Oppimisvaikeudet ja vuoroviikot.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mantu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Mantu

Uusi jäsen
28.03.2012
1
0
1
Poikamme on elänyt vuoroviikoin isällä ja äidillä jo 4vuotta. Koko ajan isän mielestä se on toiminut, minun mielestä ei. Isän luona on huone, vuode ja jotain leluja. Kaikki muu; vaatteet, pyörät, sukset, luistimet pitää kuskata.
Ensin välimatkaa oli melkein 200km, nyt vain 6km. Kulkemiset on ollut äidin huolena, ensin oli varmempi auto ja nyt isällä ei autoa ollenkaan.
Yritin esikoulun alkaessa saada järjestettyä pojalle rauhallisemman elämän, viikot äidillä ja tapaamiset isällä. Lastenvalvojan luona kävimme pariin otteeseen. Annoin periksi ja lupasin että tämä vuosi vielä jatkuu.

Nyt on huomattu ettei poika jaksa keskittyä koulutehtäviin, tarvitsee joko pienryhmäopetusta tai avustajan ainakin. Kävimme jälleen lastenvalvojalla.
Isä ei suostu muuttamaan systeemiä mitenkään ennenkuin saa OIKEAT KUNNON PERUSTELUT. Se, että minä voisin jäädä kotiin kun koulu alkaa, ei vaikuta. Se, että poika tarvii nyt erityistä tukea koulun alkaessa, ei vaikuta. Isä antoi kaksi vaihtoehtoa; joko vuoroviikot jatkuu tai sitten poika hänelle.
Isän luona poika pyöräilee ympäri asuinaluetta kavereilla, joiden oikeita nimejä isä ei edes tiedä, saati puhelinnumeroita. Sääntönä on että 19:00 kotona. Poika vaan ei osaa edes kelloa. Eikä isällä ole puhelintakaan.

Onko kenelläkään kokemusta miten vuoroviikot vaikuttavat oppimisvaikeuksiin? miten vuoroviikot onnistuvat, kun yhteyttä pidetään vain sähköpostilla?
 
Ei ole kokemusta, mutta ei ihmekkään että lapsi alkaa oireilla!! Pahin mahdollinen tapa lapselle. Kun tottuu olemaan toisen luona, niin taas vaihto toisen luo. Eihän sillä lapsella ole kunnollista kotia. On isän koti, ja äidin koti!
 
Ehdottaisin kääntymään asiassa perheneuvolan puoleen ja pyytämään heiltä apua ajoissa. Onko pojalle tehty neuropsykologiset tutkimukset esim tarkkaavaisuushäiriön varalta? Mikäli sellaisia ongelmia on, lapsi tarvitsee tiukat rutiinit ja tarkat kellonajat yms ja tällöin vuoroviikkojärjestelmän toimimiseksi molemmissa kodeissa tulisi olla tasan samat säännöt. Mikäli mies haluaa vuoroviikkoilua jatkaa, on hänenkin panostettava pojan koulutyöhön omalta osaltaan. Voisitte käydä myös perheasiainsovittelussa neuvottelemassa ulkopuolisen henkilön läsnäollessa siitä mikä on lapsen parhaaksi. Kumpikaan vanhemmista ei voi esittää mitään joko tai vaatimuksia vaan asiassa pitäisi keskustella perheneuvolan työntekijöiden sekä mahdollisesti perheasiainsovittelijan läsnäollessa jotta lapsen oikeudet toteutuvat lapselle parhaalla mahdollisella tavalla.

Jolleivat neuvottelut tuota tulosta ja lapsen koulunkäynti ja hyvinvointi kärsii järjestelystä, ei varmaan ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä hakemaan muutoksia oikeusteitse, mutta se on sitten vasta se viimeinen vaihtoehto kun ei enää voi päästä "alaspäin" eli lapsi on esim vaarassa jäädä luokalle tms. Joillekin lapsille vuoroviikkoilu sopii, mutta kokemuksesta sanoisin että oppimishäiriöiset lapset tarvitsevat rutiineja, rajoja ja toistoja ja vanhempien tulee olla molemmissa kodeissa sitoutuneita panostamaan esim koulunkäyntiin.

Nyt pitäisi sitten ottaa ammattilaiset avuksi ja koulun taholta selvittää oppimishäiriön taustat, koska jos kyseessä on adhd/add tyyppinen tarkkaavaisuushäiriö, vuoroviikkojärjestely on liian stressaava lapselle. Mutta prosessi on lapsen kannalta liian pitkä, suorastaan ikuisuus, se kannattaa aloittaa heti. ilman mitään vaatimuksia, tavoitteena ainoastaan saada apua lapselle.

Totta kai se on tärkeää vanhemmalle saada olla oman lapsen kanssa varsinkin jos välimatka on lyhyt, mutta täytyy muistaa myös se että kyse on lapsen oikeudesta vanhempaan eikä päinvastoin. Olen miehen kanssa samaa mieltä siitä että pitää olla perusteluita, se ei riitä että olet hänen kanssaan eri mieltä. Ei kannata kuitenkaan altistaa lasta millekään luokallejääntiseuraamukselle vain koska teillä ei kommunikaatio toimi, ikävää jos asioiden pitää mennä siihen pisteeseen ennen kuin saatte lapsen elämän rauhoitettua.
 
Isällä tuntuu nyt olevan oma elämä niin hakoteillä (ei edes puhelinta? mitä jos lapsella hätä?), että en usko olevan vaikeaakaan muuttaa huoltajuusjärjestelyitä niin että isä-käynnit harvenevat.

Ulkopuolisen pitäisi rohkeasti keskustella isän kanssa isän roolista, sillä ei ole kyse siitä että "jos mä en saa niin et saa säkään!" vaan lapsen oikeudesta rauhalliseen perhe-elämään ja rutiineihin.
 
Meillä lapsi elää vuoroviikoin ja ongelmia ei ole ollut. Lapsi on onnellinen kun saa olla kummankin vanhemman luona. Kummassakin taloudessa on kaikki mitä lapsi tarvitsee. Ainoastaan sukset kulkee mukana ja jotkin harrustus tarvikkeet jotka ostamme vuoron perään kun vanhat käy pieneksi.
Meillä tämä toimii.
 

Yhteistyössä