opiskelu ja vauva?

Onko täällä ketään joka on opiskellut vauvanhoidon yhteydessä? Siis päivällä.
Miten IHMEESSÄ olette pystyneet ottamaan vauvaa kouluun mukaan, onko se onnistunut ja kuinka vaihtelevasti, miten kaikki käytännön järjestelyt päivän aikana ja onko se sallittua??
Olen miettinyt tapoja saada opiskeluja loppuun vauvanhoidon yhteydessä tai edes jos osan voisi suorittaa mutta en haluaisi jättää vauvaa pitkäksi aikaa kokonaan hoitoon...

Vinkkejä? Kokemuksia?

 

Itse pohdiskelen samoja asioita. Kesällä syntyy esikoinen ja vielä olisi gradu ja muutamia kursseja käytävä ennen valmistumista. Olen surffaillut netissä ja yrittänyt etsiä mahdollisia hoitomuotoja tulevalle vauvalle. Kuitenkaan en aivan kenelle tahansa haluaisi vauvaani antaa hoitoon. Sekä mieheni äiti että omani auttavat varmasti aina joskus, mutta mitään säännöllistä hoitopaikkaa on heiltä mahdotonta vaatia.
Olen ajatellut, että jos vauva sattuisi olemaan rauhallista sorttia, voisin mahdollisesti ottaa vauvan mukaan luennoille...

Olisi kyllä mukava kuulla onko jollakin onnistuneita kokemuksia vauvavuoden opiskelusta!!

 

En tiiä liippaako tää mun juttu läheltäkään,mut mä alotin opiskelut viime syksynä ammattikorkees ku poika oli 8kk.Mul oli mahdollisuus et mamma hoisi poitsuu kahtena päivänä vkossa ja muuten oli/on perhepäivähoidossa.Nyt mamma on yhtenä pvänä vkossa.Alkuun olin aika hermona et meneekö kaikki hyvin.Menny loistavasti!Kokemuksia ei kyllä oo siitä et vauvan ottais kouluun mukaan...mut tällänen tarina mulla!!Tsemppiä!

 

Mä sain esikoisen kun opintoja oli ammattikorkeassa jäljellä vuosi. Järkkäsin opinnot niin, että vauvan ollessa pieni tein opinnäytetyön valmiiksi. Vauva kulki mukana koulussa, kirjastossa, kokoontumisissa, joissakin seminaareissa ja muissa tapaamisissa. Onnekseni vauvani oli rauhallinen ja niin sanotusti helppo lapsi, joten ei se niin vaikeaa ollut. Ainoa vaikeus oli löytää itseltä keskittymiskykyä vauvan sijasta opiskeluun =) Tyttö yleensä nukkui ne ajat kun tein töitä. Välillä syötiin ja taas nukuttiin. Olihan siinä oma organisoiminen kyllä...Muutaman kurssin suoritin korvaavilla tehtävillä kotoa käsin. jonkun verran meni yötöiksi itsellä mutta opinnäytetyö valmistui ja nyt pidän puoli vuotta taukoa ja palaan suorittamaan loput kurssit ensi syksynä kun tyttö on päälle vuoden ikäinen ja menee näillä näkymin perhepäivähoitajalle. Riippuu siis hyvin paljon lapsesta miten opiskelun ja äitiyden yhdistäminen onnistuu... :wave:

 

Mulla ei ainakaan onnistunut, toisaalta en kyllä edes yrittänytkään saada opiskelua ja vauvaa yhdistettyä, vaan pidin suosiolla "välivuoden" yliopistolta. Käytännössä en siis juurikaan opiskellut: tein muutaman hassun opintoviikon koko lukuvuonna kun tyttömme oli alle vuoden ikäinen (lähinnä tein kirjatenttejä, joihin pystyin lukemaan kotona sekä muutaman tarkoin valitun kurssin, jotka pidettiin illalla, jolloin mieheni pystyi olemaan tytön kanssa). Tyttö meni tarhaan vuoden ikäisenä ja silloin jatkoin opiskeluja täydellä teholla (= kirjotin gradun). Valmistuin yliopistolta viikkoa ennen kuin toinen lapsemme syntyi =)

Varmaan riippu paljon koulusta, jota käy, voiko sen yhdistää helpommin vauva-arkeen. Mielestäni vauvanhoito on kyllä kokopäivähommaa (sen takia äipät äippälomalla...) että ehkä opiskelua ja vauvaa ei edes kannata yhdistää.

 

Minulla syntyivät kaksoset, kun olin opiskellut 2 vuotta yo:lla.
Koko lukuvuoden olin kirjoilla yliopistolla ja suoritin kirjatenttejä kerran kuukaudessa n. 4ov: kokoisina pompseina. Eli ihan mukavasti opintoviikkoja koko vuoden aikana kertyi.

Luin päiväunien aikana ulkona / sisällä, illalla, syöttäessäni, kaikkialla, missä nyt oli hetki aikaa ja innostusta. Hyväksi paikaksi koin maata lasten kanssa olohuoneen lattialla, lapset touhusivat, ja minä luin. Asioita kertailin ja jäsentelin päässä pitkillä lenkeillä vaunujen kanssa. Näin lapsenvahti tarvittiin vain kerran kuussa.

Lukeminen ja tenttitilaisuudet olivat luksusta vaipanvaihdon vastapainoksi. Tenteissä vietin aina koko sallitun ajan, vaikka olisin valmis ollutkin aikaisemmin. Oli ihana vain istua hiljaisuudessa ilman huonoa omaatuntoa.

Luennoille en siis varsinaisesti revennyt. Kävin kyllä vaunujen kanssa yo:lla usein kahvilla kavereiden kanssa, kirjastossa, sopimassa korvaavia suoritustapoja ym. Nekin toivat kaivattua vaihtelua, rytmiä ja aikuisia kontakteja arkeen.

 

Itse siirsin täyspäiväistä opiskelua vaativat opinnot vuodella eteenpäin, mutta vauvan (3 kk) hoidon ohella teen parhaani mukaan gradua ja suoritan muutamia teoriapainotteisia luentoja (jos ei pääse luennolle, voi aina lukea kirjasta). Lisäksi olisi tarkoitus suorittaa kevään aikana pari kirjatenttiä. Kaikki on vähempänä viimeiseltä opiskeluvuodelta.

Vauvan kanssa en ole viitsinyt luennoille mennä. Tuntuu, että en tahdo häiritä muita opiskelijoita. Tietty jos jäisi oven suuhun ja poistuisi paikalta heti vauvan heäriltyä. Hiljaisessa luentosalissa pienikin ääni kuuluu, joten vauvan ääntely voisi olla kiusallista :/ Enkä varmaan itse voisi keskittyä opiskeluun jos pitäisi koko ajan pientä vahtia.

Jokainen tekee tyylillään. Itselleni nuo parin tunnin tauot vauvan hoidosta luennoilla käydessä on ollut tosi herkkua. Luennoille pääsen siis silloin kun miehen työvuorot sen sallivat. Isovanhemmatkin varmasti auttaisivat, mutta eivät asu samassa kaupungissa...

 

Niin juuri ensimmäisenä tulee mieleen että (vaikka olisi rauhallinenkin vauva...) että miten onnistuu vai onnistuuko, miten suhtaudutaan...
Mitä opettajat ovat mieltä (ilmeisesti on kuitenkin sallittua?) jos vauva torkkuu vieressä? Muut opiskelijat, häiriintyvätkö, osaavatko olla hiljaa?
Onko käynyt jollekin niin että onkin joutunut jättämään homman sikseen "nolojen tilanteiden" takia, vauva esim. vain itkenyt kokoajan?
Ammattikoulua vähän kesken, liian vähän ja se ärsyttää. Paljonko vauvanne nukkuu, meillä LIIAN vähän...

 

Tuon yhtälön onnistuminen on tosi paljon ihmisestä kiinni. Meillä vauva 10kk ja tosi heikosti on opiskelut sujuneeet.. Mieskin on opiskelija ja sillä on ihan mielttömän pitkiä päiviä ja läsnäolopakko joten mä en hirveesti ehdi yolle. Ei asuta Suomessa ja täällä yosysteemi on tosi koulumainen, tentit 2kertaa vuodessa ja muutenkin mielettömän vaikea sopeuttaa tällaista elämäntilannetta opiskeluihin. En ole vauvaa vienyt luennoille, opettajat suhtautuu aika nahkeasti kun sanon, että mulla on lapsi enka voi jatkuvatsi olla paikalla, kannustusta en ole lainkaan saanut! Kotona yritän lukea ja tehdä etätehtäviä, mutta täytyy myöntää, että motivaatio on hakusessa aika usein. Päiväunien aikaaan pitäisi lukea, mutta joskus tekee mieli vain olla rauhassa ja levätä. Huhtikuussa alkaa tenttikausi ja nyt pitäisi jaksaa ahertaa, niin saan kandin tutkinnon tänä kesänä. Ja toivottavasti päiväkodista vapautuisi paikka tulevien kuukausien aikana niin saisi taas vähän rytmistä kiinni. Kaikista vaikeuksista huolimatta en ole hetkeäkään katunut päätöstä hankkia lapsi opiskelijana, =) tsemmpiä kaikille muille samassa tilanteessa tasapainotteleville :wave:

 

Mun tilanne ei ihan täsmää.

Mulla olisi alkanut syksyllä 2004 amk:ssa opinnot. Päätin pitää ekan vuoden taukoa, kun poika syntyi marraskuussa 2004. Viime syksynä (2005) aloitin opiskelut. Poika (silloin 10kk) meni perhepäivähoitajalle.

Mä olen nauttinut todella opiskelusta ja poika viihtynyt hyvin hoidossa. Toisinaan yötöiksi täälläkin menee, sillä ne muutamat tunnin illasta haluan olla vain poikani kanssa.

Näin meillä jatketaan eteenpäin. Alussa vasta ollaan.

 

Minä taas alunperin "suunnittelin" että haluan lapsen nimenomaan opintojeni aikana. Opiskelu yliopstosa on ihastuttavan vapaata ja omalla organisointikyvyllä on ratkaiseva merkitys. Itse valmistun ihan mukavaa vauhtia, enkä aio tyttöä (2vee) laittaa hoitoon koko opintojeni aikana! Satunnaisesti tyttöä hoitaa kotona mummu tai isä, eli yhden päivän viikossa olen yliopistolla lähiopetusta vaativilla kursseilla. Muuten opiskelen kaiken etänä, joko kirjatentteinä tai avoimen yliopiston iltakursseina, jolloin isä on lapsen kanssa kotona.

Toinenkin lapsi on tervetuulut opiskeluaikana, tämä on juuri niin mukavaa kuin ajttelinkin. Toki suunnitteluun menee aikaa, mutta samalla saan ikäänkuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: hoitaa lapseni kotona ja viettää hänen kanssaa paljon aikaa, että edetä opinnoissani. Ammattikorkeakoulu tai ammattikoulu eivät opetukseltaan taasen ole kovin joustavia, joten niiden yhditäminen vauvan/lapsen hoitoon on mahdotonta, eli lapsi on vietävä hoitoon. Yliopistossa jokainen kuitenkin laatii omat aikataulunsa itse ja opiskelun ja lapsen kotihoidon yhdistäminen sujuu mukavasti =)

 

Mitä aloja mahatte opiskella? Miten tuo taloudellinen puoli sujuu?

 

Mullakin on tuo tilanne edessä, esikoinen syntyy kesällä ja opiskeluja yliopistossa on jäljellä vielä n. kaksi vuotta. Halusin vauvan nimenomaan opiskelujen aikana niiden vapauden takia, mutta saa nyt nähdä miten lopulta käy! Oon jo kovasti miettinyt, että mitä voisin suorittaa ensi vuonna eikä mahdollisia kursseja kovin paljoa ole. Pää- ja sivuaineissani on tosi tiukat läsnäolovaatimukset eikä kirjatenttejä ole todellakaan liikaa. Oon miettinyt vauvan ottamista luennoille mukaan, mutta se tietysti riippuu aivan vauvasta. Ehkä sitä sitten voisi jo aloitella gradun tekoa Tiedän jo, että haluan jotain muutakin tehdä äitiyslomalla kuin vain ihastella vauvaa. Mutta eipä tässä mikään hirveä kiire ole valmistua, kun olen tähän mennessä kuitenkin opiskellut ahkerasti.

 

Olipa mielenkiintoinen aihe, kun itse pohdiskelen parhaillaan samoja asioita... Vauva syntyy heinäkuussa ja tekemättä on vielä gradu ja kolme melko isoa tenttiä. Onneksi ei läsnäoloa vaativia juttuja enää ole ollenkaan. Nyt keväällä teen osittan töitä, mutta graduntekoa yritän saada samanaikaisesti käyntiin. Hermostuttaa ja stressa, kun tuntuu, että kaikki hokee, että ennen vauvaa olisi valmistuttava! :/ Kai se nyt kuitenkin jotenkin onnistuu vielä tenttiä pari tenttiä ensi syksynä, jos gradun saisinkin kevään aikana tehtyä!! Ja ainakin teidän kirjoituksista päätellen se on ihan mahdollista!!

Niin, lisään vaan sen, että itselläni opiskeluvuosia alkaa olla takana jo niin paljon, että kyllä valmistuminen olisi omissakin toiveissa... ei vain sukulasten ja tuttavien.

 

näitä samoja asioita mietin minäkin... vaikka vaan viikko sitten näytti testi plussaa, niin jo tulevaisuus pyörii mielessä.
Kuinka oikeesti onnistuu yhdistämään lapsen ja opiskelun? ja sit toinen juttu: en tiiä yhtään näistä opiskelijoiden äitiyspäivärahoista yms... osaisko joku kertoo jotain?
varmaan siks oon vähä hermona, kun ekaa tenavaa tässä odottelen, iik...

 

Kyllä ammattikorkeakouluopiskelukin voi olla joustavaa. Meillä ainakin sai aika vapaasti laatia omat aikataulunsa ja sen mitä milloinkin suoritti. Mun kaveri sai opiskeluaikana lapsen ja hän otti lapsen välillä mukaansa luennoille ja teki oman opiskelusuunnitelmansa lapsiperheen aikatauluihin sopivaksi.

 

Sellainen tuli vielä tästä aiheesta myös mieleen, kun tuossa noita äitiyspäivärahajuttujakin kyseltiin, niin voiko äitiyspäivärahan aikana opiskella? Siis saada opintoviikkoja (tai -pisteitä) opintorekisteriin? Itselläni opintotukikuukaudet on kulutettu jo vuosi sitten ja nyt teen osittain myös töitä, joten äitiyspäiväraha laskettaneen edellisen 6 kk tulojen mukaan. Mutta vaikuttaako äitiyspäivärahaan se, että olenkin samanaikaisesti (opintotueton) opiskelija?

Tätä mietin, kun muistelen jonkun tuttavani kertoneen, että kun hän sai ensimmäisen lapsensa, ei voinut samaan aikaan tehdä opintoja, koska äitiyspäiväraha olisi loppunut, jos hän olisikin ollut opiskelija! Voiko olla totta vai muistanko väärin?!

 

Rahajuttuihin. Minä opiskeln yliopistossa ja nosta minimin mukaista äippärahaa. Näin voin siis nostaa samalla myös opintorahaa ja tehdä tuntityöläisenä liikunnanohjauksia, ilman, että tarvitsee erikseen ilmoitella kelalle tuloista. Näin valitsin, sillä edellisen puolen vuoden tulotkaan eivät mitkään valtavt olleet, joten pärjään paremmin opintoraha+äippäraha+tutntityöpalkat yhteenlaskettuna. Tilanne on toki toinen, jos tuloja olisi ollut merkittävsti enemmän.

Itsellä toinen tutkinto suoritteilla, ja nyt opiskelen yliopistossa luokanopettajaksi toista vuotta. Vauveli vajaa kaksi kuukautta ja teen opintoja samaan aikaan. Muutaman kontaktikurssin olen kevään ajalle valinnut, sen mukaan että se sopii mieheni opiskelukuvioihin. Muutoin suoritan aineopisntoja ja sivuainetta tenttimällä yleisinä tenttipäivinä.

Ihan ok on onnistunut tähän saakka. Mutta koen, että kullekin päivälle ei kannata asettaa kamalaa lukutavoitetta, sillä meillä ainakin kaikki päivät ovat vielä kovin erilaisia, eikä vauvan nukkuma-ajat ole vielä rytmittyneet. Jos kuvittelee tekevänsä tietyn määrän juttuja vauvan nukkuessa päiväunia, voi suunnitelmat muuttua jos unet ovatkin tänään kolmen tunnin sijasta tunnin mittaiset. Yliopistolle en aio tulevaisuudessa paljon lasta mukaan ottaa. Eilen minulla oli tyttö mukana käsityötunnilla, sillä kyseinen kurssi on kahdesta kerrasta kiinni. Tuommoiseen aineeseen se sopi, siis että välillä tissiteltiin ja välillä taas surrattiin saumurilla, mutta luennoille en temperamentikasta tytärtäni ottaisi mukaan =)

Näin siis mennään tämä kevät, ja syksyksi olisi tarkoitus saada edes puolipäiväinen hoitopaikka. EN kyllä millään raaskis viedä silloin 10 kk ikäistä silmäterääni päiväksi hoitoon. TOisaalta olen kyllä sitä mieltä, että hoito voi olla vain hyvä sosiaalisten kontaktien lisääjä, kun perheessä on vain yksi lapsi. TÄstäkin voi olla montaa mieltä

hyvää kevättä opiskeleville mammoille! :ashamed:

 

äitiyspäivärahaa voi nostaa, mutta jos kaupungissa jossa asutte on sellainen lapsiraha- jonka saa kun jää pois töistä tai opinnoista, (miksi niitä nyt sanotaankaan...) sitä ei saa kun on kirjoilla koulussa.

 

Moi! Halusin nyt ihan varmistaa, että äitiyspäivärahaa ja opintorahaa voi saada SAMAAN aikaan?? Aika outoa... Mutta hyvä vaan jos on mahdollista...

 

Voi saada samaan aikaan äitiyspäivärahaa ja opintotukea, mutta äitiyspäiväraha tulee tällöin miniminä eli 15 ja risatko se nyt oli per päivä

 

Esikoinen oli 4kk ikäinen, kun jatkoin opintoja ammattikorkeassa ja ihan hyvin meni vaikkakin raskasta oli siinä vaiheessa, kun lähdin myös töihin eli poju oli vuoden, kun opiskelin ja tein päivätöitä yhtäaikaa. Huono omatunto vaivas aika useesti alkuun. Valmistuin pari vuotta sitten ja kyllä kannatti. Toissa syksynä mietin yliopistoon pyrkimistä, mutta sitten tämä pikkukakkonen ilmaisi itsestään ja päätin, että ehkä sitten parin vuoden päästä kun on tuo kolmenkympin kriisi pahimmillaan . Haluan nyt viettää muksujen kanssa niin paljon aikaa yhdessä kuin mahdollista. Ensi syksynä töihin paluu ja nyt jo hirvittää. Opiskeluaikana olin kyllä paljon tarmokkaampi ja sain enemmän aikaan myös kotirintamalla, kun kaikki täytyi organisoida niin hyvin.

 

Sä joka opiskelet yliopistossa opettajaksi.

Siis okl:ssäkö???

Onnistuuko ees muuten?

Mite muuten sulla on sujunut opiskelu?
Pystyykö käymään samaan aikaan töissä?
Siis mulla ei lapsia. Kunhan kyselin. :hug:

 

Mun poika on kolmekuukautta, ja itse olen juuri jatkanut kouluani, jota on jäljellä muutama kurssi. Viikossa täytyy käydä kahtena- kolmena päivänä koululla, noin neljä tuntia kerrallaan, jolloin poika on isänsä kanssa kotona
Kouluun olisi mahdollista ottaa poika mukaan, mutta koska isä on vapaalla, on hänen parempi olla kotosalla.
Ammattikouluni opettajat eivät ollet laisinkaan ilahtuneita, kun ilmoitin että haluan käydä kouluni loppuun, he haukkuivat minua huonoksi äidiksi sun muuta...Hermothan siihen meni, joten vaihdoin koulua, aikuisopistoon, jossa aivan ihanat opettajat, sanoivat heti että tänne vaan, niin saat kesäksi paperit, ja ymmärsivät vauva " tilanteeni ". =)

 

Meidän poju syntyi mukavaan aikaan, oma ryhmäni (opiskelen lähihoitajaksi) lähti työharjoitteluun ja minä jäin äippälomalle. Työharjoittelu kun oli muilta ohi, minä kävin pojan kanssa viimeisillä teoriatunneilla eikä se ketään haitannut, päinvastoin =) nyt käyn kerran kuukaudessa tekemässä jäljellä olevia tenttejä ja meinaan valmistua ennen tämän vuoden loppua.