Oonko mä tulossa hulluksi vai mitä? Mua on alkanut kiinnostaa uskon asiat...

[pkg]

Olen viimeiset pari viikkoa pohtinut kovasti uskonasioita (ja googlaillut aihetta) ja samoin mulle on jostain tullut "hinku" ostaa itselleni hopeinen ristikoru. Mies on eronnut kirkosta pari vuotta sitten, mutta mä taas en jotenkin pystynyt siihen, enkä pysty vieläkään, se ei vaan tunnu oikealta. Mitä mulle on tapahtumassa? Olen ihan normaali, täyspäinen nainen, jonka elämä soljuu mukavasti eteenpäin kaikilla saroilla.

 

["vieras"]

jos kaipaat vaan jotai tekemistä tai sisältöä elämään ei tuosta varmaan vielä kannata mielenterveystoimistoon soittaa

 

["Heli"]

Miksi pitää olla hullu, jos kaipaa uskontoa elämäänsä?

Itse olen ateisti, mutta en pidä kaikkia uskovia kaistapäinä kuitenkaan. Sinun kirjoituksestasi sellainen kaiki vahvasti tulee, että itse et pidä uskovia ihmisiä täyspäisinä. Miksi?

 

[pkg]

[QUOTE="vieras";26492408]jos kaipaat vaan jotai tekemistä tai sisältöä elämään ei tuosta varmaan vielä kannata mielenterveystoimistoon soittaa [/QUOTE]

Ei, tuosta ei voi olla kyse. Tekemistä on enemmän kuin tarpeeksi. Mä en vaan viitsi kertoa tarkempia tietoja noista tekemisistä, ettei kukaan satu tunnistamaan.

 

[pkg]

[QUOTE="Heli";26492409]Miksi pitää olla hullu, jos kaipaa uskontoa elämäänsä?

Itse olen ateisti, mutta en pidä kaikkia uskovia kaistapäinä kuitenkaan. Sinun kirjoituksestasi sellainen kaiki vahvasti tulee, että itse et pidä uskovia ihmisiä täyspäisinä. Miksi?[/QUOTE]

Olen pahoillani, jos kirjoituksestani tuli sellainen kuva, että pidän uskovia ihmisiä hulluina. Siitä ei ole kyse. Tarkoitin lähinnä sitä, että mä en aiemmin ole ollut mitenkään erikoisen uskova ihminen, lähinnä sellainen ns. tapakristitty. Minusta onkin jotenkin pelottavaa, että olen nyt ruvennut pohtimaan aika syvällisestikin näitä uskonasioita.

 

["Heli"]

Olen pahoillani, jos kirjoituksestani tuli sellainen kuva, että pidän uskovia ihmisiä hulluina. Siitä ei ole kyse. Tarkoitin lähinnä sitä, että mä en aiemmin ole ollut mitenkään erikoisen uskova ihminen, lähinnä sellainen ns. tapakristitty. Minusta onkin jotenkin pelottavaa, että olen nyt ruvennut pohtimaan aika syvällisestikin näitä uskonasioita.

No, minusta kyllä jotkut uskovat ovat järkensä menettäneitä.

Mikä siinä on pelottavaa? Liekö sitten se, että on uutta ja outoa miettiä asioita eri tavalla? Älä ryntää suin päin mihinkään suuntaan. Lue, katsele, kuuntele ympäristöä, etsi tietoa. Tunnet kyllä ajan myötä, mikä tapa elää on sinulle se sopivin.

Elä niin kuin oikealta sisuksissa tuntuu. Jos siellä kytee intohimo pitää ristiä kaulassa ja kuulua kirkkoon, se on varmastikin sinulle oikea tie.

 

[zorp]

Sulla on varmaan sellanen herkkyyskausi menossa. Että oot vähän niinku tienhaarassa. Tutkaile rauhassa tuntojasi.