opiskelija

[vauva+opiskelu]

Hei!
Haluaisin kuulla kokemuksistanne, miten te tai ystävänne tai sukulaisenne on pärjännyt vauvan kanssa opiskelujen ollessa kesken.,
Minä olen jo humanististen tieteiden kandidaatti mutta maisteriksi on vielä muutama vuosi. Vauvakuume on silti kova ja asunto- ja rahatilanne on ihan hyvä. Mietityttää vaan miten opiskelut vauvan kanssa sujuvat ja olisiko järkevämpää odottaa kunnes valmistun ja saan viran....?
Kiitos vastanneille!

 

[marja]

Ystäväni, pariskunta, jolla on nykyisin kaksi lasta, tekivät molemmat gradunsa vanhemman, nyt 2,5 v. lapsen ollessa pieni. Perheen isä teki viimeiset kurssit vanhempainlomalla ollessaan, hyvien ystävien auttaessa mm. hoitamalla lapsia muutaman kerran. Perheen äiti pakersi gradun valmiiksi odottaessaan toista lasta.

Asiat saa toimimaan, ainakin jos perheessä on kaksi vanhempaa ja pieni tukiverkosto. Joistain asioista varmasti joutuu molemmat tinkimäänkin, mutta niin olen ymmärtänyt, että lapsen tuottama ilo ja onni maksaa sen monin verroin takaisin.

Rohkeasti vain eteenpäin, asioilla on taipumus järjestyä. Lapsi ei toisaalta ole mikään itsestään selvyys eikä sillä tavoin suunniteltavissa kuin moni meistä haluaisi.

 

[Milloin?]

Oletko suunnitellut vauvan hankkimista perinpohjaisesti ?

Voisit kokeilla aitoamuistuttavan nuken hoitoa. Nöyryttävääkö?

Jos et ole moiseen valmis, ei varmaan ole vielä oikea aika hankkia lasta.

Minkä horoskooppimerkkinen lapsi olisi teille ja lapselle parhain ?

Aitko tehdä lapsen suunnitelematta vai suunnitellusti ?

Missä sinun ja avioparisi elämänkatsomus kohtaavat ja onko se sama kuin tie, jonka te lapselle näytätte pakana vai kristitty.

Aiotteko esirukoilla tervettä lasta yhdessä molempien sukujen kanssa?

Hyvät välit sukulaisiin ovat siis avuksi lastenhoitoa tarvittaessa.

Ikävä kyllä se voi olla myös liian suuri rasite riippuen suvusta esim. jossa pakanajuoppoja. Jolloin suvulle pitää tehdä jo alkumetreillä selväksi heidän paikkansa jota ei ole.

Pystytkö varmistamaan lapsellesi turvallisen kasvuympäristön?
Jos et, oletko valmis hylkäämään lapsesi 18 vuoden päästä, kun hän varastaa saadakseen huumeita samojen lapsuudenkavereiden kanssa?

 

[Riksu]

Näin meillä:
Minä 28vee. Valmistunut amk:sta vuosia sitten ja ollut työssä ja olen edelleen. Tänään kävin vastaanottamassa yliopistopaikan, opinnot alkaa syyskuussa. Mies on myös työssä, mutta nyt alkaa noin parin vuoden jatkokoulutus työpaikasta 450km:n päässä. Siis kummatkin kouluun, mutta palkat juoksee. Meillä on oma 4h rivari ja auto. Ensi viikolla ekaa kertaa aletaan yrittää lasta, joka toivottavasti tärppää syksyn aikana. Kummatkin halutaan lapsi ja mahdollisimman pian.

Ollaan ajateltu asiat aika lyhyelle aikavälille tulevaisuuteen ja odotetaan mitä aika tuo tullessaan. Ollaan punnittu jo aika kauan tätä lapsijuttua ja tultu siihen tulokseen, että ""oikeaa aikaa"" saada lapsi ei ehkä ikinä tulekaan. Ja me ollaan niin valmiita. Nyt on niin oikea tunne lapsensaantiin, että se ei tästä parane. Viisi vuotta ollaan järkeilty, että sitten kun... ja nyt tultu siihen tulokseen, että nyt on se ""sitten kun"".

Vaikka kummankin elämään tulee opiskelut ja muuta, mutta vauva on silti tärkein ja aina me pärjätään. Varmaan mummuja vaivataan hoitamaan, mutta luulenpa, että ne on siitä vaan iloisia. Itse en ajattele, että opiskelut olisi este vauvalle, se on vaan itsestä kiinni ja toki tukiverkko ja hyvä parisuhde on kaiken aaa & ooo.

 

[Lapsilisät]

Aitteko laittaa lapsilisät lasten vaatteisiin ja Hippu ruokiin?

Perustatteko nyt heti lapsellenne asuntosäästötilin ettei lapsenne tarvitse tutustua huumeisiin sitten yhteisissä opiskelija soluissa, hivistä puhumattakaan ?

Mielestäni nyt olisi hyvä aika perustaa kyseinen säästötili, koska muuten te ette voi tarjota lapsellenne turvallisempaa tulevaisuutta ainakaan tässä asiassa.

Oletko valmis tekemään lapsellesi toisen leikkikaverin ja tukipylvään mikäli te joskus kuolisitte?

 

[Perintö]

Voisitteko ehdottaa vanhemmillenne testamentinlaatimista lapsenlapsille kokonaisuudessaan.(""Varmuuden vuoksi"")

Nykyajan uraputkiliittojen perheet kun niin usein eroavat ja vanhemmat juovat perinnön pois, jopa laissa määrrätyn lapsenlapsienkin osan (""vanhemmat saattavat jopa varastaa lapsiensa rahoja ja saattaa heidän luottotiedot luottokelvottomiksi"").

 

[kokemus]

Olen jo useita vuosia sitten valmistunut, nyt teen jatko-opintoja ja väitöskirjaa. Kun asiaa ajattelen omasta tilanteestani, melkein harmittaa, ettei lapsia tullut tehtyä aikaisemmin juuri varsinaisten opintojen aikana. Silloin olisi hyvin voinut pitää normaalin äitiysloman ja vähät välittää pienestä tauosta.

Nyt olen ryhtynyt tositoimiin, koska tuntuu, että sen aika on, vaikka ammatillinen tilanne ei todellakaan ole paras mahdollinen. Mutta onko se sitä koskaan?

 

[ärsyttää]

nimimerkeillä milloin?, perintö ja lapsilisä kirjoittavat ovat täysiä provoja. nämä asiat ovat tärkeitä joillekin joten on TÖRKEÄÄ tulla tänne kirjoittelemaan tuollaisia outoja juttuja!! kaikilla on oikeus lapseen ja sen hankinnan ajaankohdan suunnitteluun!!

 

[marja]

jaan tuon ärsytyksen. Ei pitäisi provosoitua, kun provosoidaan, mutta välillä on pakko.

Ja nyt se ihminen, joka kaikki nuo provot kirjoitti, myhäilee tyytyväisenä partaansa jossain päin Suomea. Terveisiä vaan sinulle ja hyvää kesää!

 

[al]

ihme tyyppejä jotkut kun jaksaa provoilla, no joillain ei ole elämää!

Mutta asiaan! Olen painiskellut saman asia kanssa kun sinä jä tulimme avon kanssa siihen tulokseen että yritämme vauvaa. Nyt on eka ""yritys"" kk. Opiskelen AMK:ssa, takana 1,5 vuotta. Nyt menen syksyksi töihin että saadaan vähän rahaa säästöön. Keväällä sitten taas koulun penkille! Jos nappaa jo syksyn aikana niin olen ensi kevään koulussa ja sitten jään taas pois. Koulustahan voi olla 2 vuotta pois ilman että menettää opiskelupaikan.

Rahat tulee olemaa tiukilla, koska saan minimi äitysrahaa ja avo ei tienaa kovin erikoisesti. Lisäksi on velkaa. Mutta kaikesta huolimatta haluamme lapsen! olen 22 ja avo 26.

Asiaan vaikutti myös se että jos olisin ensin valmistunut ja sitten ollut vuoden tai pari töissä, olisin jo 26 vuotta. Eihän se paljon ole, mutta haluamme monta lasta ja siksi ensimmäinen olisi hyvä saada aika nuorena. Jos nyt siis saamme lapsen...

Itse uskon että pärjäämme!

 

[alicia]

Hei! Minä olen painiskellut saman asian parissa. Siis alkaako jo yrittämään nyt vai vasta valmistumisen jälkeen. Opintoja olis vielä jäljellä 3 vuotta ja se tuntuu niin pitkältä ajalta!! Paljon se pienin avustus onkaan? Jotain 400 euroa? Entä vaikuttaako siihen vuokran suurus ja sellaiset asiat?

 

[ei alicia]

Vuokran suuruus ei vaikuta, mutta yleinen asumistuki on sitä tarvitseville, ota sen rajat selville. Kelan sivuilta näet myös pienimmän äippärahan suuruuden.

 

[ei tiedä]

Asia riippuu monesta seikasta! Minkä laisessa kunnossa olet raskausajan, jaksatko opiskella silloin, tämä vaikuttaa myös siihen miltä tuntuu olotila synnytyksen jälkee. Sitten asiaan vaikuttaa minkälainen lapsi syntyy! Jos on koliikkia tai muita vaivoja, voi opiskelu olla aika vaikeaa. Jos voit pitää taukoa opinnoissa ja jatkaa sitten vähän myöhemmin.

Olen itse opiskellut kahden lapsen kanssa. Myöhemmin opiskelin lisää, kun lapset olivat isoja. Kyllä opiskelijalla lapsia voi olla. Joku nais kansanedustaja tai ministeri oli sitä mieltä, että on helpompi tehdä lapset opiskeluaikana.

 

[moona]

Minä sain esikoiseni opiskellessani. Asiassa on hyviä ja huonoja puolia. Olin iloinen että sain ensimmäisen lapseni nuorena kun voimia riitti, mutta jotenkin erakoiduin muutamaksi vuodeksia aikalailla ja rankkaa oli. Nyt vasta, esikoisen olessa 5 vuotias olen ruvennut haaveilemaan toisesta lapsesta...

 

[Kohta valmis]

Hei kaikille,

haluaisin kantaa myös oman korteni kekoon tähän keskusteluun. Olen vähän päälle parikymppinen, olen seurustellut nykyisen avomieheni kanssa neljä vuotta eli koko opiskeluajan. Kolme viimeisintä vuotta olen ollut suunnattomassa vauvakuumeessa ja poikaystäväni sain innostumaan asiasta noin vuosi sitten toden teolla. Silloin päätimme, että kun valmistuminen alkaa olla lähellä, voimme alkaa yrittämään lasta.

Aloitimme yrityksen jota kuinkin silloin kun poikaystäväni aloitti lopputyötään, itse olin aloittanut muutamaan kuukauden aiemmin. Ajattelimme, että ehdimme tehdä lopputyöt valmiiksi ennen kuin vauva syntyy, vaikka tärppäisi heti. Itse en pitänyt vauva-ajatusta kesken opiskelujenkana huonona ideana, päinvastoin, mutta kunnioitin toki poikaystäväni halua valmistua ennen perheen perustamista.

No, tällä hetkellä tilanne on se, että palautamme molemmat lopputyömme ensi viikolla, mutta perheenlisäys ei ole vieläkään ilmoittanut tulostaan. Aina ei voi elämää suunnitella tai ainakaan se ei aina mene suunnitelmien mukaisesti. Nyt jälkeenpäin harmittaa vietävästi, että emme aloittaneet yritystä jo opiskeluaikana. Tosin jälkeenpäin ajateltuna gradu-urakka oli ainakin minulle niin suuri ponnistus, että vauvan kanssa tai raskaana se olisi varmasti venynyt paljon pidemmäksi.

Joten, jos koette olevanne valmiita vanhemmiksi, niin uskon, että kyllä asioilla on tapana järjestyä, vaikka opiskelisikin ja rahat olisivat tiukilla. OPiskelijana asuntomenot on usein pieniä, jos asúu opiskelija-asunnossa ja muutenkin rahanreikiä ei ole paljon, joten kyllä se lapsi sekaan mahtuu.

Onnea kaikille yritykseen ja tietenkin myös opiskeluun!

 

[maisteri]

No täällä ilmoittautuu yksi, joka on saanut 10 vuodessa aikaiseksi 3 lasta ja FM tutkinnon. Itse asiassa siitä kun sain kandidaatintutkintoon vaadittavat opintoviikot kasaan, meni 1v2kk, kun oli maisterin paperit käsissä. Niin, ja kandin tutkinnon otin ulos (heti kun sain) silloin kun kuopus oli 1v6kk.

Kantapään kautta opin, että joko olen lapsen (myöhemmin lasten) kanssa kotona täysipäiväisesti tai sitten he ovat täysipäiväisesti hoidossa ja minä mitoitan lukujärjestykseni niin, että kerkeen tekemään kaikki opiskeluhommat sinä aikana kun lapset ovat hoidossa, ja pientä liikkumavaraakin pitää olla, ettei homma kaadu heti, jos joku lapsista sairastuu. Tenttipäivien osalta pitää varmistaa hyvissä ajoin, että joku pääsee hoitamaan lasta, jos hän sairastuu. (Oli meillä kerran MLL:n hoitaja, kun minä olin tentissä, ja miehelläni oli samaan aikaan tapaaminen asiakkaansa kanssa.)