Oonko mä ihan kamala, jos sanon anopille tästä?

[riippa]

Eli me asutaan kaupungin keskustassa pienessä asunnossa, mies, minä ja kaksi lasta (3- ja 1-vee). Taloyhtiössä ei ole edes pihaa, säilytystilaa on ihan minimaalisesti. Meillä on pieni makkari, keittiö ja sellainen aika iso olkkari, josta on liukuovi lastenhuoneeseen. Ei olla tästä ihan heti muuttamassa minnekkään. En tykkää kovasti muutenkaan tavaroista ja kaaoksesta, joten meillä on aika vähän esim. mitään koriste-esineitä. Lapsilla on astma, joten pehmoleluja on kummallakin vaan pari, yritetään pitää pöly minimissä.

No niin. Sitten on miehen äiti ja kolme sisarusta, jotka ostavat ne pakolliset joulu- ja synttärilahjat lapsille. Miehen äiti yleensä soittaa ja kysyy, mistä lapset tykkäävät ja minä kerron, mutta se mitä lahjaksi tulee on jotain ihan muuta. Muksut tykkää brion junaradoista, pikkuautoista, kirjoista ja muumeista. Eivät oikeastaan muilla leluilla edes leiki, duploilla nyt joskus, legot pienempi laittaa suuhunsa ja eivät ne vielä edes kiinnosta isompaa. Pehmoihin eivät koske muuten, kummallakin on omat unimuuminsa, mutta muut ovat heille ihan ilmaa.

Lahjaksi olemme viime aikoina saaneet mummolta ja miehen sisaruksilta mm. puoltoista metrisen pehmokoiran, yli metrisen pehmonallen, sähkökäyttöisen ajettavan mönkijän, säkkituolin ja liukumäen. Joka kerta tulee lahjaksi vähintään kaksi todella isoa pehmolelua, neljä-viisi kokoa liian isoja vaatteita tai muuta vastaavaa. Olemme ehdottaneet, että mummokin voisi mielummin vaikka antaa synttärilahjaksi reissun hop-lopiin, korkeasaareen tai jotain muuta elämystyylistä, mutta ei, sieltä tulee se liukumäki. Mies aina vaan murahtelee, kun asiasta puhutaan, ei ole oikeastaan äitinsä kanssa väleissä, anoppi ei esim. soita pojalleen vaan minulle halutessaan kuulla mitä meille kuuluu.

Toinen seikka on se, että anoppi ilmestyy meille päivän varoitusajalla melkein viikoksi lomailemaan. On töissä vielä, joten tasan tarkkaan tietää milloin on lomalla. Mutta ei meille ilmoita ennen kuin edellisenä iltana, että on tulossa aamulla. Ei käy onneksi kuin pari kertaa vuodessa, mutta silläkin saa arjen tarpeeksi sekaisin. Meillä on nyt sellainen tilanne, että mies on töissä ja opiskelee samalla, häntä ei paljon kotona näy. Lisäksi on usein vielä työnsä takia ulkomailla parikin viikkoa kerrallaan. Arjen pyöritän siis minä periaatteessa ihan yksikseni. Opiskelen itsekkin vielä, tosin luentoja on vaan silloin tällöin. Lapset ovat kotihoidossa, isompi käy kerhossa pari kertaa viikkossa. Sitten on vielä harrastukset ja kaikki muut lääkärit ja tapaamiset. Kun olen sitten saanut kaikki järjestettyä, niin anoppi ilmoittaa tulevansa ja kaikki menee taas ihan uusiksi.

Olen yrittänyt kiltisti sanoa, että olisi mukavaa, jos ilmoittaisi viikonkin aikaisemmin, että on tulossa, mutta sillä ei ole vaikutusta. Pitäisi siis ilmeisesti ilmoittaa naiselle suoraan että meillä toimitaan näin, aikataulu on tämä, voit tulla silloin ja silloin, et tällöin. Aaargh! Tässä kuussa anopilla on taas kuulemma jossain vaiheessa loma, jolloin on tänne tulossa. Ja sitten kyselee, että tykkäävätkö lapset siitä mönkijästä, jonka mummo osti. Mitä sanon, no eivät tykkää, isompi ajoi sillä kerran ja sitten se vietiin kaverin varastoon, kun ei muualle mahtunut. Joo, ja suunnittelen sen myymistä huutonetissä...

 

[jep...]

Meillä myös on anopilla aivan hirveä isojen pehmolelujen osteluvimma. Meidän tyttö kyllä raskastaa joitan pehmolelujaan, mutta ei niitä isoja. Monesti leikkii kotileikkiä niillä pikkupehmoilla. Olen jotenkin ihan öönä, kun me asutaan myös tosi pienessä asunnossa, niin mihin se anoppi kuvittelee, että me lykätään ne jättipehmot?? Keskelle eteisen käytävääkö? Lienee vaikea tajuta jos itse asuu lukaalissa, jossa säilytystilaa, mutta meille ei vain mahdu. Ja lisäksi, onko niin vaikea kysyä, mistä se lapsi vois tykätä? Kun voisin sit vinkata, että vaikka niitä pienempiä pehmoleluja sitten, jos väkisin niitä haluaa ostaa.

Tosin olen huono antamaan palautetta. En vain kehtaa sanoa, hymistelen vaan että joo tosi kiva...

 

[Kaulin]

Sanot vaan suoraan, että ette ehdi ottamaan lomalaista nurkkiinne.

 

["Piika-äiti"]

Kyllä nämä on sanottava suoraan ja puhuttava auki. Jos mummo tahtoo ostaa jotain, niin pyydä niitä junaradan osia, legoja, duploja ja kirjoja ja dvd:itä ja kiellä ne mönkijät selkeästi.

Jos et tee sitä ajoissa, niin jonakin päivänä tilanne kärjistyy ja vastaan tulee ihan oikea isompi välirikko.

 

["tii-"]

Miksi aikataulut pitää muuttaa anopin takia? Sanot vaan, että me nyt mennään kerhoilemaan/lääkäriin, anoppi voi tulla mukaan tai saa jäädä kotiin (no lääkäriin en ottais mukaan itsekään ). Vai penkoisiko se kaapit sillä aikaa?

Rehellisesti kyllä minuakin vituttaisi tuollainen yllättävä tulo, ehkä joskus keksisin jonkun asian, miksi ehdottomasti anoppi ei voi tulla, jos oppisi ilmoittamaan tulostaan?

 

[riippa]

Mä siis joka kerta sanon lahjoista jutellessa, että isompi toivoisi lahjaksi tätä ja tätä ja pienemmälle voisi ostaa vaikka tätä ja tätä, mutta me tosiaan saadaan lahjaksi se valtava muovinen liukumäki. Mihin mummo sen ajatteli meidän sijoittavan, siihen parin neliön vessaan, vai meidän makkariin, johon mahtuu just ja just parisänky ja lipasto. Ilmeisesti pitää siis kieltää, että et sitten osta ainakaan ajettavaa autoa, mopoa, kaksimetristä pehmolelu tai purjevenettä, että ymmärtää pointin.

 

["vieras"]

Et muuta niitä sovittuja aikatauluja vaan ilmoitat anopille, että on silloin ja silloin menoja. Jos teille änkeää, niin viihdyttäköön sitten itse itseään teidän menojenne aikana.

Ja lahjoistakin voit sanoa suoraan, että teille on ihan turha mitään isokokoista ostaa, että myyt ne pois samantien tilaa viemästä. Seuraavan kerran kun toiveita kyselee, niin kysy suoraan, että miksi niitä ylipäätään kysyy, kun aina tulee jotain muuta.

 

[riippa]

[QUOTE="tii-";25822317]Miksi aikataulut pitää muuttaa anopin takia? Sanot vaan, että me nyt mennään kerhoilemaan/lääkäriin, anoppi voi tulla mukaan tai saa jäädä kotiin (no lääkäriin en ottais mukaan itsekään ). Vai penkoisiko se kaapit sillä aikaa?

Rehellisesti kyllä minuakin vituttaisi tuollainen yllättävä tulo, ehkä joskus keksisin jonkun asian, miksi ehdottomasti anoppi ei voi tulla, jos oppisi ilmoittamaan tulostaan?[/QUOTE]

No esim. sen takia, että olen sopinut lähteväni toiseen kaupunkiin kaverin luokse lasten kanssa päiväksi,tai itselläni on luento ja lapset ovat menossa hoitoon kummille ja asiasta on puhuttu ikuisuudet ja isompi on odottanut sitä innolla. Tai lapset on menossa mun äidille päiväksi, että saan tehtyä gradua. Kavereiden kanssa myös usein hoidetaan ristiin toistemme lapsia esim. luentojen, lääkärien ja muiden aikana, usein nämä hoitokerrat ovat sellaisia, että esikoinen odottaa viikko tolkulla pääsevänsä kaverin lasten kanssa leikkimään ja äidistä vähän eroon. Neuvolassa on anoppi meidän kanssa ollut mukana, esim. mun jälkitarkastukseen tunki mukaan. Lääkäri sitten sanoi, että jos ylimääräinen rouva vaikka poistuisi huoneesta, kun mummo ei muuten ymmärtänyt poistua.