Tästä vuodesta tulisi hyvin erilainen kuin monista aikaisemmista. Olin saanut potkut työpaikan YT-neuvotteluissa edellistalvella. Vitun mulkut. Heikossa työllisyystilanteessa palata ennemmin koulun penkille, kuin alkaa tekemään pätkätöitä. Kun vielä selvisin oikeustieteen pääsykokeista rimaa hipoen sisään, oli uusi elämänvaiheeni valmis alkamaan. Koska olin tienannut kuitenkin yli 5K/kk, ei ansiosidonnaisella opiskelu tuntunut kovinkaan paskalta idealta.
Tosin jo pääsykokeissa, silmäillessäni ympärilleni, mietin, että mitä kaltaiseni 30v mies täällä oikein tekee. Muut hakijat kun olivat pääsääntöisesti parikymppisiä tyttöjä ja poikia. Mietin mitä yhteistä minulla heidän kanssaan olisi, vai olisiko yhtään mitään. Toisaalta tämä ei minua haitannut, sillä olin menossa opiskelemaan, en luomaan kaverisuhteita, sillä niitä minulla oli tutussa kaupungissa jo entuudestaan riittävästi. Positiivisena puolena huomasin, että yliopiston naistarjonta oli ainakin selvästi parempaa verrattuna siihen mihin olin työelämässä tottunut. Siinä missä ennen katselin pääosin elähtäneitä riippurintaisia naisia liian löysissä farkuissa, näkymät vaihtuivat seksikkäisiin toppeihin, freddyihin ja tiukkoihin farkkuihin. Nuoria hyvärunkoisia ja huolitellun näköisiä naisia oli joka puolella. Ja ne perseet. Ei 10-15 vuotta sitten naisilla ollut, ainakaan minun muistini mukaan, noin timmejä ja pyöreitä perseitä. Onkohan tämä nykyinen fitnessbuumi tehnyt tehtävänsä? Näillä ajatuksilla lähdin kohti ensimmäistä opiskeluviikkoa.
Alku oli aikamoista ihmettelyä niin opintojen, kun toisten opiskelijoiden suuntaan. En juurikaan hakenut kontaktia toisiin opiskelijoihin, vaan keskityin olennaiseen. Eli opiskeluun. Se kyllä yllätti itsenikin. Toki olin bongaillut kaikki parhaimman näköiset typyt, mutta koska olin hyvin eri ikäluokkaa, en ajatellut asiaa kovinkaan vakavasti. Suosikiksini oli noussut samalla vuosikurssilla kanssani oleva Niina. Niina oli arvioni mukaan parikymppinen, kauniskasvoinen, pitkillä tummilla hiuksilla varustettu n. 160 senttinen tyttö. Niinalla oli suhteellisen pienet ja söpöt rinnat, kun taas peppu oli hieman isompi, joskaan ei hän missään nimessä ollut lihava. Enemmänkin sellainen pyöreäpeppuinen naapurintyttö, kuin viimeisen päälle huoliteltu pissisprinsessa. Panisin.
Torstaina olin tavalliseen tapaan salilla, kun kiinnitin huomioita kyykkypaikalla olevaan tuttuun hahmoon. Niina. Mustissa vartalonmyötäisissä Niken salihousuissaan ja kirkkaan keltaisessa topissa. En voinut olla tuijottamatta tuota muhkean pyöreää peppua, kun se liikkui ylös-alas pakarat jännittyneenä. Vilkas ja likainen mielikuvitukseni lähti laukkaamaan saman tien, mutta yritin olla tuijottamatta liikaa, etten jäisi rysän päältä kiinni. Koska Niina kuunteli samaan aikaan musiikkia Ipodistaan, tulin siihen tulokseen, että en mene hänen treenejään häiritsemään, vaan tyydyn nautiskelemaan pelkästä silmänilosta. Kuten kaikki salilla käyvät tietävät, hyvän perseen näkeminen lisää vähintään 10% kaikkiin tuloksiin, joten tällä kertaa rauta liikkui poikkeuksellisen hyvin. Siitä sitten Audi A5:ni kyytiin ja kotiin suihkuun runkkaamaan mielikuvilleni. Peruspäivä.
Seuraavana iltapäivänä menin luentojen välissä campusalueen kahvilaan ottamaan kupillisen iltapäiväkahvia. Perinteisesti peränurkkaan istumaan, IPhone käteen, pahvinen take away -kuppi huulille ja Facebook auki. Siinä päivityksiä lukiessani ja suorana päätelmänä niistä todettuani mielessäni ihmiskunnan täydellisen tuhon tyhmyyden kautta olevan lähellä, kohotin katseeni edessäni olevaan henkilöön.
Niina.
Kysyy että saako istua seuraani. Mitä vittua? Onnekseni äänihuuleni kuitenkin muotoilevat tuon kohteliaimman ja kiinnostusta huokuvan sanan: "Joo".
"Näin sut eilen salilla", sanoi Niina hymyillen.
"Mäkin huomasin sut siellä, mutta en viittiny tulla häiritsemään sun treenejä."
"No tottakai mulle nyt juttelemaan saa tulla"
Aikamme siinä perusläppää heitettyämme toteamme, että nyt olisi aika lähteä seuraavalle luennolle, joten suuntaamme yhdessä sinne. Rappusissa olevassa ruuhkassa jättäydyn taktisesti taakse, että pystyn tarkkailemaan noiden muhkeiden pakaroiden toimintaa tiukoissa Leviksissä lähietäisyydeltä. Pyllyn keikutuksesta päätellen Niina oli hyvinkin tietoinen silmieni laserkatseesta ja sen kohteesta. Itse luennolla odotti kuitenkin uusi yllätys. Aivan vitun kuuma luennoitsija. Helena. Nelikymppinen, uhkea, yliasiallisesti pukeutunut, tiukkapipoisen ja ylimielisen oloinen mutta ah, juuri siksi niin kiinnostava. MILF? Definately. Ei sormusta nimettömässä. Tutun näköinen jostain, mutta enpä nyt saa päähäni että mistä. Loppuiltapäivä menikin luennoitsijaa tiiraillessa, sitten Niinalle heipat, Audiin, Alkon kautta kotiin. Pitäähän sitä eka opiskeluviikko kruunata känneillä.
Kotona, omakotitalossa jonka lunastin omakseni avoliiton päättymistä juhlistaakseni kuukautta ennen potkujani parin kilometrin päässä keskuststa odotti kaksi yllätystä. Kaverini ovat takapihalla juopottelemassa ja grillailemassa kuin kotonaan. Ainoa reaktio saapumiseeni on kylmän oluen tyrkkääminen käteen. Sillä kieltämättä saadaan tunteeni leppymään. Eikun makkara käteen Weberistä ja IPhone taskusta, jossa odotti se toinen ylläri. Kaveripyyntö Niinalta. No perkele, pitkä hörppy olutta ja nopea stalkkaus. Sinkku, ei kuvia perseestä ja tärkein, menossa tänään baariin. Interesting.
Pikakelauksella kello yhteentoista. Pohjat vedetty, tukka hyvin, kello näkyy, taksi alla, kaverit saatu puhuttua samaan baariin mihin yliaktiiviseksi somepäivittäjäksi osoittautunut Niina paikannettu. Vitulliset jonot, jotain saatanan haalariporukkaa, lienee opiskelijabileet. Onneksi salilta tuttu poke, 15v kokemus yöelämästä ja alkoholin tuoma lisäitsevarmuus auttavat suoraan sisään. Pokelle 20€ kädenojennus, pahaa silmää jonosta ja narikan kautta tiskille.
Nopea silmäys ympärille. Porukkaa helvetisti, opiskelijoita suurin osa. Suurin osa selvästi enemmän päihtyneenä kuin oma seurueeni, joka voidaan katsoa saavutukseksi. Ja Niina. Istuu sohalla pöydän ääressä jonkun jätkän vieressä. Jätkällä selvästi yritys päällä ja kädessä oranssi drinkki missä on joku vitun aurinkovarjo. Ei silleen miehekkäällä latinotavalla, vaan homolla tavalla. Naurattaa, säälittää ja vituttaa yhtä aikaa. Niina puolestaan: ei onneksi niitä opiskelijahaalareita jotka pitäisi jakaa vain opiskelijavalaille, ei hyvärunkoisille. Sen sijaan musta mekko. Ei mikään pikkumusta, vaan enemmän sellainen linjakas, ajaton ja hyvällä maulla valittu. Pitkä tumma tukka laskeutuu hartioille ja korvissa isot kultaiset renkaat. Huomaa minut. Huitoo käsillään jotain minkä ymmärrän kutsuksi liittyä seuraan. Koska tyhjiä paikkoja ei ole, siirtää suloista peppuaan muutaman kymmentä senttiä niin, että Niinan ja aurinkovarjodrinkkihomon väliin jää kapea rako. Tungen perseeni siihen ennenkun homo oikeastaan ehtii edes tajuta tilanteen. Kuiskaa korvaani sitten: "Meillä oli juttu kesken". "Painu vittuun", vastaan. Tottelee.
Niina hilpeässä hiprakassa, ja koska emme ole jutelleet kun sen yhden kerran aikaisemmin, menee jutustelu lähinnä elämäntilanteitamme puidessa. Muuttanut vasta pari viikkoa sitten tänne opiskelujen perässä. Jättänyt jätkäkaverinsa kesällä, kun päättänyt muuttaa tänne. Ei tunne koko kaupungista ketään muita kun opiskelukavereita joihin viikon aikana tutustunut. Tilittää ex-parisuhteestaan. Sehän ei minua kiinnosta pätkääkään, mutta nyökkäilen ja myötäilen kohteliaasti kuin herrasmies ikään. Kerron myös oman parisuhteeni katkeamisesta. Kaikkea se mielessä pyörivä pillu saakin miehen tekemään. Tietäjät tietää mitä tarkoitan.
Tosin jo pääsykokeissa, silmäillessäni ympärilleni, mietin, että mitä kaltaiseni 30v mies täällä oikein tekee. Muut hakijat kun olivat pääsääntöisesti parikymppisiä tyttöjä ja poikia. Mietin mitä yhteistä minulla heidän kanssaan olisi, vai olisiko yhtään mitään. Toisaalta tämä ei minua haitannut, sillä olin menossa opiskelemaan, en luomaan kaverisuhteita, sillä niitä minulla oli tutussa kaupungissa jo entuudestaan riittävästi. Positiivisena puolena huomasin, että yliopiston naistarjonta oli ainakin selvästi parempaa verrattuna siihen mihin olin työelämässä tottunut. Siinä missä ennen katselin pääosin elähtäneitä riippurintaisia naisia liian löysissä farkuissa, näkymät vaihtuivat seksikkäisiin toppeihin, freddyihin ja tiukkoihin farkkuihin. Nuoria hyvärunkoisia ja huolitellun näköisiä naisia oli joka puolella. Ja ne perseet. Ei 10-15 vuotta sitten naisilla ollut, ainakaan minun muistini mukaan, noin timmejä ja pyöreitä perseitä. Onkohan tämä nykyinen fitnessbuumi tehnyt tehtävänsä? Näillä ajatuksilla lähdin kohti ensimmäistä opiskeluviikkoa.
Alku oli aikamoista ihmettelyä niin opintojen, kun toisten opiskelijoiden suuntaan. En juurikaan hakenut kontaktia toisiin opiskelijoihin, vaan keskityin olennaiseen. Eli opiskeluun. Se kyllä yllätti itsenikin. Toki olin bongaillut kaikki parhaimman näköiset typyt, mutta koska olin hyvin eri ikäluokkaa, en ajatellut asiaa kovinkaan vakavasti. Suosikiksini oli noussut samalla vuosikurssilla kanssani oleva Niina. Niina oli arvioni mukaan parikymppinen, kauniskasvoinen, pitkillä tummilla hiuksilla varustettu n. 160 senttinen tyttö. Niinalla oli suhteellisen pienet ja söpöt rinnat, kun taas peppu oli hieman isompi, joskaan ei hän missään nimessä ollut lihava. Enemmänkin sellainen pyöreäpeppuinen naapurintyttö, kuin viimeisen päälle huoliteltu pissisprinsessa. Panisin.
Torstaina olin tavalliseen tapaan salilla, kun kiinnitin huomioita kyykkypaikalla olevaan tuttuun hahmoon. Niina. Mustissa vartalonmyötäisissä Niken salihousuissaan ja kirkkaan keltaisessa topissa. En voinut olla tuijottamatta tuota muhkean pyöreää peppua, kun se liikkui ylös-alas pakarat jännittyneenä. Vilkas ja likainen mielikuvitukseni lähti laukkaamaan saman tien, mutta yritin olla tuijottamatta liikaa, etten jäisi rysän päältä kiinni. Koska Niina kuunteli samaan aikaan musiikkia Ipodistaan, tulin siihen tulokseen, että en mene hänen treenejään häiritsemään, vaan tyydyn nautiskelemaan pelkästä silmänilosta. Kuten kaikki salilla käyvät tietävät, hyvän perseen näkeminen lisää vähintään 10% kaikkiin tuloksiin, joten tällä kertaa rauta liikkui poikkeuksellisen hyvin. Siitä sitten Audi A5:ni kyytiin ja kotiin suihkuun runkkaamaan mielikuvilleni. Peruspäivä.
Seuraavana iltapäivänä menin luentojen välissä campusalueen kahvilaan ottamaan kupillisen iltapäiväkahvia. Perinteisesti peränurkkaan istumaan, IPhone käteen, pahvinen take away -kuppi huulille ja Facebook auki. Siinä päivityksiä lukiessani ja suorana päätelmänä niistä todettuani mielessäni ihmiskunnan täydellisen tuhon tyhmyyden kautta olevan lähellä, kohotin katseeni edessäni olevaan henkilöön.
Niina.
Kysyy että saako istua seuraani. Mitä vittua? Onnekseni äänihuuleni kuitenkin muotoilevat tuon kohteliaimman ja kiinnostusta huokuvan sanan: "Joo".
"Näin sut eilen salilla", sanoi Niina hymyillen.
"Mäkin huomasin sut siellä, mutta en viittiny tulla häiritsemään sun treenejä."
"No tottakai mulle nyt juttelemaan saa tulla"
Aikamme siinä perusläppää heitettyämme toteamme, että nyt olisi aika lähteä seuraavalle luennolle, joten suuntaamme yhdessä sinne. Rappusissa olevassa ruuhkassa jättäydyn taktisesti taakse, että pystyn tarkkailemaan noiden muhkeiden pakaroiden toimintaa tiukoissa Leviksissä lähietäisyydeltä. Pyllyn keikutuksesta päätellen Niina oli hyvinkin tietoinen silmieni laserkatseesta ja sen kohteesta. Itse luennolla odotti kuitenkin uusi yllätys. Aivan vitun kuuma luennoitsija. Helena. Nelikymppinen, uhkea, yliasiallisesti pukeutunut, tiukkapipoisen ja ylimielisen oloinen mutta ah, juuri siksi niin kiinnostava. MILF? Definately. Ei sormusta nimettömässä. Tutun näköinen jostain, mutta enpä nyt saa päähäni että mistä. Loppuiltapäivä menikin luennoitsijaa tiiraillessa, sitten Niinalle heipat, Audiin, Alkon kautta kotiin. Pitäähän sitä eka opiskeluviikko kruunata känneillä.
Kotona, omakotitalossa jonka lunastin omakseni avoliiton päättymistä juhlistaakseni kuukautta ennen potkujani parin kilometrin päässä keskuststa odotti kaksi yllätystä. Kaverini ovat takapihalla juopottelemassa ja grillailemassa kuin kotonaan. Ainoa reaktio saapumiseeni on kylmän oluen tyrkkääminen käteen. Sillä kieltämättä saadaan tunteeni leppymään. Eikun makkara käteen Weberistä ja IPhone taskusta, jossa odotti se toinen ylläri. Kaveripyyntö Niinalta. No perkele, pitkä hörppy olutta ja nopea stalkkaus. Sinkku, ei kuvia perseestä ja tärkein, menossa tänään baariin. Interesting.
Pikakelauksella kello yhteentoista. Pohjat vedetty, tukka hyvin, kello näkyy, taksi alla, kaverit saatu puhuttua samaan baariin mihin yliaktiiviseksi somepäivittäjäksi osoittautunut Niina paikannettu. Vitulliset jonot, jotain saatanan haalariporukkaa, lienee opiskelijabileet. Onneksi salilta tuttu poke, 15v kokemus yöelämästä ja alkoholin tuoma lisäitsevarmuus auttavat suoraan sisään. Pokelle 20€ kädenojennus, pahaa silmää jonosta ja narikan kautta tiskille.
Nopea silmäys ympärille. Porukkaa helvetisti, opiskelijoita suurin osa. Suurin osa selvästi enemmän päihtyneenä kuin oma seurueeni, joka voidaan katsoa saavutukseksi. Ja Niina. Istuu sohalla pöydän ääressä jonkun jätkän vieressä. Jätkällä selvästi yritys päällä ja kädessä oranssi drinkki missä on joku vitun aurinkovarjo. Ei silleen miehekkäällä latinotavalla, vaan homolla tavalla. Naurattaa, säälittää ja vituttaa yhtä aikaa. Niina puolestaan: ei onneksi niitä opiskelijahaalareita jotka pitäisi jakaa vain opiskelijavalaille, ei hyvärunkoisille. Sen sijaan musta mekko. Ei mikään pikkumusta, vaan enemmän sellainen linjakas, ajaton ja hyvällä maulla valittu. Pitkä tumma tukka laskeutuu hartioille ja korvissa isot kultaiset renkaat. Huomaa minut. Huitoo käsillään jotain minkä ymmärrän kutsuksi liittyä seuraan. Koska tyhjiä paikkoja ei ole, siirtää suloista peppuaan muutaman kymmentä senttiä niin, että Niinan ja aurinkovarjodrinkkihomon väliin jää kapea rako. Tungen perseeni siihen ennenkun homo oikeastaan ehtii edes tajuta tilanteen. Kuiskaa korvaani sitten: "Meillä oli juttu kesken". "Painu vittuun", vastaan. Tottelee.
Niina hilpeässä hiprakassa, ja koska emme ole jutelleet kun sen yhden kerran aikaisemmin, menee jutustelu lähinnä elämäntilanteitamme puidessa. Muuttanut vasta pari viikkoa sitten tänne opiskelujen perässä. Jättänyt jätkäkaverinsa kesällä, kun päättänyt muuttaa tänne. Ei tunne koko kaupungista ketään muita kun opiskelukavereita joihin viikon aikana tutustunut. Tilittää ex-parisuhteestaan. Sehän ei minua kiinnosta pätkääkään, mutta nyökkäilen ja myötäilen kohteliaasti kuin herrasmies ikään. Kerron myös oman parisuhteeni katkeamisesta. Kaikkea se mielessä pyörivä pillu saakin miehen tekemään. Tietäjät tietää mitä tarkoitan.