessa pitäisi keskittyä isoihin ratkaisuihin eikä tällaisiin pieniin näpertelyihin.

Olutveron alennus korostaa Lohen mukaan hallituksen jo ennestään sosiaalisesti epäoikeudenmukaista politiikkaa.

Hallituksen leikkauspolitiikka osuu kipeästi etenkin pienituloisiin, kun sosiaalietuuksista leikataan rajusti. Outoa keskustaedustajan mielestä on myös se, että oluen verotus laskee, mutta lääkkeiden verotus nousee.

Hallituksen tekemät tuloveron kevennykset hyödyttävät kaikkein eniten hyväpalkkaisia eli noin 14 000 euroa kuussa tienaavia.

– Kyse on hallituksen arvovalinnoista. Kipeitä säästöjä on pakko tehdä, mutta hallituksen olisi syytä kiinnittää huomiota sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Hyvätuloisten veronkevennyksiä ei ole välttämätöntä tehdä.

Erityisen huolissaan Lohi on lapsiperheistä. Monet hallituksen leikkauspäätökset osuvat kipeästi juuri heihin. Sellaiseen ei olisi keskustaedustajan mukaan varaa maassa, jossa podetaan ennätysalhaista syntyvyyttä."

 

HS: Jopa suurituloiset tyrmäävät solidaarisuusveron keventämisen

HS: Jopa suurituloiset tyrmäävät solidaarisuusveron keventämisen

Solidaarisuusveron alarajan nosto ei saa tukea edes suurituloisilta.

www.iltalehti.fi

Solidaarisuusveron alarajan nosto ei saa tukea edes suurituloisilta.

Valtaosa suomalaisista vastustaa suurituloisten verotuksen keventämistä

Suuri osa suomalaisista vastustaa suurituloisten verotuksen keventämistä. HS:n teettämän mielipidemittauksen mukaan solidaarisuusveron höllentäminen ei saa kansalaisilta suurta kannatusta.

Petteri Orpon (kok) hallitus esittää määräaikaisen solidaarisuusveron jatkamista. Samalla sen alarajaa kuitenkin nostetaan.

Suurituloisten verotuksen kevenemistä vastustaa 72 prosenttia suomalaisista. Sitä kannattaa 15 prosenttia. Lopuilla 13 prosentilla ei ole mielipidettä asiasta.

Eniten kannatusta ehdotus kerää alarajan korotuksesta hyötyvät. Heistä alarajan nostoa kannattaa noin kolmasosa. Solidaarisuusveroa maksetaan yli 85 800 euron ylittävistä verotettavista ansiotuloista vuodessa.

Hallitus esittää alarajan korotusta 150 000 euroon vuodessa.

Solidaarisuusvero otettiin käyttöön vuonna 2013 ja se on määräaikainen. Eri hallitukset ovat kuitenkin jatkaneet määräaikaa. Ilman solidaarisuusveroa valtion tuloveroasteikon ylin veroprosentti olisi 42 prosenttia. Solidaarisuusverolla tehdään kahden prosenttiyksikön korotus tuloveroasteikon ylimpään portaaseen.

IS selvitti: Näin paljon pääministeri Orpon verotus kevenee ensi vuonna

IS selvitti: Näin paljon pääministeri Orpon verotus kevenee ensi vuonna

Petteri Orpo ansaitsee pääministerinä noin 220 000 euroa vuodessa.

www.is.fi

Petteri Orpo ansaitsee pääministerinä noin 220 000 euroa vuodessa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) arveli Ylen A-Talkissa torstaina, että hänen tulonsa ovat niin hyvät, että solidaarisuusveron alarajan nosto ei vaikuta hänen tuloihinsa.

Perjantaina hän myönsi Helsingin Sanomille erehtyneensä. Solidaarisuusveron alarajan nousu keventää myös Orpon verotusta, koska ensi vuonna ylimääräistä kahden prosentin solidaarisuusveroa ei tarvitse maksaa 85 800 euron ja 150 000 euron välisistä tuloista.

Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola laski IS:lle, kuinka paljon Orpon verotus kevenee ensi vuonna solidaarisuusveron alarajan noston vuoksi.

– Solidaarisuusveron kevennys pääministerin palkalla vaikuttaa solidaarisuusveron maksimimuutoksen verran, hieman alle 1 300 euroa vuodessa, Kirkko-Jaakkola kertoo.

Orpo ansaitsee pääministerinä 18 444,50 euroa, mikä tekee noin 220 000 euroa vuodessa.


Purra mainitsi siinä, että solidaarisuuusveromuutoksella menetetään n. 60 miljoonaa euroa.

 

HS: Jopa suurituloiset tyrmäävät solidaarisuusveron keventämisen

HS: Jopa suurituloiset tyrmäävät solidaarisuusveron keventämisen

Solidaarisuusveron alarajan nosto ei saa tukea edes suurituloisilta.

www.iltalehti.fi

Solidaarisuusveron alarajan nosto ei saa tukea edes suurituloisilta.

Valtaosa suomalaisista vastustaa suurituloisten verotuksen keventämistä

Suuri osa suomalaisista vastustaa suurituloisten verotuksen keventämistä. HS:n teettämän mielipidemittauksen mukaan solidaarisuusveron höllentäminen ei saa kansalaisilta suurta kannatusta.

Petteri Orpon (kok) hallitus esittää määräaikaisen solidaarisuusveron jatkamista. Samalla sen alarajaa kuitenkin nostetaan.

Suurituloisten verotuksen kevenemistä vastustaa 72 prosenttia suomalaisista. Sitä kannattaa 15 prosenttia. Lopuilla 13 prosentilla ei ole mielipidettä asiasta.

Eniten kannatusta ehdotus kerää alarajan korotuksesta hyötyvät. Heistä alarajan nostoa kannattaa noin kolmasosa. Solidaarisuusveroa maksetaan yli 85 800 euron ylittävistä verotettavista ansiotuloista vuodessa.

Hallitus esittää alarajan korotusta 150 000 euroon vuodessa.

Solidaarisuusvero otettiin käyttöön vuonna 2013 ja se on määräaikainen. Eri hallitukset ovat kuitenkin jatkaneet määräaikaa. Ilman solidaarisuusveroa valtion tuloveroasteikon ylin veroprosentti olisi 42 prosenttia. Solidaarisuusverolla tehdään kahden prosenttiyksikön korotus tuloveroasteikon ylimpään portaaseen.

IS selvitti: Näin paljon pääministeri Orpon verotus kevenee ensi vuonna

IS selvitti: Näin paljon pääministeri Orpon verotus kevenee ensi vuonna

Petteri Orpo ansaitsee pääministerinä noin 220 000 euroa vuodessa.

www.is.fi

Petteri Orpo ansaitsee pääministerinä noin 220 000 euroa vuodessa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) arveli Ylen A-Talkissa torstaina, että hänen tulonsa ovat niin hyvät, että solidaarisuusveron alarajan nosto ei vaikuta hänen tuloihinsa.

Perjantaina hän myönsi Helsingin Sanomille erehtyneensä. Solidaarisuusveron alarajan nousu keventää myös Orpon verotusta, koska ensi vuonna ylimääräistä kahden prosentin solidaarisuusveroa ei tarvitse maksaa 85 800 euron ja 150 000 euron välisistä tuloista.

Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola laski IS:lle, kuinka paljon Orpon verotus kevenee ensi vuonna solidaarisuusveron alarajan noston vuoksi.

– Solidaarisuusveron kevennys pääministerin palkalla vaikuttaa solidaarisuusveron maksimimuutoksen verran, hieman alle 1 300 euroa vuodessa, Kirkko-Jaakkola kertoo.

Orpo ansaitsee pääministerinä 18 444,50 euroa, mikä tekee noin 220 000 euroa vuodessa.


Purra mainitsi siinä, että solidaarisuuusveromuutoksella menetetään n. 60 miljoonaa euroa.

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pi

Eduskunnan yksimielisyys vammaispalvelulaista loppui vaaleihin. Oppositiossa on herättänyt ihmetystä ja vastustusta viime kaudella hyväksytyn vammaispalvelulain torppaaminen. Lain piti astua voimaan

www.ku.fi

Hallitus on päättänyt säästää 36 miljoonaa euroa lykkäämällä ja heikentämällä vammaispalvelulakia.

Säästö on hieman yli puolet siitä summasta, jonka hallitus myöntää veroaleina rikkaille, kas kun solidaarisuusveron alarajan nosto maksaa valtiolle 60 miljoonaa, vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Minja Koskela vertaa facebookissa.

”Tämä jos mikä on arvovalinta, ja sen maksavat arjessaan vammaiset ihmiset ja heidän perheensä.”

Hän muistuttaa siitä, että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on toistuvasti sanonut, että kyseessä on valtion talouden kannalta pieni summa.

– Miksi rikkaiden ihmisten veronkevennysten kohdalla 60 miljoonaa on pieni summa, mutta vammaisten palveluissa puolet pienempi summa on välttämätön säästökohde, Koskela kysyy.

 

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pi

Eduskunnan yksimielisyys vammaispalvelulaista loppui vaaleihin. Oppositiossa on herättänyt ihmetystä ja vastustusta viime kaudella hyväksytyn vammaispalvelulain torppaaminen. Lain piti astua voimaan

www.ku.fi

Hallitus on päättänyt säästää 36 miljoonaa euroa lykkäämällä ja heikentämällä vammaispalvelulakia.

Säästö on hieman yli puolet siitä summasta, jonka hallitus myöntää veroaleina rikkaille, kas kun solidaarisuusveron alarajan nosto maksaa valtiolle 60 miljoonaa, vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Minja Koskela vertaa facebookissa.

”Tämä jos mikä on arvovalinta, ja sen maksavat arjessaan vammaiset ihmiset ja heidän perheensä.”

Hän muistuttaa siitä, että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on toistuvasti sanonut, että kyseessä on valtion talouden kannalta pieni summa.

– Miksi rikkaiden ihmisten veronkevennysten kohdalla 60 miljoonaa on pieni summa, mutta vammaisten palveluissa puolet pienempi summa on välttämätön säästökohde, Koskela kysyy.

Siinä vapautuu niitä isompia asuntoja nopeiten?

 

mm.

- Listaamattomien yritysten veroedun, verotuotto noin 800 - 1000 miljoonaa euroa vuodessa.

- Institutionaalisien sijoittajien 5% lähdevero, verotuotto noin 400 - 600 miljoonaa euroa vuodessa.

- Solidaarisuusveron alarajan pitäminen Rinteen/Marinin hallituskauden 85 800 eurossa 150 000 euron sijaan, verotuotto 60 miljoonaa euroa vuodessa.

- Kaljaveroalen peruminen, verotuotto 25 miljoonaa euroa vuodessa.

- 500 miljoonan euron Kelakorvausten pörriäisille antamisen sijaan sen laittaminen julkiseen terveydenhuoltoon.

- Lisäksi yritystukien perkaus 500 - 1000 miljoonaa euroa vuodessa.

IMF ja VM tukevat näitä toimia.

1.785 - 2.685 miljoonaa euroa vuodessa eli 7.140 - 10.740 miljoonaa euroa hallituskauden aikana pelkkiä veroetuja ja turhia/haitallisia yritystukia poistaen + 500 miljoonaa euroa lisää julkiseen terveydenhuoltoon. Eikö OrpoPurralle kelpaa raha, jolla vähennetään velanottoa?

 

Tämä nykyinen hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edellinen.

 

Ja siirtää jopa VM.n avustuksella velanottoaan edellisen Marinin hallituksen syyksi siirtämällä kirjanpidollisesti vuoden 2024 velkaa vuoden 2023 puolelle 3,2 mrd euroa. Ja jo aiemmin OrpoPurra nosti menoja 1,2 mrd eurolla (10 mrd eurosta 11,2 mrd euroon) eli yhteensä 4,4 mrd euroa 2023 velasta OrpoPurran oikeistohallituksen ottamaa:

Yle: Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys – edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi

"Kokonaisvelka ei lisäänny, budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo. Mutta onko Suomen vuotuinen velkataso 14 vai 11 miljardia euroa, siihen ei löydy vastausta.

Valtio ottaakin tänä vuonna velkaa 14,4 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriö (VM).

Tähän päivään asti oltiin siinä uskossa, että vuoden 2023 velanotto olisi 11,2 miljardia euroa. VM perustelee peräti 3,2 miljardin euron suuruista muutosta lähinnä kalenteriteknisesti.

Valtio siirtää hyvinvointialueille alkuvuonna noin neljän miljardin euron suoritukset. Koska maksupäivä on aivan vuodenvaihteessa eli 2. tammikuuta 2024, rahojen on oltava käytettävissä valtion kassassa jo vuoden 2023 puolella.

– Sitä voi ajatella sillä tavalla, että välttämättömän velanoton määrä aikaistuu nyt kuukaudella, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo Ylelle.

– Kokonaisvelan määrä ei kasva. Yksi velkaerä tulee vain nyt nostoon kuukautta aiemmin.
”En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää”

Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 velanotto näyttää kipuavan rutkasti suuremmaksi kuin ensin luultiin.

Syksyllä 2022 Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus arvioi, että velkaa otettaisiin tänä vuonna runsaat 8 miljardia euroa. Vuoden 2023 helmikuun lisätalousarvio nosti summan yli 10 miljardiin euroon, ja nykyhallituksen käsissä summa nousi 11,2 miljardiin euroon.

Ja nyt velka pompsahti siis vielä 3,2 miljardia euroa ylemmäs.

Mutta kun lisäys johtuu ensi vuoden maksujen aikaistumisesta niin otetaanko ensi vuonna siis 3,2 miljardia euroa vähemmän velkaa?

Tähän budjettipäällikkö Niemelä ei pysty perjantai-iltapäivän tiiviissä puhelinhaastattelussa kansantajuisesti vastaamaan.

– Otetun velan ja budjetoidun velan määrät eroavat toisistaan joka vuosi. Mukana on aina muutostekijöitä, kuten usealle eri vuodelle jakautuvia määrärahoja, Niemelä sanoo.

– Siellä voi olla esimerkiksi sadan miljoonan euron määräraha usealle vuodelle. Ellei siitä kulukaan tänä vuonna kuin 5 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 95 miljoonaa, niin sitä varten pitää ottaa ensi vuonna velkaa elleivät valtion tulot riitä.

Hänen mukaansa vuoden päästä voi olla edessä sama tilanne kuin nyt: tammikuun 2025 alussa erääntyviä maksuja pitää kattaa velalla jo joulukuussa 2024.

Mutta milloin tämä 3,2 miljardin euron siirtyvä palikka kuittaantuu? Vai onko niin, että Suomen vuotuinen velanottotarve onkin pysyvästi 14 miljardia euroa eikä 11 miljardia?

Budjettipäällikkö ymmärtää kysymyksen ja yrittää hakea vastausta, mutta turhaan.

– En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää, hän sanoo."


VM teki myös Marinin kaudella outoja juttuja. Se maksoi 5 miljardin euron edestä korottomia valtionvelkoja pois ja tilalle otettiin korollista lisävelkaa. Haluttiinko tälläkin tuottaa negatiivista kuvaa?

Patrizio Lainà (@patriziolaina.bsky.social)

Valtion velanhallinnan strategia uudistettiin. Taustalla 2022 korkojohdonnaisten vuoksi 5 mrd e velkaantuminen. Velkojen "juoksuaikaa" pidennetään luopumalla uusien korkojohdannaisten tekemisestä. Hyvä, mutta kannattaisi tehdä nollakorkojen aikana, ei nyt...

bsky.app

"Kuka päivitti negatiivisella korolla otetut valtionlainat markinakorkoisiin? Onko idea maksoimida paljonko valtio maksaa velkojen korkoja? "

 

Ja siirtää jopa VM.n avustuksella velanottoaan edellisen Marinin hallituksen syyksi siirtämällä kirjanpidollisesti vuoden 2024 velkaa vuoden 2023 puolelle 3,2 mrd euroa. Ja jo aiemmin OrpoPurra nosti menoja 1,2 mrd eurolla (10 mrd eurosta 11,2 mrd euroon) eli yhteensä 4,4 mrd euroa 2023 velasta OrpoPurran oikeistohallituksen ottamaa:

Yle: Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys – edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi

Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys – edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi

Kokonaisvelka ei lisäänny, budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo. Mutta onko Suomen vuotuinen velkataso 14 vai 11 miljardia euroa, siihen ei löydy vastausta.

yle.fi

"Kokonaisvelka ei lisäänny, budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo. Mutta onko Suomen vuotuinen velkataso 14 vai 11 miljardia euroa, siihen ei löydy vastausta.

Valtio ottaakin tänä vuonna velkaa 14,4 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriö (VM).

Tähän päivään asti oltiin siinä uskossa, että vuoden 2023 velanotto olisi 11,2 miljardia euroa. VM perustelee peräti 3,2 miljardin euron suuruista muutosta lähinnä kalenteriteknisesti.

Valtio siirtää hyvinvointialueille alkuvuonna noin neljän miljardin euron suoritukset. Koska maksupäivä on aivan vuodenvaihteessa eli 2. tammikuuta 2024, rahojen on oltava käytettävissä valtion kassassa jo vuoden 2023 puolella.

– Sitä voi ajatella sillä tavalla, että välttämättömän velanoton määrä aikaistuu nyt kuukaudella, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo Ylelle.

– Kokonaisvelan määrä ei kasva. Yksi velkaerä tulee vain nyt nostoon kuukautta aiemmin.
”En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää”

Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 velanotto näyttää kipuavan rutkasti suuremmaksi kuin ensin luultiin.

Syksyllä 2022 Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus arvioi, että velkaa otettaisiin tänä vuonna runsaat 8 miljardia euroa. Vuoden 2023 helmikuun lisätalousarvio nosti summan yli 10 miljardiin euroon, ja nykyhallituksen käsissä summa nousi 11,2 miljardiin euroon.

Ja nyt velka pompsahti siis vielä 3,2 miljardia euroa ylemmäs.

Mutta kun lisäys johtuu ensi vuoden maksujen aikaistumisesta niin otetaanko ensi vuonna siis 3,2 miljardia euroa vähemmän velkaa?

Tähän budjettipäällikkö Niemelä ei pysty perjantai-iltapäivän tiiviissä puhelinhaastattelussa kansantajuisesti vastaamaan.

– Otetun velan ja budjetoidun velan määrät eroavat toisistaan joka vuosi. Mukana on aina muutostekijöitä, kuten usealle eri vuodelle jakautuvia määrärahoja, Niemelä sanoo.

– Siellä voi olla esimerkiksi sadan miljoonan euron määräraha usealle vuodelle. Ellei siitä kulukaan tänä vuonna kuin 5 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 95 miljoonaa, niin sitä varten pitää ottaa ensi vuonna velkaa elleivät valtion tulot riitä.

Hänen mukaansa vuoden päästä voi olla edessä sama tilanne kuin nyt: tammikuun 2025 alussa erääntyviä maksuja pitää kattaa velalla jo joulukuussa 2024.

Mutta milloin tämä 3,2 miljardin euron siirtyvä palikka kuittaantuu? Vai onko niin, että Suomen vuotuinen velanottotarve onkin pysyvästi 14 miljardia euroa eikä 11 miljardia?

Budjettipäällikkö ymmärtää kysymyksen ja yrittää hakea vastausta, mutta turhaan.

– En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää, hän sanoo."


VM teki myös Marinin kaudella outoja juttuja. Se maksoi 5 miljardin euron edestä korottomia valtionvelkoja pois ja tilalle otettiin korollista lisävelkaa. Haluttiinko tälläkin tuottaa negatiivista kuvaa?

Patrizio Lainà (@patriziolaina.bsky.social)

Valtion velanhallinnan strategia uudistettiin. Taustalla 2022 korkojohdonnaisten vuoksi 5 mrd e velkaantuminen. Velkojen "juoksuaikaa" pidennetään luopumalla uusien korkojohdannaisten tekemisestä. Hyvä, mutta kannattaisi tehdä nollakorkojen aikana, ei nyt...

bsky.app

"Kuka päivitti negatiivisella korolla otetut valtionlainat markinakorkoisiin? Onko idea maksoimida paljonko valtio maksaa velkojen korkoja? "

Ja vielä linkki:

Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys – edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi

Kokonaisvelka ei lisäänny, budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo. Mutta onko Suomen vuotuinen velkataso 14 vai 11 miljardia euroa, siihen ei löydy vastausta.

yle.fi

 

Ja siirtää jopa VM.n avustuksella velanottoaan edellisen Marinin hallituksen syyksi siirtämällä kirjanpidollisesti vuoden 2024 velkaa vuoden 2023 puolelle 3,2 mrd euroa. Ja jo aiemmin OrpoPurra nosti menoja 1,2 mrd eurolla (10 mrd eurosta 11,2 mrd euroon) eli yhteensä 4,4 mrd euroa 2023 velasta OrpoPurran oikeistohallituksen ottamaa:

Yle: Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys – edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi

"Kokonaisvelka ei lisäänny, budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo. Mutta onko Suomen vuotuinen velkataso 14 vai 11 miljardia euroa, siihen ei löydy vastausta.

Valtio ottaakin tänä vuonna velkaa 14,4 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriö (VM).

Tähän päivään asti oltiin siinä uskossa, että vuoden 2023 velanotto olisi 11,2 miljardia euroa. VM perustelee peräti 3,2 miljardin euron suuruista muutosta lähinnä kalenteriteknisesti.

Valtio siirtää hyvinvointialueille alkuvuonna noin neljän miljardin euron suoritukset. Koska maksupäivä on aivan vuodenvaihteessa eli 2. tammikuuta 2024, rahojen on oltava käytettävissä valtion kassassa jo vuoden 2023 puolella.

– Sitä voi ajatella sillä tavalla, että välttämättömän velanoton määrä aikaistuu nyt kuukaudella, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo Ylelle.

– Kokonaisvelan määrä ei kasva. Yksi velkaerä tulee vain nyt nostoon kuukautta aiemmin.
”En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää”

Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 velanotto näyttää kipuavan rutkasti suuremmaksi kuin ensin luultiin.

Syksyllä 2022 Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus arvioi, että velkaa otettaisiin tänä vuonna runsaat 8 miljardia euroa. Vuoden 2023 helmikuun lisätalousarvio nosti summan yli 10 miljardiin euroon, ja nykyhallituksen käsissä summa nousi 11,2 miljardiin euroon.

Ja nyt velka pompsahti siis vielä 3,2 miljardia euroa ylemmäs.

Mutta kun lisäys johtuu ensi vuoden maksujen aikaistumisesta niin otetaanko ensi vuonna siis 3,2 miljardia euroa vähemmän velkaa?

Tähän budjettipäällikkö Niemelä ei pysty perjantai-iltapäivän tiiviissä puhelinhaastattelussa kansantajuisesti vastaamaan.

– Otetun velan ja budjetoidun velan määrät eroavat toisistaan joka vuosi. Mukana on aina muutostekijöitä, kuten usealle eri vuodelle jakautuvia määrärahoja, Niemelä sanoo.

– Siellä voi olla esimerkiksi sadan miljoonan euron määräraha usealle vuodelle. Ellei siitä kulukaan tänä vuonna kuin 5 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 95 miljoonaa, niin sitä varten pitää ottaa ensi vuonna velkaa elleivät valtion tulot riitä.

Hänen mukaansa vuoden päästä voi olla edessä sama tilanne kuin nyt: tammikuun 2025 alussa erääntyviä maksuja pitää kattaa velalla jo joulukuussa 2024.

Mutta milloin tämä 3,2 miljardin euron siirtyvä palikka kuittaantuu? Vai onko niin, että Suomen vuotuinen velanottotarve onkin pysyvästi 14 miljardia euroa eikä 11 miljardia?

Budjettipäällikkö ymmärtää kysymyksen ja yrittää hakea vastausta, mutta turhaan.

– En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää, hän sanoo."


VM teki myös Marinin kaudella outoja juttuja. Se maksoi 5 miljardin euron edestä korottomia valtionvelkoja pois ja tilalle otettiin korollista lisävelkaa. Haluttiinko tälläkin tuottaa negatiivista kuvaa?

Patrizio Lainà (@patriziolaina.bsky.social)

Valtion velanhallinnan strategia uudistettiin. Taustalla 2022 korkojohdonnaisten vuoksi 5 mrd e velkaantuminen. Velkojen "juoksuaikaa" pidennetään luopumalla uusien korkojohdannaisten tekemisestä. Hyvä, mutta kannattaisi tehdä nollakorkojen aikana, ei nyt...

bsky.app

"Kuka päivitti negatiivisella korolla otetut valtionlainat markinakorkoisiin? Onko idea maksoimida paljonko valtio maksaa velkojen korkoja? "

Näin 55,8 mrd eurosta tuleekin OIKEASTI 60,2 mrd euroa, alla olevassa uutisessa OrpoPurran velkaa on laitettu Marinin hallituksen piikkiin vuoden 2023 loppuun asti, eli 4,4 mrd euroa liikaa siirrettyä. Ja edelleenkin VM:n 60 mrd euron velkaantumiessa on otettu huomioon hallitusohjelman 100 000 uutta työpaikkaa, jotka ovat 150 000 miinuksella, joka tarkoittaa miljardeja lisävelkaa vielä päälle!

Uusi tyly arvio: Hallitukset (=lue Orpon hallitus) ottavat neljässä vuodessa velkaa 56 miljardia euroa

Uusi tyly arvio: Hallitukset ottavat neljässä vuodessa velkaa 56 miljardia euroa

Valtiovarainministeriön kehysehdotuksessa valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan 12,9 miljardia euroa vuonna 2025.

www.iltalehti.fi

Vuoden 2028 lopussa valtionvelka on VM:n arvion mukaan 212 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa. Näiden lukujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallitus ja sitä seuraava hallitus (ensimmäisessä budjetissaan) ottaisivat uutta velkaa 55,8 miljardia euroa.

 

Näin 55,8 mrd eurosta tuleekin OIKEASTI 60,2 mrd euroa, alla olevassa uutisessa OrpoPurran velkaa on laitettu Marinin hallituksen piikkiin vuoden 2023 loppuun asti, eli 4,4 mrd euroa liikaa siirrettyä. Ja edelleenkin VM:n 60 mrd euron velkaantumiessa on otettu huomioon hallitusohjelman 100 000 uutta työpaikkaa, jotka ovat 150 000 miinuksella, joka tarkoittaa miljardeja lisävelkaa vielä päälle!

Uusi tyly arvio: Hallitukset (=lue Orpon hallitus) ottavat neljässä vuodessa velkaa 56 miljardia euroa

Uusi tyly arvio: Hallitukset ottavat neljässä vuodessa velkaa 56 miljardia euroa

Valtiovarainministeriön kehysehdotuksessa valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan 12,9 miljardia euroa vuonna 2025.

www.iltalehti.fi

Vuoden 2028 lopussa valtionvelka on VM:n arvion mukaan 212 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa. Näiden lukujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallitus ja sitä seuraava hallitus (ensimmäisessä budjetissaan) ottaisivat uutta velkaa 55,8 miljardia euroa.

VM on kokoomusvirkamiesten miehittämä ja koittaa kokoomuksen, EK:n ja muun talousoikeiston kanssa sysätä OrpoPurran hallituskauden velkaa 4,4 mrd euroa Marinin hallituksen kontalle mm. tuolla VM:n maksujen aikaistamisella 2024-> 2023, jota VM:n budjettipäällikkö koksu Mika Niemelä ei osaa edes selittää. Selitys on se että vuoden 2024 velanotto näyttää paremmalta kun KOKO vuoden 2023 velanotto sysätään Marinin hallituksen syyksi.ä, vaikka siellä on näitä OrpoPurran 1,2 mrd ja 3,2 mrd lisämenoja. Mikään ei ole niin kiero kuin kokoomuslainen.

 

Tämä nykyinen hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edellinen.

Pitäisikö olla ottamatta ja jättää sut kuolemaan nälkään?

 

Pitäisikö olla ottamatta ja jättää sut kuolemaan nälkään?

Ei sillä velalla meitä järjestäytyneitä ammattityöläisiä elätetä, enempi sitä rahaa palaa liian alhaisella YELillä loikoilijoihin.

 

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pi

Eduskunnan yksimielisyys vammaispalvelulaista loppui vaaleihin. Oppositiossa on herättänyt ihmetystä ja vastustusta viime kaudella hyväksytyn vammaispalvelulain torppaaminen. Lain piti astua voimaan

www.ku.fi

Hallitus on päättänyt säästää 36 miljoonaa euroa lykkäämällä ja heikentämällä vammaispalvelulakia.

Säästö on hieman yli puolet siitä summasta, jonka hallitus myöntää veroaleina rikkaille, kas kun solidaarisuusveron alarajan nosto maksaa valtiolle 60 miljoonaa, vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Minja Koskela vertaa facebookissa.

”Tämä jos mikä on arvovalinta, ja sen maksavat arjessaan vammaiset ihmiset ja heidän perheensä.”

Hän muistuttaa siitä, että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on toistuvasti sanonut, että kyseessä on valtion talouden kannalta pieni summa.

– Miksi rikkaiden ihmisten veronkevennysten kohdalla 60 miljoonaa on pieni summa, mutta vammaisten palveluissa puolet pienempi summa on välttämätön säästökohde, Koskela kysyy.

 

Ei sillä velalla meitä järjestäytyneitä ammattityöläisiä elätetä, enempi sitä rahaa palaa liian alhaisella YELillä loikoilijoihin.

Äläpä kirjoita paskaa.

 

Äläpä kirjoita paskaa.

Minimi YEL on paskaa, meillä järjestäytyneillä ammattityöläisillä taas on hyvät tulot ja tulemme toimeen niillä omillamme. Siinä on varaa maksaa ilman itkupotkuraivareita progressiivuisesti verojakin, joilla pidetään huolta huono-osaisista mm. työttömistä ja muista pienituloisista, mutta omaa ahneuttaan minimi YELiä maksaneille en viitsisi verorahojani tuhlata, se on omaa syytä jättäytyä YEL-pummiksi.

 

Veropohja rapautetaan eliitin veroeduilla.