oonko mä nyt oikeesti paska äiti?????

Kyllä vauvan täytyy olla äidin kanssa. Ihanaa, jos isä haluaa nähdä lasta paljon, mutta noin pienenä äidin luona. Ei voi tuon ikäistä jatkuvasti kuljetella.
3 kk ikäinen on vielä imeväisiässäkin. Sitten muutaman kuukauden päästä pikku hiljaa hoitoon..

Ja aika törkeää herjausta täällä muutama aukoo. Se koira älähtää, mihin kalikka kolahtaa

NinaTT:hän kirjoitti todella asiallisen kommentin, kun halveerasi erään äitiyttä.

Mä olen avoliitossa elävä ja mieheni on lasteni isä ja hän on osallistuva isä eli ei tarvitse mun älähtää yhtään mitään. En vain pidä ninaTT:n tyylistä halveerata kaikkia jotka tekevät toisin kuin hän.

 

Äitiys ei ole yksinoikeus.Isyys ei ole hetkittäistä.Yhteinen vanhemmuus on lapselle parasta ikää katsomatta.

 

se menee, että asiallinen keskustelu onnistuu harvoin palstalla. Aloittajan asia unohtuu, asiallisesti perustellut tekstit ohitetaan tai mitätöidään ilman perusteita ja vastaukset, jotka ovat leimautuneen nimimerkin kanssa samoilla linjoilla ovat asiaperusteluistaan huolimatta osalle yhtä tyhjän kanssa. Samoin käy monissa muissakin ketjuissa.

 

Haha. Taas sai illan naurut kun tän ketjun luki. Kaikki paasaa kun viimestä päivää aiheesta ja useimmiten aiheen vierestä. On se NIIN julmaa, kun ap:n kanssa yhteisessä taloudessa elävä lapsen isä ei saa ottaa heidän 3kk:ta vanhaa lasta hoitoon sen takia kun 11kk:ta vanha lapsi tarvii vain äitiä ja on liian pieni isille yökylään..

 

ja halusiko siskosi mies oikeasti saada sinut heille asumaan vai miten senkin puhuit?
jotenkin kaikki menee aina kuten sinä haluat ja ympäristö kärsii ja pahasti.

Kerros nyt ku alkuun pääsit, että miten ympäristö kärsi (ja pahasti) siitä, että asuttiin siskon perheen kanssa yhdessä? Mä palan halusta tietää sanantarkasti mitä sä yrität tuossa vihjailla. Kuka kärsi, miksi ja miten se tuli ilmi?



(Pahoittelen ap:lle että tää ketju meni ihan ot:ksi.)

 

järkyttävä manipuloimaan ja haukkumaan olet ninatt. ja aina selittelet jälkeenpäin kaiken sulle parhain päin.
varmaan joo se exäs halus lasta kovasti? (ehkä unissasi) ettet vaan ajatellut että on rahasampo se mies (onko rikas tausta) ja lapsen turvin loisit päivät pölisemässä veronmaksajain rahalla peetä.

Voin toki tälle nauraa jos sä sitä kaipaat

Exä on rutiköyhä elämäntapaopiskelija joka saa vielä äidiltään viikkorahaa. Mitä siinä ikinä näinkään niin raha ei ollu listalla...

Ja kyllä, exä uskotteli mulle haluavansa lasta. Sen tunteista asian tiimoilta kertoo paljon että se pahoinpiteli mut ku sain keskenmenon. Exän tapa käsitellä negatiivisia tunteita on niin ihq :heart: Ilmeisesti halus uskotella mulle haluavansa lasta koska sillä tavalla sai mut alistettua. Siis raskauden kautta. Oliko siitä muuta kysyttävää?

 

http://www.yyl.fi/index.php?page=ero&sivu=suositukset

mä olen aika lailla näiden kannalla.

noin pienellä tapaamisia paljon, kestot ei niin pitkiä.

 

Toivottavasti ap luit mm. Tuon viimeisen linkin ja muutamat asialliset tekstit kahinoijien välillä . Tuosta linkistä voisi olla apua yhteisissä neuvotteluissa lapsen näkökulmasta.

 

Mun kaverilla on n. vuoden ikäinen lapsi, alle vuoden oli kun vanhemmat erosivat ja lapsi alkoi käymään isällään (isä siis mun kaveri). Mitä mie olen sitä seurannut, niin hyvin menee ja paljon paremmin isä hoitaa lastaan kuin äiti. Esim. lapsella nyt jo neljättä kuukautta jatkuva nuha, ei lähde pois muka millään, lapsella aina likaiset vaatteet kun isälleen tulee, lapselle syötetään karkkia ja sokeroitua mehua jälkiruuaksi ja hoitoevääksi äidin toimesta. Isä ei olisi halunnut vielä antaa lapselle sokeria, eikä annakaan, korvaa sen marjoilla ja hillolla puurossa yms. Lapsi nukkuu isänsä luona vallan hyvin ja alkaa huutamaan ja itkemään aina kun äiti lapsen hakee. Miksi muut isät olisivat sen huonompia? Mielestäni jokaiselle pitää antaa mahdollisuus ja 11kk ikäinen voi vallan hyvin käydä joka toinen vkoloppu pe-su isällään.

 

http://www.yyl.fi/index.php?page=ero&sivu=suositukset

mä olen aika lailla näiden kannalla.

noin pienellä tapaamisia paljon, kestot ei niin pitkiä.

Kannattaa nyt itsekin lukea lähettämänsä linkki...
"Huomaa, että näissä suosituksissa lähtökohtana on se, että tapaamisia vasta aloitetaan eikä lapsi vielä tunne tapaajavanhempaansa."

Ja ihan OT: Yhden vanhemman perheiden liitto??? Lapsella on (yleensä ) KAKSI vanhempaa erosta huolimatta...

 

toki mä ymmärrän et tyttöni isällä on ikävä tyttöä mutta mä en vaan usko että olisi hyvä että lapsi joka toinen ilta menee 2 kodin väliä..ja niinkun joku mainitsi,isä lähti kun lapsi oli 3kk joten olemme olleet siitä asti kaksin ja toki meille on muodostunut todella syvä suhde.

mutta tiestysti voin rehellisesti senkin myöntää että kyllä minua inhottaa olla niin paljon lapsestani erossa kun en sitä ole valinnut..en haluaisin olla päivääkään erossa tytöstänä,ymmärrän että on pakko mutta kyllä välillä herää kysymys että miksi mekin joudutaan maksamaan isä päätöksestä lähteä ja näin ollen olla erossa toisistamme..

Tarkoitat varmaan, että sinä joudut maksamaan? Lapsesi isähän haluaa nähdä säännöllisesti lastaan, mutta sinä tunnut laittavan hanttiin. Äitinä pitää kyetä ajattelemaan lapsen parasta ja et sitä kyllä tee, jos estät isää tapaamasta lastaan sen takia, että et voi olla erossa lapsestasi. Isällä on ihan yhtä suuri oikeus lapseensa kuin äidilläkin.

Tässä maassa on lukematon määrä lapsia, joiden isä ei ole halunnut pitää yhteyttä lapseensa. Kysypä huviksesi heiltä, että miltä se tuntuu. Voin kertoa omakohtaisesti, että siitä jää ikuiset arvet. Sinä ja sinun lapsesi ovat todella onnekkaita, koska lapsen isä haluaa olla lapsen kanssa.

Etköhän sä tässä vähän yleistä miltä niistä lapsista tuntuu kun isä ei halua heitä tavata?Kun sulle itelle on jääny siitä ikuiset arvet niin se ei kuitenkaan tarkota että ne jää kaikille.Ei ainakaan mun miehelle ja hänen siskolle ole mitään arpia jääny siitä että heidän isä ei ole halunu heitä tavata.Ja sama juttu omalla kohdalla isä lähti ja jätti ja ei ole siitä mulle arpia jääny.Se oli hänen valinta ja eläkööt valintansa kanssa.

 

Et ole huono äiti kyl 11kk vanha on ihan liian pieni menemään viikonlopuksi isälleen ja olette eronnu kun lapsi oli 3kk. itse olen samassa tilanteessa kuin sinä ja näin minulle on alan ammattilaiset sanonu, ei se laatu(eli koko viikonloppu yms) vaan määrä. Noin pieni alkaa lähivanhempaa ikävöimään. Vanhempana on toki eri asia sitten Siinä ei väheksytä isän roolia yhtään ja hän voi tulla sinun luona käymään useammin ja ei missään nimessä saa olla lapselta pois jos uus ei tykkää,itsehän leikkiin lähti. Jaksamisia sinulle=) juttele neuvolassa asiasta.

 

mä oon sitä mieltä et myös isällä on oikeus olla lapsensa kanssa yhtä paljon ku äidilläkin. ei joka toinen ilta edes takas, mutta tasavertaisia on äiti ja isä joka tapauksessa..

Joo mutta noin pienelle ei tee hyvää olla koko viikonloppua erossa äidistä.

Mut tekee kuitenki hyvää olla erossa isästään.

Itse vastaavassa tilanteessa antaisin lapsen olla mahdollisimman paljon isällään.

 

mä oon sitä mieltä et myös isällä on oikeus olla lapsensa kanssa yhtä paljon ku äidilläkin. ei joka toinen ilta edes takas, mutta tasavertaisia on äiti ja isä joka tapauksessa..

Joo mutta noin pienelle ei tee hyvää olla koko viikonloppua erossa äidistä.

Mut tekee kuitenki hyvää olla erossa isästään.

Itse vastaavassa tilanteessa antaisin lapsen olla mahdollisimman paljon isällään.

Tässä on nyt ihan varhaiskasvatuksen perusteet hukassa.. Ei todellakaan viikonloppuvierailuja noin pienelle, max 1 yö per ikävuosi.

 

siis mulla on tyttö 11kk ja ollaan erottu lapsen isän kanssa jo kun vauva oli 3kk
olen nyt antanut tytön tavata isäänsä pe 5h ja su 5h ja saa joka toinen vko olla isillä yökylässä ja isälle olen sanonut et saa vkollakin tulla meille tyttöä tapaamaan aina kun siltä tuntuu..

nyt isä on ruvennut kiukkuumaan että pitäisi saada lasta enemmän..että hän haluisi lapsen jo koko vkonlopuiksi joka toinen vko ja myös keskiviikko iltaisin..musta koko vkonloput on vielä liikaa!!ja sit mä oon paska äiti joka omii lastaan kun en suostunut noihin ke iltoihin,musta vaan olis kamalaa et lapsi olis joku heitto säkki jota roudataan joka toinen ilta isille ja takas..eikai se voi minkään ikäselle hyvää tehdä????

tänne hän ei kuulema halua tulla lastaan tapaamaan kun hänen nyk tyttöystävä ei siitä pidä..

olet paska äiti. Jos kyseessä olisi vieras ihminen olisi vauva heitto säkki mutta nyt puhutaan vauvan isästä. Saa sieltä turvaa ja rakkautta ja hellyyttä samallalailla kuin sinultakin.
Kyllä nyt olet hakoteillä jos et suostu.
Ei se vauva ole vain sinun ja vain sinä voit antaa se vakaan turvatun elämän. MYös isä pystyy samaan. Ja sehän on vaan ihana asia että iskä haluaa olla lapsensa kanssa.

 

Joo mutta noin pienelle ei tee hyvää olla koko viikonloppua erossa äidistä.

Mut tekee kuitenki hyvää olla erossa isästään.

Itse vastaavassa tilanteessa antaisin lapsen olla mahdollisimman paljon isällään.

Isä tai ei, lapselle kuitenkin suht tuntematon.

Isäsuhdetta voi rakentaa pikkuhiljaa, päiväsaikaan, lapsen ikä- ja kehitystason huomioiden. Mä olettaisin, että hyvä järkevä isä ymmärtää sen, eikä koe olevansa syrjäytetty tms.

 

Joo mutta noin pienelle ei tee hyvää olla koko viikonloppua erossa äidistä.

Mut tekee kuitenki hyvää olla erossa isästään.

Itse vastaavassa tilanteessa antaisin lapsen olla mahdollisimman paljon isällään.

Isä tai ei, lapselle kuitenkin suht tuntematon.

Isäsuhdetta voi rakentaa pikkuhiljaa, päiväsaikaan, lapsen ikä- ja kehitystason huomioiden. Mä olettaisin, että hyvä järkevä isä ymmärtää sen, eikä koe olevansa syrjäytetty tms.

Juuri näin. Meillä oli lähes vastaava tilanne ja nyt lähes 2-vuotias tapaa isäänsä pari kertaa viikossa 2-3 tuntia kerrallaan, ei puhettakaan mistään yövierailuista vielä reiluun vuoteen. Suhde kehittyy hienosti ja molemmat vanhemmat ymmärtävät lapsen edun.

 

Ja sitten vielä kun ihmiset muistaisivat tässä neuvoessa ja mielipiteitä jaellessa, että lapset ovat yksilöitä. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.
Joku lapsi viihtyisi vuoden ikäisenä isänsä kanssa kenties yönkin, toinen ei halua päästää äitiä silmistään edes vessakäynnin ajaksi.

 

mä oon sitä mieltä et myös isällä on oikeus olla lapsensa kanssa yhtä paljon ku äidilläkin. ei joka toinen ilta edes takas, mutta tasavertaisia on äiti ja isä joka tapauksessa..

Juuri näin.

 

AP voimia sulle, hirvee riitaketju tainnu tulla tästä. Mutta siis minun mielipide on että tiheämmin iskä kylään ja sinä lapsen kanssa iskälle, jos uutta naista ei hotsita olla siellä silloin niin voi voi, itse on valintansa tehnyt miehellä on lapsi ja se kuitenkin menee mielestäni uuden suhteen edelle! Voin kertoa lähipiiristäni sellaisen tapauksen jossa lapsen ollessa alle 5kk tuli ero lapsi jäi äidilleen, meni useampi kk kun isä sitten rahan ahneuksissaan halusi vuoroviikot itselleen lapsen. Lapsi jouduttiin huutavana väkisin viemään "tuntemattomalle" isälleen ja näin tehtiin yli vuoden verran. Lapsen kasvaessa ja opittua puhumaan sanoi ihan suoraan että ei halua mennä, pakkohan oli viedä kun oli oikeuden päätös että on oltava myös isällään. Tämä kierre saatiin loppumaan vasta lapsen ollessa ala-asteikäinen ja puhui asiasta terkkarille, lasta ahdisti asia, ahdistaa asia edelleenkin. Nyt tuosta tapauksesta on jo liki 20vuotta, MUTTA arvet eivät vieläkään ole umpeutuneet! Silloinen lapsi kärsii yhä näistä tapahtumista, omien sanojensa mukaan on jotenkin outo olo ei oikein osa luottaa ja ahdistaa kaikki muutokset nykyisessä elämässä.

Että älkää ainakaan väkisin viekö lasta, lähivanhempi on vielä kuitenkin se tärkein, olis se lähivanhempi sitten isä tai äiti!

 

mä oon sitä mieltä et myös isällä on oikeus olla lapsensa kanssa yhtä paljon ku äidilläkin. ei joka toinen ilta edes takas, mutta tasavertaisia on äiti ja isä joka tapauksessa..

Juuri näin.

Huvittavaa tässä on se, että tämä ei edes ole mikään MIELIPIDEasia, vaan kysymys on siitä, miten turvataan lapsen turvallinen ja tasapainoinen kehitys. Alle vuoden ikäisen 50-50 jakaminen ei sitä esimerkiksi ole.

 

mä oon sitä mieltä et myös isällä on oikeus olla lapsensa kanssa yhtä paljon ku äidilläkin. ei joka toinen ilta edes takas, mutta tasavertaisia on äiti ja isä joka tapauksessa..

Juuri näin.

Huvittavaa tässä on se, että tämä ei edes ole mikään MIELIPIDEasia, vaan kysymys on siitä, miten turvataan lapsen turvallinen ja tasapainoinen kehitys. Alle vuoden ikäisen 50-50 jakaminen ei sitä esimerkiksi ole.

Juuri näin. Yksilöllisesti voidaan toki joustaa, jos lapsi on viettänyt PALJON aikaa myös etävanhemman kanssa. Moni lapsi on tuon ikäisenä vielä todella arka (11kk) jäämään vanhemman luo, josta on elänyt arkea erillään 3kk:n iästä 11kk:n ikään. Tunteja voi lisätä vähitellen, jos lapsi mielellään jää ja suhde toimii. Tässä ei isän oikeuksia poljeta, vaan pikemminkin yritetään tukea suhteen turvallista muodostumista pikkuhiljaa. Aloitetaan yhden yön reissuista, kun päiväkäynnit sujuvat mukavasti. Lapsi ei saa olla ahdistunut ja ikävöivä pitkiä aikoja. On parempi sekä lapselle että etävanhemmalle muodostaa suhdetta rauhassa. Isompien lasten kohdalla tilanne on eri etenkin, jos etävanhempi on ollut aktiivisesti mukana lapsen elämässä koko ajan.

 

mä oon sitä mieltä et myös isällä on oikeus olla lapsensa kanssa yhtä paljon ku äidilläkin. ei joka toinen ilta edes takas, mutta tasavertaisia on äiti ja isä joka tapauksessa..

Juuri näin.

Huvittavaa tässä on se, että tämä ei edes ole mikään MIELIPIDEasia, vaan kysymys on siitä, miten turvataan lapsen turvallinen ja tasapainoinen kehitys. Alle vuoden ikäisen 50-50 jakaminen ei sitä esimerkiksi ole.

Juuri näin. Yksilöllisesti voidaan toki joustaa, jos lapsi on viettänyt PALJON aikaa myös etävanhemman kanssa. Moni lapsi on tuon ikäisenä vielä todella arka (11kk) jäämään vanhemman luo, josta on elänyt arkea erillään 3kk:n iästä 11kk:n ikään. Tunteja voi lisätä vähitellen, jos lapsi mielellään jää ja suhde toimii. Tässä ei isän oikeuksia poljeta, vaan pikemminkin yritetään tukea suhteen turvallista muodostumista pikkuhiljaa. Aloitetaan yhden yön reissuista, kun päiväkäynnit sujuvat mukavasti. Lapsi ei saa olla ahdistunut ja ikävöivä pitkiä aikoja. On parempi sekä lapselle että etävanhemmalle muodostaa suhdetta rauhassa. Isompien lasten kohdalla tilanne on eri etenkin, jos etävanhempi on ollut aktiivisesti mukana lapsen elämässä koko ajan.

Joo ihan totta, kyläilyä isän luona ei pidä tehdä pelottavaksi. Kuten yllä oleva sanoi rauhassa muodostaa suhde ja menkää yhdessä perheneuvolaan, Yllä oleva varmaan tietää voiko ero perheet käydä. Siellä voi ammatilaiset kertoa exälle asiallisesti asian

 

mä oon sitä mieltä et myös isällä on oikeus olla lapsensa kanssa yhtä paljon ku äidilläkin. ei joka toinen ilta edes takas, mutta tasavertaisia on äiti ja isä joka tapauksessa..

Juuri näin.

Huvittavaa tässä on se, että tämä ei edes ole mikään MIELIPIDEasia, vaan kysymys on siitä, miten turvataan lapsen turvallinen ja tasapainoinen kehitys. Alle vuoden ikäisen 50-50 jakaminen ei sitä esimerkiksi ole.

Juuri näin. Yksilöllisesti voidaan toki joustaa, jos lapsi on viettänyt PALJON aikaa myös etävanhemman kanssa. Moni lapsi on tuon ikäisenä vielä todella arka (11kk) jäämään vanhemman luo, josta on elänyt arkea erillään 3kk:n iästä 11kk:n ikään. Tunteja voi lisätä vähitellen, jos lapsi mielellään jää ja suhde toimii. Tässä ei isän oikeuksia poljeta, vaan pikemminkin yritetään tukea suhteen turvallista muodostumista pikkuhiljaa. Aloitetaan yhden yön reissuista, kun päiväkäynnit sujuvat mukavasti. Lapsi ei saa olla ahdistunut ja ikävöivä pitkiä aikoja. On parempi sekä lapselle että etävanhemmalle muodostaa suhdetta rauhassa. Isompien lasten kohdalla tilanne on eri etenkin, jos etävanhempi on ollut aktiivisesti mukana lapsen elämässä koko ajan.

Joo ihan totta, kyläilyä isän luona ei pidä tehdä pelottavaksi. Kuten yllä oleva sanoi rauhassa muodostaa suhde ja menkää yhdessä perheneuvolaan, Yllä oleva varmaan tietää voiko ero perheet käydä. Siellä voi ammatilaiset kertoa exälle asiallisesti asian

Kyllä voivat . Lapsen asiassa voi mielellään käydä yhdessä keskusteluja yksilöllisemmin lapsen etu huomioiden. Asiaan vaikuttavat: vanhempien kyky yhdessä ajatella lapsen ja toistensakin parasta erosta huolimatta, lapsen temperamentti ja ikä (tässä vasta 11kk), lapsen jo muodostunut suhde etävanhempaan, kotien etäisyys, uudet puolisot jne. Lasta pitäisi kaikin keinoin suojella turhalta hämmennykseltä. Kuten aiemmin kirjoitin, fiksu lähivanhempi tukee lapsen ja etävanhemman suhdetta myönteisellä asenteella, valokuvia katsomalla (etenkin pienen lapsen kohdalla ) ja tapaamisia tukemalla. Peruslähtökohtahan ap:N tilanteessa on ihanteellinen = molemmat vanhemmat haluavat olla aktiivinen osa lapsen elämää. Kun vanhemmat yhdessä huomaavat, että esim. Parivuotias jo yhden yön viettää hyväntuulisesti ja rauhallisesti (normikiukuttelua lukuunottamatta ), voidaan yöpymisiä kokeilla esim. Pe-illasta su-aamupäivään tms., mutta tosiaan pienten kohdalla tärkeintä olisi tiheään tapaaminen ja päiväseltään. Tuntimäärät ja paikka ( etävanhemman koti, puisto, lähivanhemman koti... ) ovat sopimuskysymyksiä. Kaiken avain olisi se vanhempien halu ja kyky aikuiseen yhteistyöhön ja viittaan edelleen aiempaan kirjoitukseeni tässä ketjussa .

 

mä oon sitä mieltä et myös isällä on oikeus olla lapsensa kanssa yhtä paljon ku äidilläkin. ei joka toinen ilta edes takas, mutta tasavertaisia on äiti ja isä joka tapauksessa..

Juuri näin.

Huvittavaa tässä on se, että tämä ei edes ole mikään MIELIPIDEasia, vaan kysymys on siitä, miten turvataan lapsen turvallinen ja tasapainoinen kehitys. Alle vuoden ikäisen 50-50 jakaminen ei sitä esimerkiksi ole.

Juuri näin. Yksilöllisesti voidaan toki joustaa, jos lapsi on viettänyt PALJON aikaa myös etävanhemman kanssa. Moni lapsi on tuon ikäisenä vielä todella arka (11kk) jäämään vanhemman luo, josta on elänyt arkea erillään 3kk:n iästä 11kk:n ikään. Tunteja voi lisätä vähitellen, jos lapsi mielellään jää ja suhde toimii. Tässä ei isän oikeuksia poljeta, vaan pikemminkin yritetään tukea suhteen turvallista muodostumista pikkuhiljaa. Aloitetaan yhden yön reissuista, kun päiväkäynnit sujuvat mukavasti. Lapsi ei saa olla ahdistunut ja ikävöivä pitkiä aikoja. On parempi sekä lapselle että etävanhemmalle muodostaa suhdetta rauhassa. Isompien lasten kohdalla tilanne on eri etenkin, jos etävanhempi on ollut aktiivisesti mukana lapsen elämässä koko ajan.

Joo ihan totta, kyläilyä isän luona ei pidä tehdä pelottavaksi. Kuten yllä oleva sanoi rauhassa muodostaa suhde ja menkää yhdessä perheneuvolaan, Yllä oleva varmaan tietää voiko ero perheet käydä. Siellä voi ammatilaiset kertoa exälle asiallisesti asian

Kyllä voivat . Lapsen asiassa voi mielellään käydä yhdessä keskusteluja yksilöllisemmin lapsen etu huomioiden. Asiaan vaikuttavat: vanhempien kyky yhdessä ajatella lapsen ja toistensakin parasta erosta huolimatta, lapsen temperamentti ja ikä (tässä vasta 11kk), lapsen jo muodostunut suhde etävanhempaan, kotien etäisyys, uudet puolisot jne. Lasta pitäisi kaikin keinoin suojella turhalta hämmennykseltä. Kuten aiemmin kirjoitin, fiksu lähivanhempi tukee lapsen ja etävanhemman suhdetta myönteisellä asenteella, valokuvia katsomalla (etenkin pienen lapsen kohdalla ) ja tapaamisia tukemalla. Peruslähtökohtahan ap:N tilanteessa on ihanteellinen = molemmat vanhemmat haluavat olla aktiivinen osa lapsen elämää. Kun vanhemmat yhdessä huomaavat, että esim. Parivuotias jo yhden yön viettää hyväntuulisesti ja rauhallisesti (normikiukuttelua lukuunottamatta ), voidaan yöpymisiä kokeilla esim. Pe-illasta su-aamupäivään tms., mutta tosiaan pienten kohdalla tärkeintä olisi tiheään tapaaminen ja päiväseltään. Tuntimäärät ja paikka ( etävanhemman koti, puisto, lähivanhemman koti... ) ovat sopimuskysymyksiä. Kaiken avain olisi se vanhempien halu ja kyky aikuiseen yhteistyöhön ja viittaan edelleen aiempaan kirjoitukseeni tässä ketjussa .

Ap voisiko isä olla halukas perheneuvolaan? Hienoa että isä haluaa olla noin mukana mutta kyllä varmaan hänki ymmärää ammatti ihmisten kautta että et ilkeyttäsi ole päästämättä lasta koko viikonlopuksi