No siinäpä gentlemanni aito ja tosi,
ihan vanhemman polven herrasmies.
Kuulkaa, kuinka hän neitosta kosi,
sanat herkät ja kauniit oitis ties.
Varmaan suakaisi hiuksensa teräsharmaat,
ja vilkaisi asuunsa huoliteltuun.
Ja mietti, kuin hurmaisi naiset armaat,
nyt tyydytä ei mihinkään puoliteltuun.
Suunsa mutristain mietti oikeaa sanaa,
jotain herkkää, kaunista, kohteliasta.
No löydä ei heti, melkeinpä manaa,
vaan pianpa kiittääkin onneaan anteliasta.
Johan sanat ne löytyi, kun aikansa pohti,
eikä ne kauan kielellä pyöri, ei lillu.
Jopa lausua saattoi ne, kirjoittaa tohti,
siis ""horoperse"" ja ""oravapillu""
