Opiskelijaksi aikuisiällä kun lapset ovat pieniä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Mig"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Mig"

Vieras
Onko mitään järkeä haaveilla opiskelusta aikuisiällä kun lapset ovat pieniä? Itse asiassa odotan juuri toista.. Ikää on reilut 30v, miehellä epäsäännölliset tulot, itsellä on taasen vakituinen työ.

Nykyinen työ ei vain ole se mitä haluaisin tehdä (vaikka olen koko ikäni sitä tehnytkin) ja haaveilen koko ajan opiskelusta toiseen ammattiin...

Voiko edes rahallisesti pärjätä?
 
Mä lähdin opiskelemaan lasten ollessa 3 v ja 5 v, ja kadun ainoastaan sitä etten aloittanut opintoja vaikkapa vuotta aikaisemmin.

Rahallisesti ollaan pärjätty. Ei olla rakennettu omakotitaloa, muttei nähty nälkääkään, tai jouduttu kituuttamaan joka asiassa.
 
Mä opiskelin kotiäitinä pienten lasten kanssa kotosalla ammattitutkinnon. Sitten lähdin AMK:uun opiskelemaan lasten ollessa 3v ja 5v. Eka vuosi meni pelkästään opiskellessa, loput 1,5 vuotta tein samalla töitäkin. Nyt olen kokopäivätöissä ja teen maisteriopintoja etänä. Lapset nyt koululaisia. Kaikki on mahdollista.
 
Minä opiskelin tutkinnon kun äitiyslomalla, sain opiskeluaikana 2 lasta vielä. Koko ajan siis äitiys"lomalla" opiskelin ja hoidettiin lapset kotona miehen kanssa vuorotellen. Se sopi meille, kun emme halunneet vieraan hoitoon lapsia pienenä viedä ja opiskelu kuitenkin vapaampaa ja vähemmän aikatauluihin sidottua kuin vakityö. Siitä lisäksi poiki se hyvätuloinen vakityö.
 
Suosittelen lähtemään opiskelemaan. Itse nyt vuoden opiskellut ja vuosi vielä edessä.. Onhan se aika ajoin ollut rankkaa ja vaatinut paljon koko perheeltä. Mutta ihana, kun saa ammatin alalta mikä tuntuu omalta. Itse opiskelen liitonpäivärahoilla, se riittä kahteen vuoteen. Saan vielä korotukset opiskelusta ja lapsista siihen päälle. Mut työvoimatoimistosta täytyy saada suositus opiskelun kannattavuudesta ja vaatii yli 25 vuoden iän. Itse otin kans lopputilin vakitöistä vuosi sitten
 

Yhteistyössä