Opiskelijoiden ihan turha valittaa

[valivali]

Suomi: Opiskelijoiden ihan turha valittaa
02.09.2010 - 10:37 | Olli Herrala | ei kategorioita

Ministeri Antti Tanskanen arvelee, että Suomen koulutusjärjestelmä suosii hidasta opiskelua. Kulma on väärä: Minusta opiskelijat itse tekevät opiskelustaan hidasta, sillä kukaan ei pakota vetelehtimään.
Koulutusjärjestelmä on rikki, eikä vaatimaton opintotuki ole mikään ykkösongelma. Ongelmat ovat opiskelijoiden asenteessa, koska kaiken hyvän pitäisi osua kohdalle ilman omaa vaivannäköä. Mistä ihmeestä kumpuaa ajatus siitä, että kaiken pitäisi olla yhtä tikkunekun lipomista?
Voin rehellisesti sanoa, että minulla on asiasta kokemusta. Opiskelin nimittäin ahkerasti ja sain valmiiksi kaksikin tutkintoa. Ei minua pysäyttänyt puute rahasta tai ajasta, koska keskityin oleelliseen valittamisen asemesta. Rahoitin opiskeluni osin lainalla, osin veronmaksajien tuella ja osin työnteolla. Veronmaksajille lämmin kiitos koulutukseni rahoittamisesta.
Minulla oli myös kosolti onnea. Mitä enemmän tein töitä, sen enemmän onnea osui kohdalle.
Tuen puutteesta valittajia oli myös parikymmentä vuotta sitten, ja valittajat olivat samantyyppistä jengiä kuin nykyisinkin. Joku rakensi rauhanmarssia, toinen organisoi synnytyslakkoa ja kolmas varoitteli fasismin heräämisestä Tampereen yliopistossa. Nykyiset vetelehtimisen muodot ovat useimmiten vihreää alkuperää, mutta roskapuhe on edelleen roskapuhetta.
Ministeri Tanskanen sanoi, että opiskelijat valmistuvat liian vanhana. Minusta itse kukin saa valmistua niin vanhana kuin huvittaa, jos sen tekee pääsääntöisesti omilla rahoillaan. Ei kukaan tarvitse kolmekymppisiä vetämättömiä lapsiaikuisia, jotka vaativat "ilmaista" rahaa ja elävät muiden siivellä.
Opiskeluiden etenemistä tulisi valvoa nykyistä tehokkaammin. Uskallan väittää, että opinnot venyvät elämäntyylin löysyyden takia. Ei jakseta valmistua ja siirtyä työelämään, koska opinahjossa notkuminen on aivan liian helppoa. Näitäkin tapauksia on liikaa, vaikka erityisesti ylioppilaskunnat ja opiskelijajärjestöt jaksavat mekastaa opiskelijoiden aseman ylivertaisesta vaikeudesta.
Kuka on muuten sanonut, että opiskelijoiden pitäisi nauttia erityisen hyvästä elintasosta? Ei ilmeisesti ymmärretä, että opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Jos jonkun aikaa elääkin vähän niukemmin, voi hyvä koulutus tuoda rahakkaan työn tulevaisuudessa. Siksikin ihmettelen, miksi halpa opintolaina kelpaa niin kehnosti. Itse otin opintolainaa ja maksoin sen nopeasti takaisin. Pientä apua oli siitäkin.
Puhun ennen kaikkea asenteesta. Päätoiminen opiskelu onnistuu hyvinkin, jos lähestyy asioita ahkeran työnteon näkökulmasta. Eikä minusta siinäkään ole mitään pahaa, että väliin tekee töitäkin. Itse onnistuin yhdistämään opiskelun, työnteon ja hauskanpidon.
Minä satuin pitämään opiskelusta ja ihmettelin aina vasemmistotovereiden kitinää siitä ja siitä ”epäkohdasta”. Itkemistä tietenkin riittää, jos itkeä haluaa.
Jos opintotuki ei riitä, kannattaa miettiä muita keinoja. Muita keinoja ovat laina ja työnteko, ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
Minusta ei voi olla mikään lähtökohta, että kaikki pääsevät aina istumaan valmiiksi katettuun pöytään. Mitään ei saa ilmaiseksi, vaikka Suomessa erittäin typerästi puhutaankin ilmaisesta opiskelusta.
Kuka alkaa puhua siitä, ettei mitään hyvää synny ilman omaa vaivannäköä? Kuka seisoo omilla jaloillaan, eikä edes odota vieraiden apua?

 

["opiskelija"]

Olen tähänastiset opiskeluni (aloitin juuri kolmannen vuoden yliopistossa) rahoittanut täysin itse työnteolla ja säästöilläni. Opintotukea/asumistukea en ole nostanut euroakaan. Kelan ateriatukea hyödynnän ja syön opiskelijahinnalla opiskelijaravintolassa.

MUTTA mielestäni opiskelijoilla on kyllä oikeus valittaa. Miksi eläkkeet sidottiin indeksiin mutta opintotukea ei? Voisi melkein väittää, että opiskelijoilla on taatusti enemmän pakollisia kuluja kuin eläkeläisillä. Eläkkeensaajat asuvat pääosin omistusasunnossa, he tuskin joutuvat hankkimaan kalliita oppikirjoja ja tekemään vielä lisäksi työtä maksaakseen laskunsa. Lääkkeet ovat toki suuri menoerä, mutta Kela avustaa niissäkin. Silti eläkeläiset saavat valittaa eläkkeensä pienuudesta. Työttämät saavat valittaa työttömyyskorvauksien riittämättömyydestä. Lapsilisätkin on aivan säälittävän pieniä. Valivali. Miksi ihmeessä opiskelijoiden pitäisi vain tyytyä saamaansa kun muutkaan eivät niin tee?

Mitä tulee kolmekymppisiin avustustennostajiin, eivät he kaikki ole valmistumattomia opiskelijoita. Voi olla, että joku työttömyyskorvauksienkin saaja käyttää ilmaisia rahojaan johonkin muuhunkin kuin puurohiutaleisiin.

 

[työssä]

Eläkeläiset ovat jo eläkkeensä työllä ansainneet. Opiskelijat eivät opintotukiaan eikä muita etuuksia. Siinä on iso ero. Kannattaa aina ajatella asioita vähän lajemmin. Työttömyyskorvauksiinkin on rahat kerätty työntekijöiltä ja työnantajilta. Opiskelijoiden tuet tulevat niiltä, jotka ovat sen veroina maksaneet. Yleensä opiskelijat eivät ole vielä maksaneet mistään mitään yhteiskunnalle. Kuitenkin pääosin verovaroin maksettu opetus ja opinnot ovat investointi tulevaisuuteen. Jos sitten on opiskellut alaa, jolla on huono työllisyystilanne ja palkkataso (kuten runonlausujilla ja taivaarannanmalareilla) niin se on täysin oma valinta.

 

["opiskelija"]

Toki ovatkin keränneet, mutta se ei ole mielestäni silti aseta eläkkeensaajia asemaan, jossa saisi valittaa muita enemmän. Ja on kuitenkin niin, että ilman opiskelijoita ei maamme (tai ylipäätään minkään maan) tulevaisuus ole kovinkaan kaksinen. En tässä nyt sano, että opiskelijoiden oltavat ovat surkeat, verrattuna useaan muuhun maahan opiskelijoiden etuudet ovat suorastaan loistavat, mutta miksi ihmeessä me emme saisi valittaa. Me sentään opiskelemme jotakin, joka takaa asemamme toimivassa yhteiskunnassa, mutta monesta työttömästä ei välttämättä voi sanoa samaa. Enkä tässä nyt tarkoita heitä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa vaikka olisivat halunneet jatkaa. Mutta täysin kouluttamattomia lorvijoita mahtuu tähän maahan älyttömän paljon.

 

[KUlli]

Nojoo. Mitä järkeä edes opiskella huonopalkkaiseen ammattiin (yleensä ammatikoulu), kun valmistuneen palkka ei päätä huimaa ja sossusta voi saada melkein yhtä paljon tekemättä mitään? Jos hyöty on maksimissaan 300e kuukaudessa, moni jää kotiin makaamaan.

 

["vieras"]

Itse pärjäsin kohtuullisesti, kiitos hyvin toimeentulevan poikaystävän joka avusti ja kesätöiden. Asuin solussa ja söin koulussa. Mutta siellä missä itse opiskelin, ei töitä ollut,, kaupungissa olisi ollut mutta sinne oli sen verran matkaa ja yhteydet huonot joten ei oikein auttanut. Autoa ei olisi ollut varaa pitää joten sekään ei ollut vaihtoehto.

Joten kitkutin pienellä ja valitin. Mikään ei parane jos ei valita ja aja asiaansa.

 

["Juu"]

Oon oikeestaan samaa mieltä. Omat opintoni (maisteri) hoidin ilman opintolainaa, opintotuen nostin ja opiskelijaruokalassa söin, mutta muuten rahotin itse. Kesätyöansiot kun säästi niin talven eli ihan ok. Ja nopeasti kun valmistui niin ei alkanut köyhäilykään ahistaa.

Ja oon tyytyväinen, koska se oli sijotus omaan tulevaisuuteen. Valmistuin velattomana (toisin kuin jenkeissä jossa niskassa ois ollu omakotitalon verran opintolainaa) ja nyt olen koulutusta vastaavassa työssä.

Kiitos Suomen valtio

 

[Chala]

Helppo sanoa 'nosta lainaa ja tee töitä', vaan jos nostat opintotukea on rajoitettu kuinka paljon voit töitä tehdä, jos taas et nosta opintotukea joudut tekemään vielä enemmän töitä, nostat lainaa ja maksat sitä takaisin seuraavat ties kuinka hiton monta vuotta kun pitäisi pystyä ehkä maksamaan asumisesta ja mahdollisesti perheeseen kuuluu muitakin kuin kaksi järkyttävän hyvin tienaavaa aikuista jne.. Ei se ole niin mustavalkoista todellakaan ja opiskelijoilla on ihan täysi oikeus valittaa siinä missä muillakin.

Monet opiskelijat roikkuvat ikuisuuksia koulujen listoilla ja huuhailevat välissä vaikka mitä, monesti ihan ansiotöitä. Jokainen ala ei ole hyin palkattu, mutta jokainen ei ikävä kyllä voi opiskella alalle jossa tienaa 4000e/kk ylöspäin. Otetaan esimerkiksi se paljon parjattu sairaanhoitaja. Opiskelet 3,5v (vai onko se 4v?) amk:ssa, yrität opiskella ja tehdä töitä, maksaa elämisesi ja opiskelusi, nostat lisäksi lainaa, maksat sitä takaisin useamman vuoden opiskelujen päätyttyä koska palkka ei päätä huimaa ja suurin osa töistä on pätkätöitä, haluat ehkä jossain vaiheessa päästä omistusasumisen makuun, saada kenties lapsia, vaan onko varaa sitten siihenkään?

Erittäin helppo ratkaisu olisi poistaa tulorajat jos kerran opiskelijana voi niin hyvin tehdä töitä samalla. Siinähän ahkeruus palkittaisiin eikä vaan rangaistuksena tulisi tukien takaisinperintöjä. Suomen malli on myöskin siitä aika syvältä, että se ei todellakaan kannusta opiskelemaan omistusasujana, saati sitten perheellisenä. Elämän valinnat pitäisi tehdä 15-vuotiaana, koko loppuelämä suunniteltu valmiiksi, ja sitten painetaan töitä 70-vuotiaaksi. Todella realistista