Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja suru:
No en mä oikein tiedä. Kun ollaan samaa ikäluokkaa. Lapset ollu pieniä kutakuinkin samaan aikaan. Kerhoissa käyty samoina vuosina. Mut silti, mua ei esim. koskaan pyydetty matkaan, kun äipät lähti viihteelle, kahvittelemaan lapsinee jne. En tiiä. Muuta ku sen, että yksinäinen olen.
Kuinka usein pyysit itse näitä äitejä mukaasi, kun lähdit viihteelle tai lapsinesi kahvittelemaan? En kysy pahalla vaan siksi, että useimmiten se ystävyys edellyttää vuorvaikutusta. Ei sitä, että yksi odottaa aina, että muut pyytävät vaan seitä, että se yski järjestää jotain ja pyytää muut mukaan. Mitä pidempi aika menee siihen, että et ketään mukaasi pyydä, sitä pidempi aika ystävilläsi on aikaa löytää niitä, jotka pyytävät.
en todellakaan odottanut vaan kotona.
olen viime viikolla soittanut ihan järjestään suvun läpi.
viikottain kyselen kuulumisia tutuilta.
soitan,laitan tekstaria ja sähköpostia.
ny en vaan viitsi enään.vastaukset jää saamatta usein.tai kuulen ettäJoO ihan vierestä ajattiin autolla mutta ei nyt viititty käydä kylässä vaikka ihan ekstempore ajettiinki liisan tykö ja ei se ollut koton....
järjestin kutsut oriflame,jalkahoito,kasvohoito ja meikkipainotteiset. siis kolmet erit ja kyselin etukäteen pääsemisiä ja kolmen kk päähän laitoin että on varmasti aikaa järjestää asiat että pääsee jos vaan onnistuu.
mutta 1 saapui kaikille kutsuille,mun äiti kun muut peru ja osa ei edes ilmoittanut.
laitan viestiä ja sanonki että pannu on aina kuumana ja pullaaki pakasteessa jos tulee käyjmään.
usein pyydän kylään mutta helvetti ei sieltä tule kettään tai sitte perutaan hetkeä ennen.
olen normaali äiti kolmelle lapselle.mieheni jaksaa minua katsoa uskoisin olevani hyvä ystäväki kun vaan joku kiinnostuisi.
en polta ja juon iisisti jos joskus juon mutta omaan hurtin huumorin ja tykkään auttaa toisia.juoruilla en tykkää vaan mitä mulle kerrotaan joskus suruja on vaan minulle kerrottuja.