Opiskelemaan toiselle paikkakunnalle,muu perhe jää nykyiselle?!

[opiskelemaan]

Onko kellään kokemusta tälläisestä?

Sain opiskelupaikan 130km päästä. Alkuun mietimme muuttoa koko perheen kera,mutta nyt olemme miettineet ,että lähtisinkin vain yksin.
Vanhempi lapsi on juuri saatu jonoon puhe/toimintaterapiaan,ja ne alkavat syksyllä.Muutenkin lapset ovat juuri kotiutuneet nykyiselle paikkakunnalle,jonne muutimme keväällä,täällä on myös lasten isovanemmat.

Toisaalta mietityttää,ajaudummeko miehen kanssa erilleen ja osaanko olla toisaalla,kun näkisin lapsia vain viikonloppuisin,en kuitenkaan joka vkl.

Olisi mukava kuulla jos jollain on kokemusta tälläisestä järjestylystä ja kuinka se sujui.

 

[hpåoj]

suosittelen sitä muuttoa koko perheen voimin uudelle paikkakunnalle, jos teillä siis ei jo mene muutenkin miehen kanssa huonosti ja haluat aikalisän niin sitten tuo järjestely sopii että sinä muutat

 

["aloittaja"]

Mies ei haluaisi muuttaa. Saimme asunnon pitkän etsimisen jälkeen tältä paikkakunnalta,jossa nyt asumme.
Lastakaan ei viitsisi taas laittamaan jonottamaan noita terapiapaikkoja,kun niissä jo aiemmalla paikkakunnalla jonotti liki vuoden.Nykyisellä pääsee nyt heti kun lomat loppuu,eikä tarvinnut siis jonottaa.

 

["vieras"]

Itsellä ei ole kokemusta, mutta uskoisin, että vuosi menee noinkin. Varsinkin, jos ei ihan täysiä viikkoja tarvitse aina olla opiskelupaikkakunnalla. Ja tietysti miehen täytyy ottaa paljon vastuuta kodin ja lasten hoidosta. Ehkä isovanhemmistakin on apua? Kuinka kauan opiskelusi kestää?

 

["aloittaja"]

Pari vuotta kestää.
Mies on kyllä aina hoitanut lapsia/Kotia yhtä paljon kuin minä jne.. eli sen suhteen ei ole ongelmaa.

 

[u8o8]

kai se pari vuotta menisi, mutta itselläni olisi ainakin ihan hirveä ikävä kaikkia (lapsia ja miestä ) joten en pystyisi.

 

["jaa"]

mä lähtisin riemusta kiljuen jos tollanen tilaisuus tarjoutuisi!

 

["vieras"]

No m iksi siellä pitää koko viikko olla, tuon matkan nyt ajaa reilussa tunnissa.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24077571]No m iksi siellä pitää koko viikko olla, tuon matkan nyt ajaa reilussa tunnissa.[/QUOTE]

En kyllä rupeaisi tuommoista matkaa joka päivä ajelemaan, ei se ole turvallistakaan. Ja paremminhan niihin opiskeluhommiin pystyy itsekseen keskittymään. Omasta asenteesta varmaan on kiinni miten viihtyy. Jos oikeasti haluat opiskella ja ala on kiinnostava ja perhe hoituu kotona hyvin, niin miksei onnistuisi.

 

[mikäsopiiteille]

[QUOTE="vieras";24077739]En kyllä rupeaisi tuommoista matkaa joka päivä ajelemaan, ei se ole turvallistakaan. Ja paremminhan niihin opiskeluhommiin pystyy itsekseen keskittymään. Omasta asenteesta varmaan on kiinni miten viihtyy. Jos oikeasti haluat opiskella ja ala on kiinnostava ja perhe hoituu kotona hyvin, niin miksei onnistuisi.[/QUOTE]

Tuo matka ei oo oikeasti matka eikä mikään! Muuta talvella kovimpien pakkasten ajaksi opiskelupaikkakunnalle, kulje syksy ja kevät kotoa käsin opiskelupaikkaunnalle päivittäin. Riippuu matkasta millainen tieosuus, mutta yleensä tuon matkan taittaa noin 1½ tunnissa. Ei paha. Saman ajan saattaisit istua netissä surfaillen jne.

 

[Björn]

Aivan älytön idea.

 

["vieras"]

mä luulisin et mulla ei olis perhettä ja parisuhdetta johon sitetn parin vuoden päästä palata... en lähtis mistään hinnasta, en haluais olla lapsista erossa, saati sitten miehesstä :heart:

 

["jeppis"]

Jos kyseessä on yliopisto niin lähde yksin. Ei vaadi paikalla oloa kuin parina päivänä viikossa. Jos joku missä pitä olla viitenä päivänä viikossa monta tuntia, etkä voi ajaa sinne päivittäin niin älä lähde ennen kuin lapset ovat isoja.

 

["jeppis"]

Pääsisistkö junalla? Ihmisiä kulkee muuten paljon esim. Lahdesta Helsinkiin töihin. Kallistahan se on, mutta niin on kakkosasuntokin.

 

["vieras"]

Ihmisiä kulkee paljonkin Turusta ja Tampereelta Helsinkiin töihin päivittäin, matkaa on n. 160km. Ja sinä et selviydy 130km:sta?
Minusta olet hieman jopa itsekäs jos lähdet yksinäsi, mutta jokainen tyylillään.

 

[Millenia]

Laitatte lapsen jonoon uudelle paikkakunnalle ja muu perhe muuttaa perästä kun paikan saa? Vai onko tämä mahdollista? Kyllä 2 vuotta on aika pitkä aika pelkillä viikonlopputapaamisilla. En lähtisi. Riippuen opintojen tärkeydestä yrittäisin kulkea nuo lumettomat ajat tosiaan kotosalla ainakin miltei päivittäin. Jos juna on tosiaan vaihtoehto, niin päivittäinen matka ei olisi pahakaan.

 

["Vieras"]

Kuinka voitte sanoa noin? Jos opiskelee täysipäiväisesti (nimim. kokemusta on) paras muuttaa opiskelupaikkakunnalle, jos kerran mies pärjää. Jos harrastelee opiskelua sen 60 op:n verran talvessa, sen voi tehdä kotoa käsin.

 

["vieras"]

Aika hurjalta kuulostaa :/ Ei ainakaan olisi mun ratkaisuni. Ajomatkana pitkä, mutta en mä toista asuntoakaan vuokraisi, joten ajettavahan se olisi, jos tuon meinaisi toteuttaa. Niin tai näin, opiskelumotivaation pitää olla korkealla. Onko miehen työ nykypaikkakunnalla? Onko tuo toimintaterapia ainoa syys, miksi ette voi muuttaa? Siis sen lisäksi, että olette kotiutuneet.

 

[5+2+lemmikit]

Itse kuljin noin 60km matkaa 3,5 vuotta kun opiskelin, meni täysin kivuttomasti. Itse en voisi jättää lapsiani, vaan siirtäisin sitten opiskeluja eteenpäin.
Parasta ehkä olisi että sulla olis joku "kimppakämppä" ja olisit viikossa vaikka 2 yötä siellä (esim. ti-to) tai maks. kolme ja sen ajan kun olis kämpillä niin TEKIS TÄYSILLÄ hommia, joten lopun aikaa voisi olla kotona perheen kanssa. Noin voisin ehkä itsekin tehdä, jos olis pakottava tilanne. Harvassa koulussa pitää olla läsnä 5 päivää viikossa, lomat on koulussa yleensä myös pitkät ja ehkä joskus perhe vois olla sun kämpillä jos miehellä olis vapaata.
Kinkkinen juttu =)

 

[PipariSuu]

No siis kyllä mulla olisi lähtökohtana, että joko reissaisin matkat tai koko perhe muuttaa mukana. Minusta tuollainen 130km matka kaksi vuotta ei ole matka eikä mikään eli kyllä menisin perheeni luokse aina iltaisin.